Kohtaamisia kodin rajoilla (eli KOKORA) -tutkimus käynnistyi kesällä 2025 ja yksi sen kohdealueista on Halinen. Tutkijat pureutuvat kerrostaloasumisen arkeen ja yhteisöllisyyteen tarkastelemalla naapurustossa tapahtuvia kohtaamisia. Heitä kiinnostaa esimerkiksi, millaisissa paikoissa ja tilanteissa naapureita kohdataan. Tutkimukseen toivotaan mukaan monipuolisesti eri-ikäisiä ja eri taustoista tulevia. Tutkimusta tekevät Turun yliopiston ja Åbo Akademin tutkijat. Lisätietoa ja linkki kyselyyn:
Turun yliopiston ja Åbo Akademin hankkeen taustatiedot löytyvät tästä linkistä.
Seuraavat osallistumis- ja arviointisuunnitelmat ovat valmistuneet kohteista: KOROINEN 26/2022 ja MAARIAN KIRKKOSILTA 1/2021, mielipiteet viimeistään 10.10.2025
Saimme HaliSviikon päätilaisuuden, HaliSillan, avaajaksi ja juhlapuhujaksi Kotiseutuliiton Varsinais-Suomen valtuustoedustajan Jari J. Laihon Salon alueelta Olemme saaneet häneltä myös luvan julkaista Koroinen.fi sivulla hänen puheensa myös suuremman yleisön luettavaksi. Tämän me teemme mieluusti jo senkin takia, että Halisten alue liittyy likeisesti täällä vaikuttaneen Tallgren-kulttuuriperheen kautta Suomen kotiseutuliikkeen historiaan. Puheessa tiivistyy kotiseutuliikkeen historia ja merkitys.
Hyvä juhlaväki
Minulla on ilo ja kunnia tuoda Suomen Kotiseutuliiton tervehdys tähän HaliSviikon juhlaan, HaliSiltaan.Varhaisimman kotiseututyön lähtökohdat on löydettävissä 1600-luvulta, jolloin Ruotsissa v. 1666 perustettu Antikviteettikollegio kokosi tietoja myös Suomen muinaismuistoista ja historiallisista paikoista. Alussa tiedot keräsi papisto, myöhemmin paikallistutkimuksen keskukseksi nousi Turun akatemia. Paikalliskuvauksia laativat erityisesti papit ja maanmittarit. Erityisen merkittävä paikallistutkimuksen edistäjä oli Henrik Gabriel Porthan.Paikalliskuvausten kirjoituttamisen otti ohjelmaansa myös vuonna 1797 perustettu Suomen talousseura.
Viime vuosina on tullut tavaksi, että samaan aikaan kun käynnistämme uuden HaliSviikon valmistelun, haastattelemme edellisenä vuonna valittuja HaliSakkaa ja -ukkoa. Tätä tapaa noudatamme nytkin. Seuraavassa on Halisten koulun apulaisrehtorin eli HalISakan 2024 Katja Nousioaisen haastattelu. Haastattelijana toimii Raija Tanner, joka on itse HaliSakka 2023.
HaliSakka 2024 Katja Nousiainen puhumassa nimityksensä jälkeen
Siit on meil iloinen aika ja riemulinen juhla, että taivaast Jumalan poika maan päälle tahdoi tulla. Se oli suuri nöyryys ja ylönpalttinen köyhyys, jonka Kristus otti päällens, että tuli mailmaan vieraaksi ja kaikkein ihmisten orjaksi saattamaan heit iloon jällens.
Halisiltaa vietetään vuosittain toukokuun loppupuolella. Illan huipentumana julkistetaan Halisakka-tittelin saaja. Vuonna 2023 HaliSakaksi nimettiin Raija Tanner. Nyt kun uusi HaliSviikko ja -ilta 2024 on hyvää vauhtia lähestymässä ja uudet valinnat edessä, on korkea aika esitellä HaliSakka 2023 Raija Tanner, hänen näkemyksiään ja kokemuksiaan Halisista. Pirjo Ranti kävi haastattelemassa Raijaa.
HaliSakka 2023 Raija Tanner
Voisitko aluksi esitellä itsesi, esimerkiksi koulutuksesi ja työhistoriasi, ja keitä kuuluu perheeseesi? Toiseksi miten tulit halislaiseksi, mitkä olivat ne tekijät, jotka painoivat asuinalueen valinnassa?
Olen Raija Tanner, aiemmalta ammatiltani opettaja. Lisäksi olen halislainen vuodesta -96 lähtien sekä osa-aikainen halislainen jo 80-luvun alkupuolelta. Asuimme tuolloin kerrostalossa toisella puolella Aurajokea. Perheeseeni kuului mieheni Erikin lisäksi kaksi pientä poikaa Lauri ja Heikki. Kun Halisissa tuli tarjolle vastustamattoman kaunis pihapiiri keltaisine rakennuksineen, niin meistä tuli mökkiläisiä. Oli mukava tulla Halisiin saunomaan, hoitamaan puutarhaa ja talvella hiihtämään. Alue oli luonnonkaunis, talojakin vain 12. Naapurin lampaat tulivat välillä porukalla kylään, joten luonto oli todella lähellä.
Halinen kaavoitettiin 80-luvun puolivälissä, Asukkaat otettiin hienosti mukaan suunnitteluun. Kesämökkiläinenkin sai vaikuttaa lähiympäristön muotoutumiseen. Casagrande & Haroman toimistosta oltiin toistuvasti suunnitelmien kehittyessä yhteydessä asukkaisiin. Oli innostavaa huomata, että omaan ympäristöön pystyi vaikuttamaan. Tällaisella kokemuksella oli merkitystä, että meistä tuli täysipäiväisiä halislaisia.
