Elämme yksilöllisyyttä korostavassa ja arvostavassa ajassa. Jokaisen kuuluu hoitaa asiansa yksin, apua ei saa eikä pyydetä, vaikka tarve olisi kovakin. Joskus kaipaan ensimmäisen koronakevään tunnelmaa, kun Turun kaupunginosien some-ryhmissä tarjottiin kaupassakäyntiapua terveydeltään hauraille – ja apua myös vastaanotettiin, ulkoilutettiin sairastuneen naapurin koiraa ja laitettiin nalleja ikkunoihin tai parvekkeille ohi kävelevien lasten iloksi. Se kaikki oli tietenkin kriisitilanteessa syntynyttä yhteisöllisyyttä, mutta todisti, että me turkulaiset kyllä välitämme toisistamme – niistä vieraammistakin turkulaisista.
Saimme HaliSviikon päätilaisuuden, HaliSillan, avaajaksi ja juhlapuhujaksi Kotiseutuliiton Varsinais-Suomen valtuustoedustajan Jari J. Laihon Salon alueelta Olemme saaneet häneltä myös luvan julkaista Koroinen.fi sivulla hänen puheensa myös suuremman yleisön luettavaksi. Tämän me teemme mieluusti jo senkin takia, että Halisten alue liittyy likeisesti täällä vaikuttaneen Tallgren-kulttuuriperheen kautta Suomen kotiseutuliikkeen historiaan. Puheessa tiivistyy kotiseutuliikkeen historia ja merkitys.
Hyvä juhlaväki
Minulla on ilo ja kunnia tuoda Suomen Kotiseutuliiton tervehdys tähän HaliSviikon juhlaan, HaliSiltaan.Varhaisimman kotiseututyön lähtökohdat on löydettävissä 1600-luvulta, jolloin Ruotsissa v. 1666 perustettu Antikviteettikollegio kokosi tietoja myös Suomen muinaismuistoista ja historiallisista paikoista. Alussa tiedot keräsi papisto, myöhemmin paikallistutkimuksen keskukseksi nousi Turun akatemia. Paikalliskuvauksia laativat erityisesti papit ja maanmittarit. Erityisen merkittävä paikallistutkimuksen edistäjä oli Henrik Gabriel Porthan.Paikalliskuvausten kirjoituttamisen otti ohjelmaansa myös vuonna 1797 perustettu Suomen talousseura.
Viime vuosina on tullut tavaksi, että samaan aikaan kun käynnistämme uuden HaliSviikon valmistelun, haastattelemme edellisenä vuonna valittuja HaliSakkaa ja -ukkoa. Tätä tapaa noudatamme nytkin. Seuraavassa on Halisten koulun apulaisrehtorin eli HalISakan 2024 Katja Nousioaisen haastattelu. Haastattelijana toimii Raija Tanner, joka on itse HaliSakka 2023.
HaliSakka 2024 Katja Nousiainen puhumassa nimityksensä jälkeen
Halisiltaa vietetään vuosittain toukokuun loppupuolella. Illan huipentumana julkistetaan Halisakka-tittelin saaja. Vuonna 2023 HaliSakaksi nimettiin Raija Tanner. Nyt kun uusi HaliSviikko ja -ilta 2024 on hyvää vauhtia lähestymässä ja uudet valinnat edessä, on korkea aika esitellä HaliSakka 2023 Raija Tanner, hänen näkemyksiään ja kokemuksiaan Halisista. Pirjo Ranti kävi haastattelemassa Raijaa.
HaliSakka 2023 Raija Tanner
Voisitko aluksi esitellä itsesi, esimerkiksi koulutuksesi ja työhistoriasi, ja keitä kuuluu perheeseesi? Toiseksi miten tulit halislaiseksi, mitkä olivat ne tekijät, jotka painoivat asuinalueen valinnassa?
Olen Raija Tanner, aiemmalta ammatiltani opettaja. Lisäksi olen halislainen vuodesta -96 lähtien sekä osa-aikainen halislainen jo 80-luvun alkupuolelta. Asuimme tuolloin kerrostalossa toisella puolella Aurajokea. Perheeseeni kuului mieheni Erikin lisäksi kaksi pientä poikaa Lauri ja Heikki. Kun Halisissa tuli tarjolle vastustamattoman kaunis pihapiiri keltaisine rakennuksineen, niin meistä tuli mökkiläisiä. Oli mukava tulla Halisiin saunomaan, hoitamaan puutarhaa ja talvella hiihtämään. Alue oli luonnonkaunis, talojakin vain 12. Naapurin lampaat tulivat välillä porukalla kylään, joten luonto oli todella lähellä.
Halinen kaavoitettiin 80-luvun puolivälissä, Asukkaat otettiin hienosti mukaan suunnitteluun. Kesämökkiläinenkin sai vaikuttaa lähiympäristön muotoutumiseen. Casagrande & Haroman toimistosta oltiin toistuvasti suunnitelmien kehittyessä yhteydessä asukkaisiin. Oli innostavaa huomata, että omaan ympäristöön pystyi vaikuttamaan. Tällaisella kokemuksella oli merkitystä, että meistä tuli täysipäiväisiä halislaisia.
Vuoden 2023 HaliSukko on Maarian seurakunnan eläkkeellä oleva kappalainen Mikko Laurén. Seuraavassa Koroinen.fi:n toimitus esittelee hänen uraansa kirkon palveluksessa ja hänen suhdettaan Halisiin ja Halisten asukkaisiin ja sitä, miten miten hän ymmärsi työssään papin tehtävänsä, eli mikä oli hänen työnäkynsä. Työnäky on jotakin, minkä tekijä uskoo työssään olevan kaikkein keskeisintä.
Mikko Laurénille tämä työnäky tarkoitti halua olla seurakunnassa yhteisöä rakentava pappi, joka suunnittelee ja toteuttaa uusia messuja ja tapahtumia yhdessä vapaaehtoisten seurakuntalaisten kanssa. Hän tiivistää työnäkynsä ajatukseen kasvattaa seurakunnan toimintapiiriä ja sen syvyyttä yhteistyöllä seurakuntalaisten kanssa. Kaikesta päätellen tämä usko omaan tehtävään ja sen toteuttamistapaan on ollut vahva, vaikuttava ja tuloksellinen.
Aurajokilaakson kansallismaisemaa vaalimaan perustetun Aurajokisäätiön toiminnanjohtaja Sinikka Paulin julistettiin HaliSakaksi HaliSillallassa 19.5.2022. Koroinen.fi:n toimitusneuvoston jäsen, Pirjo Ranti kävi haastattelemassa HaliSakkaa, jonka työn jälki näkyy niin Halisten kosken alueella kuin tämän nettijulkaisun Koroinen.fi sivuilla. Jälkimmäisestä nimittäin löytyvät vanhojen Koroiset -lehden sivuilta hänen lukuisat kirjoitukset menneiden kesien ohjelmista, Myllärin talosta, Vesilaitosmuseosta, vesialueiden tutkimustuloksista säätiön esittelyyn.
Tämän vuoden Halisukko on Halisten kylässä Franzin talossa asuva maanviljelijä Timo Ranti. Hän on jo vuosia ollut Kotiseutuyhdistyksemme Halinen-Räntämäki ry:n taustavoimia, joka on avustustoiminnallaan ja kuljetusavullaan mahdollistanut useiden tapahtumiemme järjestelyt. Hän edustaa sukua ja ammattikuntaa, joita voi pitää alkuperäisimpinä Halislaisina. Suku on viljellyt Franzin tilan maita Halisissa ja asuttanut Halisten ryhmäkylään kuuluvaa tilaa aina 1600-luvulta lähtien Halisten kosken yläpuolella, siellä missä joessa jään muodostamat alkuperäiset Halisten ukotkin aikoinaan joessa aina keväisin voimalla rymistivät Aurajokea pitkin kohti kaupunkia. Hän on saman suvun 13. isäntä tilalla.
HaliSukko 2022 Timo Ranti Kylvön siunaustilaisuudessa 8.5.2022. Kuca: Timo Leinonen
Koroinen.fi -julkaisu kävi haastattelemassa vuoden 2022 Halisukkoa Timo Rantia hänen ajatuksistaan maanviljelystä, Halisten alueesta ja kotiseutuyhdistyksestä.
