Mikko Laurén – HaliSukko 2023 esittäytyy

HaliSukko 2023 – Mikko Laurén

Vuoden 2023 HaliSukko on Maarian seurakunnan eläkkeellä oleva kappalainen Mikko Laurén. Seuraavassa Koroinen.fi:n toimitus esittelee hänen uraansa kirkon palveluksessa ja hänen suhdettaan Halisiin ja Halisten asukkaisiin ja sitä, miten miten hän ymmärsi työssään papin tehtävänsä, eli mikä oli hänen työnäkynsä. Työnäky on jotakin, minkä tekijä uskoo työssään olevan kaikkein keskeisintä.

Mikko Laurénille tämä työnäky tarkoitti halua olla seurakunnassa yhteisöä rakentava pappi, joka suunnittelee ja toteuttaa uusia messuja ja tapahtumia yhdessä vapaaehtoisten seurakuntalaisten kanssa. Hän tiivistää työnäkynsä ajatukseen kasvattaa seurakunnan toimintapiiriä ja sen syvyyttä yhteistyöllä seurakuntalaisten kanssa. Kaikesta päätellen tämä usko omaan tehtävään ja sen toteuttamistapaan on ollut vahva, vaikuttava ja tuloksellinen. 

Lue lisää

Tuleepa tuosta joulu[1]

Tuli tuossa joulu mieleen, 
sehän hiipii oven pieleen 
syksyn kulkeissa talveksi. 
Muisteluissa vanhan miehen 
nostaa mieleen jouluihmeen,
joka ei muutu ollenkaan. 
Jouluhan tuleekin aikanaan.

Lue lisää

Tuli tuossa joulu mieleen, 
sehän hiipii oven pieleen 
syksyn kulkeissa talveksi. 
Muisteluissa vanhan miehen 
nostaa mieleen jouluihmeen,
joka ei muutu ollenkaan. 
Jouluhan tuleekin aikanaan.

Lue lisää

Halisista Aulis Katajamäen kertomana

Halisissa asuva etnologi Helena Ruotsala kirjoittaa Aulis Katajamäen uudesta muistelukirjasta:

Halinen on muuttunut todella nopeasti viime vuosikymmenien aikana.  Se on saanut paljon uusia asukkaita niin kotimaasta kuin ulkomailta. Muutoksen huomaa niin monista kadunnimistä kuin Halisten Kylänmäestä taloineen. Paljon tästä entisestä ajasta Halisissa kertovat Aulis Katajamäen kirjoitukset KoroiSet-lehdessä 2008-2017. Hänet valittiin Halisukoksi vuonna 1995. Nyt nämä kirjoitukset on yksissä kansissa julkaissut Halinen-Räntämäen kotiseutuyhdistys Timo Leinosen toimittamana.  

Lue lisää

Kolme kertomusta kotiseututeoksesta

KoroiSet -lehteä julkaistiin vuosina 2008 – 2017- Lehden vakionumerona oli Aulis Katajamäen kertomusta menneiltä ajoilta. Hän on syntypäräinen halislainen, joka on asunnut Halisten kylässä 70 vuotta. Näin hän kirjoituksillaan rikastuttanut Halisten lähimenneisyyttä ja saattanut sen näin muidenkin ulottuville.

HaliSviikon 2023 Halisten kylän umpipihakierroksella hän kertoi osallistujille elämästä Halisissa vuosikymmenet sitten. Kirjan kansikuvassa hän istuu kierroksella Rantien talon portailla kertomassa osallistujille elämästään kylässä 1930-luvulta lähtien.

Artikkelikuvassa on Aulis Katajamäen lapsuuden koti, Katajamäki -niminen kiinteistö kuvattuna Frantsinkadun suunnalta vuonna 2020. Jäljempänä on kolme hänen muistelukertomustaan vuosilta 2008, 2009 ja 2010 ikään kuin johdantona Nummen kirjastossa 1.11.2023 kello 17.00 julkistettavalle kotiseututeokselle Elämää ja ihmisiä Halisissa – Aulis Katajamäki kertoo. Kirjaa myy Kotiseutuyhdistys Halinen-Räntämäki ry. Tilaustiedot löytyvät tästä.

Lue lisää

Halisten alueen suurin vuokranantaja esittäytyy

Turun kaupunkikonserniin kuuluva TVT Asunnot Oy on suurin vuokranantaja Halisten alueella. Vastuullinen ja hyvä asuminen on TVT Asunnoille tärkeä tavoite, siksi yhtiö haluaa olla mukana myös asuinalueiden kehittämisessä. Viimeksi vuoden 2019 HaliSillan yhteydessä järjestetyssä alueen turvallisuutta pohtivassa paneelissa panelisteina olivat yhtiön kiinteistöpäällikkö Lasse Lähdemäki ja asukastoimikunnan varapuheenjohtaja Jenna Tamminen poliisin edustajan ohella.

Vuosina 2008 – 2017 ilmestyneessä KoroiSet -lehdessä TVT Asunnot esiteltiin laajasti viimeksi noin 10 vuotta sitten, kun lehti haastatteli yhtiön toimitusjohtajaa Teppo Forssia. Juttu on julkaistu KoroiSet 1/2014 lehdessä. Nyt on kulunut siitä aikaa jo siksi paljon, että on syytä päivittää yhtiön esittely. Tätä varten Koroinen.fi pyysi TVT:ltä kirjoitusta, jonka se myös sai. Kirjoitus on TVT:n Anu Nummelinin. Sen kuvat ovat myös TVT:n. Kirjoitus löytyy tämän johdattelun jälkeen.

Lue lisää

Kotiseutu kuuluu kaikille – asuinpaikkana Halinen

Halisissa asuva Turun yliopiston etnologian professori Helena Ruotsala kertoo seuraavassa Halisista niin tutkimuksiin kuin omakohtaisiin kokemuksiinkin perustuen.  Ruotsala on etnologi, ihmisyhteisöjen henkisen ja aineellisen kulttuurin tutkija, jonka tutkimuksen painopistealueisiin kuuluvat mm. Lappi, pohjoiset alueet ja suomalais-ugrilaiset kansat. Hän on Suomen Kotiseutuliiton valtuuston ja Kotiseutuyhdistys Halinen-Räntämäki ry:n jäsen. Hänen voidaan hyvin sanoa jatkavan Suomen kotiseutuajattelun perustajahahmon A. M. Tallgrenin henkistä perinnettä alueella.

Etnologian professori Helena Ruotsala

Halisista on monenlaisia mielikuvia, joista osa on vastakkaisia, osa puolestaan samankaltaisia. Mitä muuta mieltä voisikaan olla keskustan lähellä sijaitsevasta monikulttuurisesta lähiöstä, joka on noussut vanhan historiallisen maaseutumaisen kylän tienoille? Halinen on aluetta, jossa nykyihmisen mielissä oudoilta tuntuvat kadunnimet ovat peräisin katoliselta ajalta tai liittyvät perinteiseen maatalouteen. Sen sillalta voi nähdä samalla kertaa kolmen keskiaikaista kirkon tornia ja entisen piispanistuimen paikan ja jossa ohikulkevat voivat puhua joitakin Halisissa puhuttavista kymmenistä kielistä? 

Lue lisää

HaliSukko 2022 Timo Ranti Halisten kylän Franzin talosta

Tämän vuoden Halisukko on Halisten kylässä Franzin talossa asuva maanviljelijä Timo Ranti. Hän on jo vuosia ollut Kotiseutuyhdistyksemme Halinen-Räntämäki ry:n taustavoimia, joka on avustustoiminnallaan ja kuljetusavullaan mahdollistanut useiden tapahtumiemme järjestelyt. Hän edustaa sukua ja ammattikuntaa, joita voi pitää alkuperäisimpinä Halislaisina. Suku on viljellyt Franzin tilan maita Halisissa ja asuttanut Halisten ryhmäkylään kuuluvaa tilaa aina 1600-luvulta lähtien Halisten kosken yläpuolella, siellä missä joessa jään muodostamat alkuperäiset Halisten ukotkin aikoinaan joessa aina keväisin voimalla rymistivät Aurajokea pitkin kohti kaupunkia. Hän on saman suvun 13. isäntä tilalla.

HaliSukko 2022 Timo Ranti Kylvön siunaustilaisuudessa 8.5.2022. Kuca: Timo Leinonen

Koroinen.fi -julkaisu kävi haastattelemassa vuoden 2022 Halisukkoa Timo Rantia hänen ajatuksistaan maanviljelystä, Halisten alueesta ja kotiseutuyhdistyksestä.

Lue lisää

SARKAA JA VERKAA HALISISSA ENNEN JA NYT

Kankuri, värjäri ja villaintoilija Hannele Köngäs kertoo toiminnastaan kotiseutuyhdistyksen edustajille keväällä 2022

Ympäristö ja sen merkitys ihmiselle

Halisissa asuva ja toimiva kankuri, värjäri ja villaintoilija Hannele Köngäs kertoo

Pohdin monesti mielessäni sitä, miten ympäristö vaikuttaa siihen, mistä olemme kiinnostuneita  ja mistä innostumme. Olen kankuri eli kangaspuilla kutoja, villaintoilija ja kasvivärjäri. Kiinnostukseni kohteena ja innoittajanani on ollut tekstiilihistoria.  Voin sanoa asuvani tekstiilihistorian keskellä. Tuvan ikkunasta katsellessani näen Halisten kosken ja joen vastarannalla Kaarinan kirkkomäen, jota vastapäätä joen toisella puolella on Koroinen. Kilometrin päässä jokivartta ylöspäin mentäessä on Kuralan Ristimäki ja siitä noin kilometri eteenpäin Ravattulan Ristimäki.  Vielä pidemmälle mentäessä on Liedon Ristinpelto, Vanhalinnaa vastapäätä tällä puolella jokea. Kaikki nämä paikat liittyvät vahvasti suomalaiseen tekstiilihistoriaan.

Lue lisää

Kylä ja koski, josta Suomen teollisuus alkoi

Halisten myllyrakennukset kosken partaalla 1920-luvulla. Vasemmalla oleva Erik Julinin vuonna 1824 rakennuttama isomylly tuhoutui tulipalossa vuonna 1942. Sen takana oleva myllärin asunto on vielä jäljellä. Oikeassa reunassa näkyy Halisten kylämäen rakennuksia. Kuva Turun museokeskus.

Hallinen, Halinen vai Halis? Vanhalla kylällä on monta kutsumanimeä

Asutus Halisten kylän alueella, Aurajoen rannalla on alkanut jo rautakaudella. Kylän alueelta tunnetaan seitsemän rautakauden asuinpaikkaa, muutamia kalmistoja sekä hautakummut, nuo Komosten kummuiksi kutsutut. Tiivis esihistoriallinen asutus on sijainnut Aurajoen pohjoisrannalla, nykyisen Virnamäenpuiston alueella.

Lue lisää