

Elämme yksilöllisyyttä korostavassa ja arvostavassa ajassa. Jokaisen kuuluu hoitaa asiansa yksin, apua ei saa eikä pyydetä, vaikka tarve olisi kovakin. Joskus kaipaan ensimmäisen koronakevään tunnelmaa, kun Turun kaupunginosien some-ryhmissä tarjottiin kaupassakäyntiapua terveydeltään hauraille – ja apua myös vastaanotettiin, ulkoilutettiin sairastuneen naapurin koiraa ja laitettiin nalleja ikkunoihin tai parvekkeille ohi kävelevien lasten iloksi. Se kaikki oli tietenkin kriisitilanteessa syntynyttä yhteisöllisyyttä, mutta todisti, että me turkulaiset kyllä välitämme toisistamme – niistä vieraammistakin turkulaisista.
Saimme HaliSviikon päätilaisuuden, HaliSillan, avaajaksi ja juhlapuhujaksi Kotiseutuliiton Varsinais-Suomen valtuustoedustajan Jari J. Laihon Salon alueelta Olemme saaneet häneltä myös luvan julkaista Koroinen.fi sivulla hänen puheensa myös suuremman yleisön luettavaksi. Tämän me teemme mieluusti jo senkin takia, että Halisten alue liittyy likeisesti täällä vaikuttaneen Tallgren-kulttuuriperheen kautta Suomen kotiseutuliikkeen historiaan. Puheessa tiivistyy kotiseutuliikkeen historia ja merkitys.
Minulla on ilo ja kunnia tuoda Suomen Kotiseutuliiton tervehdys tähän HaliSviikon juhlaan, HaliSiltaan.Varhaisimman kotiseututyön lähtökohdat on löydettävissä 1600-luvulta, jolloin Ruotsissa v. 1666 perustettu Antikviteettikollegio kokosi tietoja myös Suomen muinaismuistoista ja historiallisista paikoista. Alussa tiedot keräsi papisto, myöhemmin paikallistutkimuksen keskukseksi nousi Turun akatemia. Paikalliskuvauksia laativat erityisesti papit ja maanmittarit. Erityisen merkittävä paikallistutkimuksen edistäjä oli Henrik Gabriel Porthan. Paikalliskuvausten kirjoituttamisen otti ohjelmaansa myös vuonna 1797 perustettu Suomen talousseura.
Viime vuosina on tullut tavaksi, että samaan aikaan kun käynnistämme uuden HaliSviikon valmistelun, haastattelemme edellisenä vuonna valittuja HaliSakkaa ja -ukkoa. Tätä tapaa noudatamme nytkin. Seuraavassa on Halisten koulun apulaisrehtorin eli HalISakan 2024 Katja Nousioaisen haastattelu. Haastattelijana toimii Raija Tanner, joka on itse HaliSakka 2023.
Siit on meil iloinen aika
ja riemulinen juhla,
että taivaast Jumalan poika
maan päälle tahdoi tulla.
Se oli suuri nöyryys
ja ylönpalttinen köyhyys,
jonka Kristus otti päällens,
että tuli mailmaan vieraaksi
ja kaikkein ihmisten orjaksi
saattamaan heit iloon jällens.

Halisviikkoa vietetään taas kahden vuoden koronasta johutuvan tauon jälkeen toukokuussa. Viikkoon kuuluvat seuraavat ohjelmalliset tapahtumat:
Halisviikon synnyystä ja historiasta löytyy tietoja tästä

Kaupunginosaviikkojen syntyhistoria liittyy erityisesti Turun Kulttuuripääkaupunkihankkeeseen,, KoroiSet-lehteen, Kotiseutuyhdistys Halinen-Räntämäki ry:een. Alueen erityispiirteet ovat taas muokanneet viikkojen toimintamuotoja.

Kun tätä juttua tehdään, ollaan keskellä koronakriisiä. HaliSilta on jouduttu peruuttamaan samoin koko kaupunginosaviikko. Kuluvana vuonna ei siis valita uutta Halisukkoa.
Janne Peltonen valittiin Halisukoksi viime HaliSiltana 15.5.2019, joten hän saa jatkaa vielä Halisukon arvovirkaansa vielä vuoden verran. Koronakriisi asetti myös omat ehtonsa tämän haastattelun tekemiselle. Lähtökohtana oli se, että haastattelu tuli tehdä ilman tapaamismahdollisuutta.
Turun kristillisessä opistossa viestintäsuunnittelijana toimiva Janne Peltonen on vuosina 2008 – 2017 ilmestyneen aluelehden KoroiSetin lehden lukijoille tuttu. Lehden voi sanoa olleen ulkoasultaan Jannen luomus, sillä hän taittoi jokaisen lehden numeron ensimmäisestä 1/2008 viimeiseen eli 2/2017 saakka.
Jannen esittely sopii nyt erinomaisesti, koska haastattelun kanssa samaan aikaan Koroinen.fi: ssä julkaistaan myös ne KoroiSet -lehdet, jotka eivät vielä ole julkaistu tällä alustalla, eli lehden numerot 1/2008 – 4/2013. Haastattelu on tehty maalis-huhtikuun vaihteessa 2020 koronakriisin aikaan.