Halisten kylä

HaliSukko 2022 Timo Ranti Halisten kylän Franzin talosta

Tämän vuoden Halisukko on Halisten kylässä Franzin talossa asuva maanviljelijä Timo Ranti. Hän on jo vuosia ollut Kotiseutuyhdistyksemme Halinen-Räntämäki ry:n taustavoimia, joka on avustustoiminnallaan ja kuljetusavullaan mahdollistanut useiden tapahtumiemme järjestelyt. Hän edustaa sukua ja ammattikuntaa, joita voi pitää alkuperäisimpinä Halislaisina. Suku on viljellyt Franzin tilan maita Halisissa ja asuttanut Halisten ryhmäkylään kuuluvaa tilaa aina 1600-luvulta lähtien Halisten kosken yläpuolella, siellä missä joessa jään muodostamat alkuperäiset Halisten ukotkin aikoinaan joessa aina keväisin voimalla rymistivät Aurajokea pitkin kohti kaupunkia. Hän on saman suvun 13. isäntä tilalla.

HaliSukko 2022 Timo Ranti Kylvön siunaustilaisuudessa 8.5.2022. Kuca: Timo Leinonen

Koroinen.fi -julkaisu kävi haastattelemassa vuoden 2022 Halisukkoa Timo Rantia hänen ajatuksistaan maanviljelystä, Halisten alueesta ja kotiseutuyhdistyksestä.

Lue lisää

Kylä ja koski, josta Suomen teollisuus alkoi

Halisten myllyrakennukset kosken partaalla 1920-luvulla. Vasemmalla oleva Erik Julinin vuonna 1824 rakennuttama isomylly tuhoutui tulipalossa vuonna 1942. Sen takana oleva myllärin asunto on vielä jäljellä. Oikeassa reunassa näkyy Halisten kylämäen rakennuksia. Kuva Turun museokeskus.

Hallinen, Halinen vai Halis? Vanhalla kylällä on monta kutsumanimeä

Asutus Halisten kylän alueella, Aurajoen rannalla on alkanut jo rautakaudella. Kylän alueelta tunnetaan seitsemän rautakauden asuinpaikkaa, muutamia kalmistoja sekä hautakummut, nuo Komosten kummuiksi kutsutut. Tiivis esihistoriallinen asutus on sijainnut Aurajoen pohjoisrannalla, nykyisen Virnamäenpuiston alueella.

Lue lisää

Vuoden 2018 HaliSukko Matti Nyberg Halisten Katajamäeltä

Matti Nyberg HaliSiltana 15.5.2018. Kuva: Timo Leinoneni

Perniöstä kotoisin oleva Matti Nyberg valittiin Halisukoksi HaliSillassa 15.5.2018. Valinnan perusteena oli erityisesti se, että hän oli kunnostanut ja hoitanut perheensä vanhaa omakotitaloaan ja sen puutarhaa Katjamäkin -nimisellä rinnetontillaan Frantsinkadun ja -polun välillä Halisissa esimerkillisesti.

Talo ympäristöineen tarjoaa silmän iloa koko Halisten kylän asukkaille ja kaikille ohikulkijoilleen. Samalla talo kuvastaa koko Halisten kylälle tärkeää asiaa, eli uuden ja vanhan sopusointuista rinnakkaiseloa.

Lue lisää

HALISTEN KYLÄN HISTORIA. Osa 2. Kirjallisen historian alkuvaiheita 1700-luvulle saakka

Halisten kosken patoaminen
Vuodelta 1352 on säilynyt asiakirja, josta selviää, että piispa Hemming ja kosken yläjuoksulla elävät talonpojat kiistelivät joen käyttöoikeuksista. Talonpojat olivat tyytymättömiä siihen, että piispa piti myllypatoa Halisten koskessa. Pato esti kalannousun kosken yläpuolelle. Piispa velvoitettiin pitämään patoa auki kalan nousun mahdollistamiseksi keväällä kolme viikkoa ja syksyllä saman ajan ison virtaaman aikana.

Lue lisää

HALISTEN KYLÄN HISTORIA. Osa 1. Asutuksen varhaishistoria Maariassa

Kuva: Timo Leinonen
Heikki ja Pirjo Ranti kotonaan Frantsin tilalla, järjestyksessä saman suvun 12. isäntäpariskunta samalla tilalla. Nyt tilaa viljelee heidän poikansa Timo.

Halisten kylä on ikivanha asuinpaikka Aurajoen läntisellä rannalla Halisten kosken muutama kilometri Turun kaupungin keskustassa. Kylän talonpoikaistalot ovat 1800 – 1900 luvuilta ja osin vanhempiakin. Kylän vuosisataiset viljelyperinteet jatkuvat yhä. Frantsin tilalle niitä jatkaa jo kolmastoista sukupolvi.

Lue lisää