SARKAA JA VERKAA HALISISSA ENNEN JA NYT

Kankuri, värjäri ja villaintoilija Hannele Köngäs kertoo toiminnastaan kotiseutuyhdistyksen edustajille keväällä 2022

Ympäristö ja sen merkitys ihmiselle

Halisissa asuva ja toimiva kankuri, värjäri ja villaintoilija Hannele Köngäs kertoo

Pohdin monesti mielessäni sitä, miten ympäristö vaikuttaa siihen, mistä olemme kiinnostuneita  ja mistä innostumme. Olen kankuri eli kangaspuilla kutoja, villaintoilija ja kasvivärjäri. Kiinnostukseni kohteena ja innoittajanani on ollut tekstiilihistoria.  Voin sanoa asuvani tekstiilihistorian keskellä. Tuvan ikkunasta katsellessani näen Halisten kosken ja joen vastarannalla Kaarinan kirkkomäen, jota vastapäätä joen toisella puolella on Koroinen. Kilometrin päässä jokivartta ylöspäin mentäessä on Kuralan Ristimäki ja siitä noin kilometri eteenpäin Ravattulan Ristimäki.  Vielä pidemmälle mentäessä on Liedon Ristinpelto, Vanhalinnaa vastapäätä tällä puolella jokea. Kaikki nämä paikat liittyvät vahvasti suomalaiseen tekstiilihistoriaan.

Lue lisää

Yksi merkittävä hautakivi Maarian kirkon hautausmaalla

Apteekkari Johan Julinin (1752-1820) perhehauta Maarian kirkon hautausmaalla

Maarian kirkon hautausmaan kulmassa Mauno Tavastin kadun vieressä,  on massiivinen hautakivi. Siihen on merkitty länsisivuun nimet: asessori ja apteekkari Johan Julin 1859–1820, hänen vaimonsa Albertina Karberg 1765–1835 sekä heidän tyttärensä Elisabeth Margaret. Toisella, itäisellä sivulla on taas nimet: apteekkari John Julinin vaimo Lise Keckman 1790–1815 ja apteekkarin kolme lasta.

Johan Julin (1752–1820) syntyi Västeråsissa Ruotsissa ja kuoli 1820 Turussa. Hän harjoitteli ja työskenteli useissa apteekeissa Ruotsissa. Örebron kaupunginvälskärin johdolla hän opiskeli myös kirurgisia taitoja. Proviisorin arvon hän saavutti vuonna 1780. Suomeen hän muutti 1782 hoitamaan apteekkia Uuteenkaarlepyyhyn ja sieltä edelleen Ouluun 1783, josta hankki apteekin ja avioitui edeltäjänsä tyttären, Albertina Karbergin kanssa (1765–1835). Albertinalla oli aikoinaan merkittävä asema Oulun sosiaalisessa elämässä.

Julin oli myös tiedemies ja luonnontieteilijä, joka oli usealla alalla uranuurtaja. Esimerkiksi hän rokotti ensimmäisenä oman tyttärensä isorokkoa vastaan Pohjanmaalla vuonna 1802. Hänellä oli oma laaja tieteellinen kirjasto ja iso kokoelma luonnontieteellisiä kokeisiin tarvittavia laitteita. Julin lähetti oman kuumailmapallonsa matkaan 1784 Kustaa III:n kunniaksi järjestetyssä juhlassa ensimmäisenä koko Pohjoismaissa. 

Kun tutkimusmatkaaja Giuseppe Acerbi kulki kesäkuussa 1799 Oulun kautta Nordkapiin, Julin liittyi seurueeseen kasvitieteen ja meteorologian asiantuntijana. Acerbi vietti Oulussa lähes kaksi kuukautta ja tutustui tänä aikana Julininiin ja vakuuttui tämän tieteellisestä pätevyydestä. Julin teki fysikaalisia kokeita ja meteorologisia havaintoja ja lähetti niitä Ruotsin tiedeakatemiaan. Hänet kutsuttiin akatemian jäseneksi vuonna 1791. 

Julinin poika, John Julin (1787–1853) hankki haltuunsa Turun akatemian apteekin vuonna 1811 (myöhemmin Yliopiston apteekki). Vanhempi Julin seurasi poikaansa kolmen vuoden perästä 1814 ostamalla oikeudet Turun I kaupunginapteekkiin (myöhemmin Kauppatorin apteekki). Hän kuoli 1820. I kaupungin apteekin hoitoa jatkoi hän nuorempi poikansa Erik Julin (1796–1874), jolla tuli aikanaan olemaan huomattava merkitys Turun kaupungille ja sen kehitykselle Halisten tehtaiden toiminnasta vastaamisen lisäksi.

Johan Julinin perhehaudan toiselta puolelta löytyy oululaisen apteekkarin ja tervaporvarin Keckmanin tyttären Lise Keckmanin (1795 – 1815) nimi. Hän oli Johan Julinin pojan, apteekkarin ja tehtailijan John Julinin (1787 . 1853) ensimmäinen vaimo.

Nuorempi Julin, eli John Jakob Julin oli naimisissa neljä kertaa. Ensimmäinen vaimo Elisabeth Keckmanin, jonka nimi on hautakiven toisella puolella, isä oli oululainen tervaporvari, laivanvarustaja ja kauppaneuvos Lars Keckman (1754–1833). Äiti oli oululaisen kauppiaan Michael Schulinin tytär ja samalla kauppaneuvos Zachris Franzénin isän leski, Helena Schulin (1755–1811). Kauppaneuvos kuoli 1787. Leski avioitui vuonna 1789 Lars Keckmanin kanssa.

Franz Michael Franzén (1772–1847) oli perheensä vanhin lapsi ja samalla Elisabeth Keckmanin velipuoli. Kummallakin oli sama äiti ikäeron ollessa noin 18 vuotta. Äiti oli ollut vain 15-vuotias avioituessa 26-vuotiaan Z. Franzénin kanssa. 

Elisabeth Keckmanilla oli pari vuotta vanhempi täysveli Carl Keckman (1793–1838). Hän on ollut ensimmäinen suomen kielen lehtori yliopistossa ja samalla merkittävä suomen kielen ja kirjallisuuden kehittäjä. Hänen kotonaan perustettiin vuonna 1831 Suomen Kirjallisuuden Seura. Hän myös aloitti suomen kielen sanakirjan kokoamisen Lönnrotin saattaessa työn valmiiksi vuonna 1880.

John Jakob Julin vuodesta 1849 von Julin (1787–1853) oli vuorineuvos, tehtailija ja apteekkari. Hän opiskeli kemiaa ja apteekkialaa Ruotsissa ja suoritti proviisorin tutkinnon vuonna 1808 ja 1810 apteekkarin tutkinnon. Seuraavana vuonna eli 1811 hän osti Turusta akatemian apteekin (tästä tuli myöhemmin yliopiston apteekki) ja toimi apteekkarina vuosina 1812–1829.

Ensimmäisen avioliittonsa hän solmi vuonna 1813. Vaimo kuoli jo 1815 kuukauden synnytyksen jälkeen. Hautakivessä on maininta siitä, että lapsia olisi ollut haudassa kolme. Vahvistamatta tässä yhteydessä jää se, ovatko kaikki kolme olleet heidän yhteisiä lapsiansa. 

John Julin osti tuulimyllyn Turusta 1813 . Mylly oli suunniteltu nuuskan jauhamiseen. Julin muutti sen kiinankuorta kuume- ja malarialääkettä jauhavaksi ”kiinanmyllyksi”. Siitä on vielä muistona kadun nimi: Kiinanmyllynkatu. Hän hankki myös myllyn lähellä olleen tupakkatehtaan. 

Samana vuonna kuin hänen vaimonsa ja lapsensa kuolivat 1815 hän lähti vuoden kestäneelle ”opintomatkalleen” ulkomaille, erityisesti Englantiin, joka siihen aikaan oli johtava maa monella alalla. Siellä hän tutustui teollisuuslaitoksiin, erilaisiin koululaitoksiin ja pankkitoimintaan. Näitä oppejaan hän sitten sovelsi toiminnassaan perustamalla Suomen ensimmäisen säästöpankin ja Bell-Lancaster koulun Turkuun.

Myöhemmin vuonna 1820 hän solmi toisen avioliiton skotlantilaisen papin tyttären Emilia Lindsayn kanssa Tämä kuoli 1835 viidennen lapsensa synnytyksen jälkeen. Julinin kolmas vaimo Charlotta Jägerskjöld (1814–1844) kuoli kolmannen lapsensa synnytykseen. Heidän tyttärensä Hélène von Julin on C. G. E. Mannerheimin äiti. Neljäs vaimo oli edellisen sisar, Engel Jägerskjöld (1810–1890).

LÄHTEET:

Wikipedian henkilöitä koskevat artikkelit ja seuraavat Franz Michael Franzenin elämänkertaan liittyvät kirjoitukset:

Hällström. Ester. Frans Michael Franzén. Kansanvalistusseura. Helsinki 1905. 

Klinge, Matti: Franzén, Frans Michael. Kansallisbiograaa-verkkojulkaisu. Studia Biographica 4. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1997– (viitattu 8.4.2022)

https://fi.wikipedia.org/wiki/Frans_Mikael_Franz%C3%A9n (viitattu 10.10.2022)

Kylä ja koski, josta Suomen teollisuus alkoi

Halisten myllyrakennukset kosken partaalla 1920-luvulla. Vasemmalla oleva Erik Julinin vuonna 1824 rakennuttama isomylly tuhoutui tulipalossa vuonna 1942. Sen takana oleva myllärin asunto on vielä jäljellä. Oikeassa reunassa näkyy Halisten kylämäen rakennuksia. Kuva Turun museokeskus.

Hallinen, Halinen vai Halis? Vanhalla kylällä on monta kutsumanimeä

Asutus Halisten kylän alueella, Aurajoen rannalla on alkanut jo rautakaudella. Kylän alueelta tunnetaan seitsemän rautakauden asuinpaikkaa, muutamia kalmistoja sekä hautakummut, nuo Komosten kummuiksi kutsutut. Tiivis esihistoriallinen asutus on sijainnut Aurajoen pohjoisrannalla, nykyisen Virnamäenpuiston alueella.

Lue lisää

Tuttuja paikkoja, tuttuja nimiä romaanissa Puuvillatehtaan varjossa

Kirjailija Ann-Christin Antell. Kuva: Marek Sabogal

Ann-Christin Antellin esikoisromaani Puuvillatehtaan varjossa (Gummerus Kustannus 2021) johdattaa lukijan 1800-luvun Kaarinan pappilaan ja Aurajoen toisella puolen sijaitsevaan Tallgrenin perheen asuttamaan Maarian pappilaan. Osa kirjan päähenkilön elämää sijoittuu Aurajoen yläjuoksulle Liedon pappilaan.

Keskiaikaiset pappilat ja turkulainen teollisuushistoria sekä yhteiskunnassa vallitsevat epäkohdat punoutuvat kirjassa yhteen mielenkiintoisella tavalla. Keskeisenä juonena lukija voi seurata Jennyn kilpakosijoiden, Kostin ja Fredrikin, toimintaa saadakseen Jennyn pauloihinsa.

Pirjo Ranti kävi haastattelemassa esikoiskirjailijaa. Näin korona-aikana se tapahtui terveysturvallisesti sähköpostien välitykselle. Kirja tarjoaa mielikuvitusmatkan menneisyyteen. Alta löytyvä kirjailijan esittely ja haastattelu antavat taas mahdollisuuden tutustua siihen, miten tämän matkan rakentaminen on tapahtunut.

Lue lisää

Konrad Lehtimäen elämä ja maailmankäsitys, osa 1/4

Konrad Lehtimäen ja hänen vaimonsa hautamuistomerkki Turun hautausmaalla. Kuva: Timo Leinonen.

Turussa vaikuttanut kirjailija Konrad Lehtimäki (1883 – 1937) liittyy tiiviisti Harri Raittiin käsikirjoittaman ja Mikko Rantasen ohjaamaan Taimi II:ssa esitetyn näytelmän Toivon ja tuhon tie syntyhistoriaan.

Olin vuosia sitten tutustunut suurella kiinnostuksella häneen saatuani sattumalta käsiini Kaarlo Isotalon hänestä kirjoittaman elämänkerran, nimeltään Hehkurinta. Hänen yksilöllinen ja kiivasluonteinen ajattelutapansa ja sodanvastaisuutensa puhuttelivat.

Lue lisää

Jaakko Haavio Symposium. Jaakko Haavion toimintaa moninaisena vaikuttajana

Rovasti Lasse Urho
Rovasti Lasse Urho

Jaakko Haavio oli Turussa nopeasti kasvavan Maarian seurakunnan kirkkoherrana 1950–1969.Tuona aikana seurakuntaan syntyi useita uusia asuinalueita ja rakennettiin uusia työtiloja, mm. Pallivahan kirkko.

Puhe on myös kuunneltavissa, ks. WS450648_Lasse_Urho

Lue lisää

Jaakko Haavio Symposium. Jaakko Haavion Maarian runot

Harri Raitis lausuu runon Kirveen Antista
Harri Raitis lausuu runon Kirveen Antista

Turun puoleinen Maaria Haavion aikaan

Jaakko Haavio tuli Maarian kirkkoherraksi 1950 Yläneeltä. Hän tuli maalta, mutta Turku oli tuttu jo kouluvuosilta ja siitä, että lapset nyt vuorostaan kävivät täällä koulua. Turku oli myös puolison kotikaupunki.

Puhe on myös kuunneltavissa, avaa linkki WS450651_Harri_Raitis_35min

Lue lisää