FILOSOFIAYHDISTYS SFÄÄRI RY ESITTÄYTYY
Halisten Mylläritalon kahvila Annelassa keskusteltiin viime kesänä filosofiasta useampana iltapäivänä. Teemana oli mm. käsitykset totuudesta ja Hegelin logiikka. Tilaisuudet järjesti filosofiayhdistys Sfääri ry ja toteutti käytännössä paikallista filosofista keskustelua monin tavoin aktivoinut filosofi ja ympäristökasvattaja Tuomas Tiainen. Hän on aikaisemminkin vieraillut Halistenkosken alueella filosofisten tapahtumien merkeissä. Hän on vetänyt filosofisia ja luontoa pohtivia kävelyretkiä mm. Virnamäen muinaisalueen retkeilypoluilla sekä järjestänyt filosofisia keskustelutilaisuuksia kirjastossa ja filosofisia kursseja Työnväenopistolla
Filosofia tuntuu istuvan Halistenkosken alueen tuhatvuotisiin maisemiin. Siellä syntyy vaikutelma siitä, että filosofia auttaa ymmärtämään paremmin ajattomuutta ja ajankulua vuosisatojen yli ihmisten sopeutuessa erilaisiin elämänolosuhteisiin energiaa ja vettä tarjoavan Aurajoen kosken äärellä viljavien peltojen keskellä lähellä maan pitkäaikaista pääkaupunkia Turkua.
Koroinen.fi:lle tarjoutui haastatella Sfääri ry:n hallituksen edustajia yhdistyksen tarkoituksesta, tavoitteista ja toiminnasta. Mukana hallituksesta olivat puheenjohtaja Tuomas Tiainen ja jäsenet Heidi Pitkänen, Aaro Kangasniemi, Teemu Peltonen. Poissa olivat Paula Kangasniemi ja Eero K.V. Suorsa. Haastattelijana toimi Koroinen.fi:n toimitussihteeri Timo Leinonen. Haastattelun sisältö on seuraavassa.
HaliSakka 2022 Sinikka Paulin esittäytyy
Aurajokilaakson kansallismaisemaa vaalimaan perustetun Aurajokisäätiön toiminnanjohtaja Sinikka Paulin julistettiin HaliSakaksi HaliSillallassa 19.5.2022. Koroinen.fi:n toimitusneuvoston jäsen, Pirjo Ranti kävi haastattelemassa HaliSakkaa, jonka työn jälki näkyy niin Halisten kosken alueella kuin tämän nettijulkaisun Koroinen.fi sivuilla. Jälkimmäisestä nimittäin löytyvät vanhojen Koroiset -lehden sivuilta hänen lukuisat kirjoitukset menneiden kesien ohjelmista, Myllärin talosta, Vesilaitosmuseosta, vesialueiden tutkimustuloksista säätiön esittelyyn.
Halisten alueen suurin vuokranantaja esittäytyy
Turun kaupunkikonserniin kuuluva TVT Asunnot Oy on suurin vuokranantaja Halisten alueella. Vastuullinen ja hyvä asuminen on TVT Asunnoille tärkeä tavoite, siksi yhtiö haluaa olla mukana myös asuinalueiden kehittämisessä. Viimeksi vuoden 2019 HaliSillan yhteydessä järjestetyssä alueen turvallisuutta pohtivassa paneelissa panelisteina olivat yhtiön kiinteistöpäällikkö Lasse Lähdemäki ja asukastoimikunnan varapuheenjohtaja Jenna Tamminen poliisin edustajan ohella.
Vuosina 2008 – 2017 ilmestyneessä KoroiSet -lehdessä TVT Asunnot esiteltiin laajasti viimeksi noin 10 vuotta sitten, kun lehti haastatteli yhtiön toimitusjohtajaa Teppo Forssia. Juttu on julkaistu KoroiSet 1/2014 lehdessä. Nyt on kulunut siitä aikaa jo siksi paljon, että on syytä päivittää yhtiön esittely. Tätä varten Koroinen.fi pyysi TVT:ltä kirjoitusta, jonka se myös sai. Kirjoitus on TVT:n Anu Nummelinin. Sen kuvat ovat myös TVT:n. Kirjoitus löytyy tämän johdattelun jälkeen.
Koroisten alueen tulevaisuus
Koroisten alueen tulevaisuutta on pohdittu useasti aiemmin ja useammankin tilaisuuden voimin. Viimeisin keskustelunavaus oli torstaina 9.2.2023, kun kolme Turun kaupunkisuunnittelun asiantuntijaa tuli tapaamaan alueen asukkaita Halisten seurakuntatalolle (kaavoitusarkkitehdit Jani Eteläkoski ja Iiris Talvitie sekä liikennesuunnitteluinsinööri Eero Paavola).
Tilaisuuden tarkoituksena oli valottaa alueen aiempia suunnittelutilanteita ja taustoja sekä pohjustaa myöhemmin tänä vuonna käynnistyvää suunnittelua. Koroinen.fi on saanut Turun kaupunkisuunnittelulta julkaistavaksi seuraavan arkkitehti Jani Eteläkosken laatiman yhteenvedon tilaisuuden sisällöstä.
Kotiseutu kuuluu kaikille – asuinpaikkana Halinen
Halisissa asuva Turun yliopiston etnologian professori Helena Ruotsala kertoo seuraavassa Halisista niin tutkimuksiin kuin omakohtaisiin kokemuksiinkin perustuen. Ruotsala on etnologi, ihmisyhteisöjen henkisen ja aineellisen kulttuurin tutkija, jonka tutkimuksen painopistealueisiin kuuluvat mm. Lappi, pohjoiset alueet ja suomalais-ugrilaiset kansat. Hän on Suomen Kotiseutuliiton valtuuston ja Kotiseutuyhdistys Halinen-Räntämäki ry:n jäsen. Hänen voidaan hyvin sanoa jatkavan Suomen kotiseutuajattelun perustajahahmon A. M. Tallgrenin henkistä perinnettä alueella.
Halisista on monenlaisia mielikuvia, joista osa on vastakkaisia, osa puolestaan samankaltaisia. Mitä muuta mieltä voisikaan olla keskustan lähellä sijaitsevasta monikulttuurisesta lähiöstä, joka on noussut vanhan historiallisen maaseutumaisen kylän tienoille? Halinen on aluetta, jossa nykyihmisen mielissä oudoilta tuntuvat kadunnimet ovat peräisin katoliselta ajalta tai liittyvät perinteiseen maatalouteen. Sen sillalta voi nähdä samalla kertaa kolmen keskiaikaista kirkon tornia ja entisen piispanistuimen paikan ja jossa ohikulkevat voivat puhua joitakin Halisissa puhuttavista kymmenistä kielistä?
Turun kristillisen opiston johtajan puheenvuoro
Tämän julkaisun edeltäjän printtilehti perustettiin vuonna 2008 Turun kristillisessä opistossa. Lehden perustamisvaiheessa opisto oli tärkeä yhteistyökumpppani. Opiston opettaja Hanna Nurmi oli organisoimassa lehden toimintaa ja toimi samalla lehden ensimmäisenä toimitussihteerina ja niin ikään opiston henkilökuntaan kuuluva Janne Peltonen vastasi lehden taitosta koko sen toimintakauden vuoden 2017 puoleen väliin saakka.
Lehden toimituskunnan kokoukset pidettiin pääsääntöisesti opistolla. Opistolla pidettiin myös lähes kaikki lehden kulttuuripuolta tukeneet symposiumit alueen kulttuurivaikuttajien elämistä, suvuista ja elämäntöistä. Kaikki KoroiSet-lehden numerot ja niiden artikkelit luetteloituna löytyvät tästä nettijulkaisusta.
Koroinen.fi -julkaisu haluaa nyt kiittää Turun kristillistä opistoa yhteistyöstä julkaisumme edeltäjän, KoroiSet -lehden toteuttamisessa ja näin myös kotiseutuajattelun edistämisessä. Ja annamme puheenvuoron Turun kristillisen opiston nykyisellä toimitusjohtajalle, Jukka Hautalalle.
Jukka Hautala
Hyvä lukija,
Olen tuoreehko turkulainen. Aloitin työni Turun kristillisen opiston säätiön ja Linnasmäki Oy:n toimitusjohtajana elokuussa 2021. Olen toiminut vastaavanlaisissa tehtävissä 15 vuoden ajan Raudaskylän kristillisellä opistolla Ylivieskassa sekä työskennellyt pariin otteeseen Euroopan ulkopuolella Suomen lähetysseuran tehtävissä. Turkuun muutti myös vaimoni. Hän työskentelee opettajana Paraisten lukiossa.
JOULU ON KUTSU JA LAHJA
Kirkkoherra emerita Katri Rinteen jouluhartaus
Tämä vanha kertomus on puhutellut itseäni hyvin vahvasti:
”Korkean mäen päällä kasvoi kolme puuta. Ne haaveilivat siitä, mitä niistä tulisi isona. Minä haluan olla kaunis korea aarrearkku, sanoi ensimmäinen. Minäpä haluan purjehtia ulapoilla ja kuljettaa kuninkaita, minusta tulee maailman vahvin laiva, sanoi toinen. Minusta tulee maailman korkein puu! Kun ihmiset kohottavat katseensa minuun, he näkevät taivaan ja muistavat Jumalan, sanoi kolmas.
Eläkkeellä on mukavaa, kun sen oikein oivaltaa!
Kirkkoherra emerita Katri Rinne kertoo elämästään ja ajatuksistaan
Olen koko ikäni ollut ”touhusolu” nuorten antamaa nimitystä käyttääkseni. Eläkkeelle jääminen muutti paljon. Jäi aikaa itselle ja muille. Aluksi ei oikein tiennyt, mitä olisi tehnyt. Ja oli ikävä Maariaa ja maarialaisia! Toisaalta oli helpottunut olo, kun vapaus alkoi. Mitä sitten? On opeteltu keittämään punamultaa ja maalattu sillä. Mehiläishoidon peruskurssi tuli suoritettua keväällä. Ensimmäinen mehiläispesällä käynti oli huippu jännittävä, syke oli lähellä kahtasataa ja pelotti hirveästi, vaikka oli suojavarusteet viimeisen päälle. Se oli aikamoisen kynnyksen ylittäminen. Ja nyt pidän mehiläisistä ja seuraan niitä todella mielelläni.
HaliSukko 2022 Timo Ranti Halisten kylän Franzin talosta
Tämän vuoden Halisukko on Halisten kylässä Franzin talossa asuva maanviljelijä Timo Ranti. Hän on jo vuosia ollut Kotiseutuyhdistyksemme Halinen-Räntämäki ry:n taustavoimia, joka on avustustoiminnallaan ja kuljetusavullaan mahdollistanut useiden tapahtumiemme järjestelyt. Hän edustaa sukua ja ammattikuntaa, joita voi pitää alkuperäisimpinä Halislaisina. Suku on viljellyt Franzin tilan maita Halisissa ja asuttanut Halisten ryhmäkylään kuuluvaa tilaa aina 1600-luvulta lähtien Halisten kosken yläpuolella, siellä missä joessa jään muodostamat alkuperäiset Halisten ukotkin aikoinaan joessa aina keväisin voimalla rymistivät Aurajokea pitkin kohti kaupunkia. Hän on saman suvun 13. isäntä tilalla.
Koroinen.fi -julkaisu kävi haastattelemassa vuoden 2022 Halisukkoa Timo Rantia hänen ajatuksistaan maanviljelystä, Halisten alueesta ja kotiseutuyhdistyksestä.