Halisissa asuva etnologi Helena Ruotsala kirjoittaa Aulis Katajamäen uudesta muistelukirjasta:
Halinen on muuttunut todella nopeasti viime vuosikymmenien aikana. Se on saanut paljon uusia asukkaita niin kotimaasta kuin ulkomailta. Muutoksen huomaa niin monista kadunnimistä kuin Halisten Kylänmäestä taloineen. Paljon tästä entisestä ajasta Halisissa kertovat Aulis Katajamäen kirjoitukset KoroiSet-lehdessä 2008-2017. Hänet valittiin Halisukoksi vuonna 1995. Nyt nämä kirjoitukset on yksissä kansissa julkaissut Halinen-Räntämäen kotiseutuyhdistys Timo Leinosen toimittamana.
KoroiSet -lehteä julkaistiin vuosina 2008 – 2017- Lehden vakionumerona oli Aulis Katajamäen kertomusta menneiltä ajoilta. Hän on syntypäräinen halislainen, joka on asunnut Halisten kylässä 70 vuotta. Näin hän kirjoituksillaan rikastuttanut Halisten lähimenneisyyttä ja saattanut sen näin muidenkin ulottuville.
HaliSviikon 2023 Halisten kylän umpipihakierroksella hän kertoi osallistujille elämästä Halisissa vuosikymmenet sitten. Kirjan kansikuvassa hän istuu kierroksella Rantien talon portailla kertomassa osallistujille elämästään kylässä 1930-luvulta lähtien.
Artikkelikuvassa on Aulis Katajamäen lapsuuden koti, Katajamäki -niminen kiinteistö kuvattuna Frantsinkadun suunnalta vuonna 2020. Jäljempänä on kolme hänen muistelukertomustaan vuosilta 2008, 2009 ja 2010 ikään kuin johdantona Nummen kirjastossa 1.11.2023 kello 17.00 julkistettavalle kotiseututeokselle Elämää ja ihmisiä Halisissa – Aulis Katajamäki kertoo. Kirjaa myy Kotiseutuyhdistys Halinen-Räntämäki ry. Tilaustiedot löytyvät tästä.
Halisten Mylläritalon kahvila Annelassa keskusteltiin viime kesänä filosofiasta useampana iltapäivänä. Teemana oli mm. käsitykset totuudesta ja Hegelin logiikka. Tilaisuudet järjesti filosofiayhdistys Sfääri ry ja toteutti käytännössä paikallista filosofista keskustelua monin tavoin aktivoinut filosofi ja ympäristökasvattaja Tuomas Tiainen. Hän on aikaisemminkin vieraillut Halistenkosken alueella filosofisten tapahtumien merkeissä. Hän on vetänyt filosofisia ja luontoa pohtivia kävelyretkiä mm. Virnamäen muinaisalueen retkeilypoluilla sekä järjestänyt filosofisia keskustelutilaisuuksia kirjastossa ja filosofisia kursseja Työnväenopistolla
Filosofia tuntuu istuvan Halistenkosken alueen tuhatvuotisiin maisemiin. Siellä syntyy vaikutelma siitä, että filosofia auttaa ymmärtämään paremmin ajattomuutta ja ajankulua vuosisatojen yli ihmisten sopeutuessa erilaisiin elämänolosuhteisiin energiaa ja vettä tarjoavan Aurajoen kosken äärellä viljavien peltojen keskellä lähellä maan pitkäaikaista pääkaupunkia Turkua.
Koroinen.fi:lle tarjoutui haastatella Sfääri ry:n hallituksen edustajia yhdistyksen tarkoituksesta, tavoitteista ja toiminnasta. Mukana hallituksesta olivat puheenjohtaja Tuomas Tiainen ja jäsenet Heidi Pitkänen, Aaro Kangasniemi, Teemu Peltonen. Poissa olivat Paula Kangasniemi ja Eero K.V. Suorsa. Haastattelijana toimi Koroinen.fi:n toimitussihteeri Timo Leinonen. Haastattelun sisältö on seuraavassa.
Aurajokilaakson kansallismaisemaa vaalimaan perustetun Aurajokisäätiön toiminnanjohtaja Sinikka Paulin julistettiin HaliSakaksi HaliSillallassa 19.5.2022. Koroinen.fi:n toimitusneuvoston jäsen, Pirjo Ranti kävi haastattelemassa HaliSakkaa, jonka työn jälki näkyy niin Halisten kosken alueella kuin tämän nettijulkaisun Koroinen.fi sivuilla. Jälkimmäisestä nimittäin löytyvät vanhojen Koroiset -lehden sivuilta hänen lukuisat kirjoitukset menneiden kesien ohjelmista, Myllärin talosta, Vesilaitosmuseosta, vesialueiden tutkimustuloksista säätiön esittelyyn.
Turun kaupunkikonserniin kuuluva TVT Asunnot Oy on suurin vuokranantaja Halisten alueella. Vastuullinen ja hyvä asuminen on TVT Asunnoille tärkeä tavoite, siksi yhtiö haluaa olla mukana myös asuinalueiden kehittämisessä. Viimeksi vuoden 2019 HaliSillan yhteydessä järjestetyssä alueen turvallisuutta pohtivassa paneelissa panelisteina olivat yhtiön kiinteistöpäällikkö Lasse Lähdemäki ja asukastoimikunnan varapuheenjohtaja Jenna Tamminen poliisin edustajan ohella.
Vuosina 2008 – 2017 ilmestyneessä KoroiSet -lehdessä TVT Asunnot esiteltiin laajasti viimeksi noin 10 vuotta sitten, kun lehti haastatteli yhtiön toimitusjohtajaa Teppo Forssia. Juttu on julkaistu KoroiSet 1/2014 lehdessä. Nyt on kulunut siitä aikaa jo siksi paljon, että on syytä päivittää yhtiön esittely. Tätä varten Koroinen.fi pyysi TVT:ltä kirjoitusta, jonka se myös sai. Kirjoitus on TVT:n Anu Nummelinin. Sen kuvat ovat myös TVT:n. Kirjoitus löytyy tämän johdattelun jälkeen.
Koroisten alueen tulevaisuutta on pohdittu useasti aiemmin ja useammankin tilaisuuden voimin. Viimeisin keskustelunavaus oli torstaina 9.2.2023, kun kolme Turun kaupunkisuunnittelun asiantuntijaa tuli tapaamaan alueen asukkaita Halisten seurakuntatalolle (kaavoitusarkkitehdit Jani Eteläkoski ja Iiris Talvitie sekä liikennesuunnitteluinsinööri Eero Paavola).
Tilaisuuden tarkoituksena oli valottaa alueen aiempia suunnittelutilanteita ja taustoja sekä pohjustaa myöhemmin tänä vuonna käynnistyvää suunnittelua. Koroinen.fi on saanut Turun kaupunkisuunnittelulta julkaistavaksi seuraavan arkkitehti Jani Eteläkosken laatiman yhteenvedon tilaisuuden sisällöstä.
Halisissa asuva Turun yliopiston etnologian professori Helena Ruotsala kertoo seuraavassa Halisista niin tutkimuksiin kuin omakohtaisiin kokemuksiinkin perustuen. Ruotsala on etnologi, ihmisyhteisöjen henkisen ja aineellisen kulttuurin tutkija, jonka tutkimuksen painopistealueisiin kuuluvat mm. Lappi, pohjoiset alueet ja suomalais-ugrilaiset kansat. Hän on Suomen Kotiseutuliiton valtuuston ja Kotiseutuyhdistys Halinen-Räntämäki ry:n jäsen. Hänen voidaan hyvin sanoa jatkavan Suomen kotiseutuajattelun perustajahahmonA. M. Tallgrenin henkistä perinnettä alueella.
Etnologian professori Helena Ruotsala
Halisista on monenlaisia mielikuvia, joista osa on vastakkaisia, osa puolestaan samankaltaisia. Mitä muuta mieltä voisikaan olla keskustan lähellä sijaitsevasta monikulttuurisesta lähiöstä, joka on noussut vanhan historiallisen maaseutumaisen kylän tienoille? Halinen on aluetta, jossa nykyihmisen mielissä oudoilta tuntuvat kadunnimet ovat peräisin katoliselta ajalta tai liittyvät perinteiseen maatalouteen. Sen sillalta voi nähdä samalla kertaa kolmen keskiaikaista kirkon tornia ja entisen piispanistuimen paikan ja jossa ohikulkevat voivat puhua joitakin Halisissa puhuttavista kymmenistä kielistä?
Tämän julkaisun edeltäjän printtilehti perustettiin vuonna 2008 Turun kristillisessä opistossa. Lehden perustamisvaiheessa opisto oli tärkeä yhteistyökumpppani. Opiston opettaja Hanna Nurmi oli organisoimassa lehden toimintaa ja toimi samalla lehden ensimmäisenä toimitussihteerina ja niin ikään opiston henkilökuntaan kuuluva Janne Peltonen vastasi lehden taitosta koko sen toimintakauden vuoden 2017 puoleen väliin saakka.
Lehden toimituskunnan kokoukset pidettiin pääsääntöisesti opistolla. Opistolla pidettiin myös lähes kaikki lehden kulttuuripuolta tukeneet symposiumit alueen kulttuurivaikuttajien elämistä, suvuista ja elämäntöistä. Kaikki KoroiSet-lehden numerot ja niiden artikkelit luetteloituna löytyvät tästä nettijulkaisusta.
Koroinen.fi -julkaisu haluaa nyt kiittää Turun kristillistä opistoa yhteistyöstä julkaisumme edeltäjän, KoroiSet -lehden toteuttamisessa ja näin myös kotiseutuajattelun edistämisessä. Ja annamme puheenvuoron Turun kristillisen opiston nykyisellä toimitusjohtajalle, Jukka Hautalalle.
Turun kristillisen opiston toimitusjohtaja Jukka Hautala
Hyvä lukija,
Olen tuoreehko turkulainen. Aloitin työni Turun kristillisen opiston säätiön ja Linnasmäki Oy:n toimitusjohtajana elokuussa 2021. Olen toiminut vastaavanlaisissa tehtävissä 15 vuoden ajan Raudaskylän kristillisellä opistolla Ylivieskassa sekä työskennellyt pariin otteeseen Euroopan ulkopuolella Suomen lähetysseuran tehtävissä. Turkuun muutti myös vaimoni. Hän työskentelee opettajana Paraisten lukiossa.
Tämä vanha kertomus on puhutellut itseäni hyvin vahvasti:
”Korkean mäen päällä kasvoi kolme puuta. Ne haaveilivat siitä, mitä niistä tulisi isona. Minä haluan olla kaunis korea aarrearkku, sanoi ensimmäinen. Minäpä haluan purjehtia ulapoilla ja kuljettaa kuninkaita, minusta tulee maailman vahvin laiva, sanoi toinen. Minusta tulee maailman korkein puu! Kun ihmiset kohottavat katseensa minuun, he näkevät taivaan ja muistavat Jumalan, sanoi kolmas.