Halisista Aulis Katajamäen kertomana

Halisissa asuva etnologi Helena Ruotsala kirjoittaa Aulis Katajamäen uudesta muistelukirjasta:

Halinen on muuttunut todella nopeasti viime vuosikymmenien aikana.  Se on saanut paljon uusia asukkaita niin kotimaasta kuin ulkomailta. Muutoksen huomaa niin monista kadunnimistä kuin Halisten Kylänmäestä taloineen. Paljon tästä entisestä ajasta Halisissa kertovat Aulis Katajamäen kirjoitukset KoroiSet-lehdessä 2008-2017. Hänet valittiin Halisukoksi vuonna 1995. Nyt nämä kirjoitukset on yksissä kansissa julkaissut Halinen-Räntämäen kotiseutuyhdistys Timo Leinosen toimittamana.  

Lue lisää

FILOSOFIAYHDISTYS SFÄÄRI RY ESITTÄYTYY

Halisten Mylläritalon kahvila Annelassa keskusteltiin viime kesänä filosofiasta useampana iltapäivänä. Teemana oli mm. käsitykset totuudesta ja Hegelin logiikka. Tilaisuudet järjesti filosofiayhdistys Sfääri ry ja toteutti käytännössä paikallista filosofista keskustelua monin tavoin aktivoinut filosofi ja ympäristökasvattaja Tuomas Tiainen. Hän on aikaisemminkin vieraillut Halistenkosken alueella filosofisten tapahtumien merkeissä. Hän on vetänyt filosofisia ja luontoa pohtivia kävelyretkiä mm. Virnamäen muinaisalueen retkeilypoluilla sekä järjestänyt filosofisia keskustelutilaisuuksia kirjastossa ja filosofisia kursseja Työnväenopistolla

Filosofia tuntuu istuvan Halistenkosken alueen tuhatvuotisiin maisemiin. Siellä syntyy vaikutelma siitä, että filosofia auttaa ymmärtämään paremmin ajattomuutta ja ajankulua vuosisatojen yli ihmisten sopeutuessa erilaisiin elämänolosuhteisiin energiaa ja vettä tarjoavan Aurajoen kosken äärellä viljavien peltojen keskellä lähellä maan pitkäaikaista pääkaupunkia Turkua. 

Koroinen.fi:lle tarjoutui haastatella Sfääri ry:n hallituksen edustajia yhdistyksen tarkoituksesta, tavoitteista ja toiminnasta. Mukana hallituksesta olivat puheenjohtaja Tuomas Tiainen ja jäsenet Heidi Pitkänen, Aaro Kangasniemi, Teemu Peltonen. Poissa olivat Paula Kangasniemi ja Eero K.V. Suorsa. Haastattelijana toimi Koroinen.fi:n toimitussihteeri Timo Leinonen. Haastattelun sisältö on seuraavassa.

Lue lisää

Kotiseutu kuuluu kaikille – asuinpaikkana Halinen

Halisissa asuva Turun yliopiston etnologian professori Helena Ruotsala kertoo seuraavassa Halisista niin tutkimuksiin kuin omakohtaisiin kokemuksiinkin perustuen.  Ruotsala on etnologi, ihmisyhteisöjen henkisen ja aineellisen kulttuurin tutkija, jonka tutkimuksen painopistealueisiin kuuluvat mm. Lappi, pohjoiset alueet ja suomalais-ugrilaiset kansat. Hän on Suomen Kotiseutuliiton valtuuston ja Kotiseutuyhdistys Halinen-Räntämäki ry:n jäsen. Hänen voidaan hyvin sanoa jatkavan Suomen kotiseutuajattelun perustajahahmon A. M. Tallgrenin henkistä perinnettä alueella.

Etnologian professori Helena Ruotsala

Halisista on monenlaisia mielikuvia, joista osa on vastakkaisia, osa puolestaan samankaltaisia. Mitä muuta mieltä voisikaan olla keskustan lähellä sijaitsevasta monikulttuurisesta lähiöstä, joka on noussut vanhan historiallisen maaseutumaisen kylän tienoille? Halinen on aluetta, jossa nykyihmisen mielissä oudoilta tuntuvat kadunnimet ovat peräisin katoliselta ajalta tai liittyvät perinteiseen maatalouteen. Sen sillalta voi nähdä samalla kertaa kolmen keskiaikaista kirkon tornia ja entisen piispanistuimen paikan ja jossa ohikulkevat voivat puhua joitakin Halisissa puhuttavista kymmenistä kielistä? 

Lue lisää

JOULU ON KUTSU JA LAHJA

Kirkkoherra emerita Katri Rinteen jouluhartaus

Tämä vanha kertomus on puhutellut itseäni hyvin vahvasti: 

”Korkean mäen päällä kasvoi kolme puuta. Ne haaveilivat siitä, mitä niistä tulisi isona. Minä haluan olla kaunis korea aarrearkku, sanoi ensimmäinen. Minäpä haluan purjehtia ulapoilla ja kuljettaa kuninkaita, minusta tulee maailman vahvin laiva, sanoi toinen. Minusta tulee maailman korkein puu! Kun ihmiset kohottavat katseensa minuun, he näkevät taivaan ja muistavat Jumalan, sanoi kolmas.

Lue lisää

SARKAA JA VERKAA HALISISSA ENNEN JA NYT

Kankuri, värjäri ja villaintoilija Hannele Köngäs kertoo toiminnastaan kotiseutuyhdistyksen edustajille keväällä 2022

Ympäristö ja sen merkitys ihmiselle

Halisissa asuva ja toimiva kankuri, värjäri ja villaintoilija Hannele Köngäs kertoo

Pohdin monesti mielessäni sitä, miten ympäristö vaikuttaa siihen, mistä olemme kiinnostuneita  ja mistä innostumme. Olen kankuri eli kangaspuilla kutoja, villaintoilija ja kasvivärjäri. Kiinnostukseni kohteena ja innoittajanani on ollut tekstiilihistoria.  Voin sanoa asuvani tekstiilihistorian keskellä. Tuvan ikkunasta katsellessani näen Halisten kosken ja joen vastarannalla Kaarinan kirkkomäen, jota vastapäätä joen toisella puolella on Koroinen. Kilometrin päässä jokivartta ylöspäin mentäessä on Kuralan Ristimäki ja siitä noin kilometri eteenpäin Ravattulan Ristimäki.  Vielä pidemmälle mentäessä on Liedon Ristinpelto, Vanhalinnaa vastapäätä tällä puolella jokea. Kaikki nämä paikat liittyvät vahvasti suomalaiseen tekstiilihistoriaan.

Lue lisää

Yksi merkittävä hautakivi Maarian kirkon hautausmaalla

Maarian kirkon hautausmaan kulmassa Mauno Tavastin kadun vieressä,  on massiivinen hautakivi. Siihen on merkitty länsisivuun nimet: asessori ja apteekkari Johan Julin 1859–1820, hänen vaimonsa Albertina Karberg 1765–1835 sekä heidän tyttärensä Elisabeth Margaret. Toisella, itäisellä sivulla on taas nimet: apteekkari John Julinin vaimo Lise Keckman 1790–1815 ja apteekkarin kolme lasta.

Johan Julin (1752–1820) syntyi Västeråsissa Ruotsissa ja kuoli 1820 Turussa. Hän harjoitteli ja työskenteli useissa apteekeissa Ruotsissa. Örebron kaupunginvälskärin johdolla hän opiskeli myös kirurgisia taitoja. Proviisorin arvon hän saavutti vuonna 1780. Suomeen hän muutti 1782 hoitamaan apteekkia Uuteenkaarlepyyhyn ja sieltä edelleen Ouluun 1783, josta hankki apteekin ja avioitui edeltäjänsä tyttären, Albertina Karbergin kanssa (1765–1835). Albertinalla oli aikoinaan merkittävä asema Oulun sosiaalisessa elämässä.

Apteekkari Johan Julinin (1752-1820) perhehauta Maarian kirkon hautausmaalla

Julin oli myös tiedemies ja luonnontieteilijä, joka oli usealla alalla uranuurtaja. Esimerkiksi hän rokotti ensimmäisenä oman tyttärensä isorokkoa vastaan Pohjanmaalla vuonna 1802. Hänellä oli oma laaja tieteellinen kirjasto ja iso kokoelma luonnontieteellisiä kokeisiin tarvittavia laitteita. Julin lähetti oman kuumailmapallonsa matkaan 1784 Kustaa III:n kunniaksi järjestetyssä juhlassa ensimmäisenä koko Pohjoismaissa. 

Kun tutkimusmatkaaja Giuseppe Acerbi kulki kesäkuussa 1799 Oulun kautta Nordkapiin, Julin liittyi seurueeseen kasvitieteen ja meteorologian asiantuntijana. Acerbi vietti Oulussa lähes kaksi kuukautta ja tutustui tänä aikana Julininiin ja vakuuttui tämän tieteellisestä pätevyydestä. Julin teki fysikaalisia kokeita ja meteorologisia havaintoja ja lähetti niitä Ruotsin tiedeakatemiaan. Hänet kutsuttiin akatemian jäseneksi vuonna 1791. 

Julinin poika, John Julin (1787–1853) hankki haltuunsa Turun akatemian apteekin vuonna 1811 (myöhemmin Yliopiston apteekki). Vanhempi Julin seurasi poikaansa kolmen vuoden perästä 1814 ostamalla oikeudet Turun I kaupunginapteekkiin (myöhemmin Kauppatorin apteekki). Hän kuoli 1820. I kaupungin apteekin hoitoa jatkoi hän nuorempi poikansa Erik Julin (1796–1874), jolla tuli aikanaan olemaan huomattava merkitys Turun kaupungille ja sen kehitykselle Halisten tehtaiden toiminnasta vastaamisen lisäksi.

Johan Julinin perhehaudan toiselta puolelta löytyy oululaisen apteekkarin ja tervaporvarin Keckmanin tyttären Lise Keckmanin (1795 – 1815) nimi. Hän oli Johan Julinin pojan, apteekkarin ja tehtailijan John Julinin (1787 . 1853) ensimmäinen vaimo.

Nuorempi Julin, eli John Jakob Julin oli naimisissa neljä kertaa. Ensimmäinen vaimo Elisabeth Keckmanin, jonka nimi on hautakiven toisella puolella, isä oli oululainen tervaporvari, laivanvarustaja ja kauppaneuvos Lars Keckman (1754–1833). Äiti oli oululaisen kauppiaan Michael Schulinin tytär ja samalla kauppaneuvos Zachris Franzénin isän leski, Helena Schulin (1755–1811). Kauppaneuvos kuoli 1787. Leski avioitui vuonna 1789 Lars Keckmanin kanss

Franz Michael Franzén (1772–1847) oli perheensä vanhin lapsi ja samalla Elisabeth Keckmanin velipuoli. Kummallakin oli sama äiti ikäeron ollessa noin 18 vuotta. Äiti oli ollut vain 15-vuotias avioituessa 26-vuotiaan Z. Franzénin kanssa. 

Elisabeth Keckmanilla oli pari vuotta vanhempi täysveli Carl Keckman (1793–1838). Hän on ollut ensimmäinen suomen kielen lehtori yliopistossa ja samalla merkittävä suomen kielen ja kirjallisuuden kehittäjä. Hänen kotonaan perustettiin vuonna 1831 Suomen Kirjallisuuden Seura. Hän myös aloitti suomen kielen sanakirjan kokoamisen Lönnrotin saattaessa työn valmiiksi vuonna 1880.

John Jakob Julin vuodesta 1849 von Julin (1787–1853) oli vuorineuvos, tehtailija ja apteekkari. Hän opiskeli kemiaa ja apteekkialaa Ruotsissa ja suoritti proviisorin tutkinnon vuonna 1808 ja 1810 apteekkarin tutkinnon. Seuraavana vuonna eli 1811 hän osti Turusta akatemian apteekin (tästä tuli myöhemmin yliopiston apteekki) ja toimi apteekkarina vuosina 1812–1829.

Ensimmäisen avioliittonsa hän solmi vuonna 1813. Vaimo kuoli jo 1815 kuukauden synnytyksen jälkeen. Hautakivessä on maininta siitä, että lapsia olisi ollut haudassa kolme. Vahvistamatta tässä yhteydessä jää se, ovatko kaikki kolme olleet heidän yhteisiä lapsiansa. 

John Julin osti tuulimyllyn Turusta 1813 . Mylly oli suunniteltu nuuskan jauhamiseen. Julin muutti sen kiinankuorta kuume- ja malarialääkettä jauhavaksi ”kiinanmyllyksi”. Siitä on vielä muistona kadun nimi: Kiinanmyllynkatu. Hän hankki myös myllyn lähellä olleen tupakkatehtaan. 

Samana vuonna kuin hänen vaimonsa ja lapsensa kuolivat 1815 hän lähti vuoden kestäneelle ”opintomatkalleen” ulkomaille, erityisesti Englantiin, joka siihen aikaan oli johtava maa monella alalla. Siellä hän tutustui teollisuuslaitoksiin, erilaisiin koululaitoksiin ja pankkitoimintaan. Näitä oppejaan hän sitten sovelsi toiminnassaan perustamalla Suomen ensimmäisen säästöpankin ja Bell-Lancaster koulun Turkuun.

Myöhemmin vuonna 1820 hän solmi toisen avioliiton skotlantilaisen papin tyttären Emilia Lindsayn kanssa Tämä kuoli 1835 viidennen lapsensa synnytyksen jälkeen. Julinin kolmas vaimo Charlotta Jägerskjöld (1814–1844) kuoli kolmannen lapsensa synnytykseen. Heidän tyttärensä Hélène von Julin on C. G. E. Mannerheimin äiti. Neljäs vaimo oli edellisen sisar, Engel Jägerskjöld (1810–1890).

LÄHTEET:

Wikipedian henkilöitä koskevat artikkelit ja seuraavat Franz Michael Franzenin elämänkertaan liittyvät kirjoitukset:

Hällström. Ester. Frans Michael Franzén. Kansanvalistusseura. Helsinki 1905. 

Klinge, Matti: Franzén, Frans Michael. Kansallisbiograaa-verkkojulkaisu. Studia Biographica 4. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1997– (viitattu 8.4.2022)

https://fi.wikipedia.org/wiki/Frans_Mikael_Franz%C3%A9n (viitattu 10.10.2022)

Terveys ja taiteiden harrastaminen

Pentti Huovinen

Taiteiden harrastaminen on läpi ihmisen historian kulkenut käsi kädessä oppimisen, opettamisen, viestinnän ja mutta myös terveyden edistämisen kanssa.

Tarinoiden kertomisen, laulun ja erilaisten esitysten kautta ihminen on välittänyt kuvaa ympäröivästä maailmasta. Taiteet ovat ainutlaatuinen keino välittää tunteita ja empatian kokemuksia. 

Lue lisää