HALISTEN KYLÄN HISTORIA. Osa 2. Kirjallisen historian alkuvaiheita 1700-luvulle saakka

Halisten kosken patoaminen Vuodelta 1352 on säilynyt asiakirja, josta selviää, että piispa Hemming ja kosken yläjuoksulla elävät talonpojat kiistelivät joen käyttöoikeuksista. Talonpojat olivat tyytymättömiä siihen, että piispa piti myllypatoa Halisten koskessa. Pato esti kalannousun kosken yläpuolelle. Piispa velvoitettiin pitämään patoa auki kalan nousun mahdollistamiseksi keväällä kolme viikkoa ja syksyllä saman ajan ison virtaaman aikana.

HALISTEN KYLÄN HISTORIA. Osa 1. Asutuksen varhaishistoria Maariassa

Halisten kylä on ikivanha asuinpaikka Aurajoen läntisellä rannalla Halisten kosken muutama kilometri Turun kaupungin keskustassa. Kylän talonpoikaistalot ovat 1800 – 1900 luvuilta ja osin vanhempiakin. Kylän vuosisataiset viljelyperinteet jatkuvat yhä. Frantsin tilalle niitä jatkaa jo kolmastoista sukupolvi.

HaliSukko 2022 Timo Ranti Halisten kylän Franzin talosta

Tämän vuoden Halisukko on Halisten kylässä Franzin talossa asuva maanviljelijä Timo Ranti. Hän on jo vuosia ollut Kotiseutuyhdistyksemme Halinen-Räntämäki ry:n taustavoimia, joka on avustustoiminnallaan ja kuljetusavullaan mahdollistanut useiden tapahtumiemme järjestelyt. Hän edustaa sukua ja ammattikuntaa, joita voi pitää alkuperäisimpinä Halislaisina. Suku on viljellyt Franzin tilan maita Halisissa ja asuttanut Halisten ryhmäkylään kuuluvaa tilaa aina 1600-luvulta … Lue lisää

Komosten sukuyhdistys ry tervehtii Halisten kylän asukkaita!

Kotiseutuyhdistys Halinen-Räntämäki ry:llä oli ilo saada tervehdys Halisten kylän Komosten taloa pitkään hallinneen Komosten suvun päämieheltä Markku Komoselta. Julkaisemme ala tämän tervehdyksen, jossa on samalla taustatietoja Komosten sukuyhdistyksestä. Kotiseutuyhdistys Halinen-Räntämäki ry on kovasti kiinnostunut osallistumaan Markku Komosen tervehdyksessään mainitsemista arvoituksien pohdintaan silläkin riskillä, vaikkemme ihan kaikkia arvoituksia onnistaisimmekaan ratkaisemaan. Yksi näistä arvoituksista liittyy Komosten talon … Lue lisää

Halisista Aulis Katajamäen kertomana

Halisissa asuva etnologi Helena Ruotsala kirjoittaa Aulis Katajamäen uudesta muistelukirjasta: Halinen on muuttunut todella nopeasti viime vuosikymmenien aikana.  Se on saanut paljon uusia asukkaita niin kotimaasta kuin ulkomailta. Muutoksen huomaa niin monista kadunnimistä kuin Halisten Kylänmäestä taloineen. Paljon tästä entisestä ajasta Halisissa kertovat Aulis Katajamäen kirjoitukset KoroiSet-lehdessä 2008-2017. Hänet valittiin Halisukoksi vuonna 1995. Nyt nämä kirjoitukset … Lue lisää

Kotiseutu kuuluu kaikille – asuinpaikkana Halinen

Halisissa asuva Turun yliopiston etnologian professori Helena Ruotsala kertoo seuraavassa Halisista niin tutkimuksiin kuin omakohtaisiin kokemuksiinkin perustuen.  Ruotsala on etnologi, ihmisyhteisöjen henkisen ja aineellisen kulttuurin tutkija, jonka tutkimuksen painopistealueisiin kuuluvat mm. Lappi, pohjoiset alueet ja suomalais-ugrilaiset kansat. Hän on Suomen Kotiseutuliiton valtuuston ja Kotiseutuyhdistys Halinen-Räntämäki ry:n jäsen. Hänen voidaan hyvin sanoa jatkavan Suomen kotiseutuajattelun perustajahahmon A. … Lue lisää