Tämän vuoden Halisukko on Halisten kylässä Franzin talossa asuva maanviljelijä Timo Ranti. Hän on jo vuosia ollut Kotiseutuyhdistyksemme Halinen-Räntämäki ry:n taustavoimia, joka on avustustoiminnallaan ja kuljetusavullaan mahdollistanut useiden tapahtumiemme järjestelyt. Hän edustaa sukua ja ammattikuntaa, joita voi pitää alkuperäisimpinä Halislaisina. Suku on viljellyt Franzin tilan maita Halisissa ja asuttanut Halisten ryhmäkylään kuuluvaa tilaa aina 1600-luvulta lähtien Halisten kosken yläpuolella, siellä missä joessa jään muodostamat alkuperäiset Halisten ukotkin aikoinaan joessa aina keväisin voimalla rymistivät Aurajokea pitkin kohti kaupunkia. Hän on saman suvun 13. isäntä tilalla.
Koroinen.fi -julkaisu kävi haastattelemassa vuoden 2022 Halisukkoa Timo Rantia hänen ajatuksistaan maanviljelystä, Halisten alueesta ja kotiseutuyhdistyksestä.
HaliSukon haastattelu
Ensiksi muutama kysymys maanviljelyyn liittyen. Franzin tila on lähellä Turun keskustaa ikivanhoissa kulttuurimaisemissa. Vieläkö maanviljöitä löytyy paljon Turusta? Tuskin sentään kovin monia näin läheltä keskustaa?
En osaa kovin varmasti tähän vastata. Maanviljelijäpiireissä liikkuessani en ole saanut kovin tarkkaa mielikuvaa maatilojen lukumäärästä Turussa. Pohjois-Turussa, Paattisten suunnassa niitä kuitenkin on ja miksei myös Hirvensalossa ja Kakskerrassa. Konekauppiaat järjestävät kone-esittelyinä pihatapahtumia, joista saa tietoa muista alalla olijoista, mutta niissä ei käy selville, kuka kukin on ja mistä päin ja mitä varten on paikalle.
Paikallishistoriasta on jäänyt mieleen muistikuva siitä, että Maarian taloilla on ollut paljon maanomistuksia lähikunnissa. Näkyykö siitä vielä jälkiä?
Meillä on ollut kyllä metsiä esimerkiksi Jäkärlässä. Isän kertomusten mukaan sinne lähdettiin aamulla hevosella ja illalla palattiin muutaman puunrungon kanssa. Täälläpäin ei ollut isoja metsäalueita.
Näkyykö ilmastomuutos maanviljelyksessä ja jos näkyy, niin missä erityisesti?
Kesäisin on vuorovuosina ollut pitkään kuivaa. Mutta en tiedä, onko kysymyksessä ilmastomuutoksesta tai vain sattumankaupasta. Jossain vaiheessa kesällä voi olla pitkään kuivaa, vaikka samaan sanotaankin, että pitäisi sataa kuten aikaisemmin satoi. Muisti voi tietenkin pettääkin.
Viljeleväsi pellot ovat ikivanhoja ruuan lähteitä, eli niitä on viljelty lukemattomien sukupolvien ajan. Näkyykö tämä käytännön viljelytyössä mitenkään? Löytyykö esimerkiksi pellolta vanhoja muinaisesineitä?
Voi sanoa, että pellot ovat täällä aina olleet viljelyskäytössä. Kun metallinpaljastimet tulivat helposti saataviksi ihmisille, myös etsijöiden määrä kasvoi. Muutamat ovat tulleet kysymään, saavatko he mennä pellolle hakeman muinaisesineitä. Kun ei itselläni ole ollut laitteita ja suurta mielenkiintoa tutkia tältä kannalta paikkoja, niin kyllä yleensä kysyjät ovat päässeet pelloille tutkimaan. Joku sitten on kertonut löytäneensäkin jotakin. Mutta tietenkin sellainen, joka on luvan kanssa hakemassa niin kyllä löydöt varmaan helposti menee omien löytöjen joukkoon. Mutta kaipa se on kuitenkin oletettava niin, että ihmiset ainakin yrittävät toimia säädösten mukaan.
Kun en ole niin tarkkaa perehtynyt vanhoihin muinaisesineisiin, en niitä välttämättä tunnistakaan. Nythän traktorin kopissa ei ihan pieniä esineitä huomaakaan. Ja kun niitä peltoja on tässä mielessä jo sata vuotta hämmennetty, niin kuvittelisi, että isommat ja helpoimmin tunnistettavat esineet ovat jo löytyneet. Syvemmältä voisi ehkä jokin esine löytyäkin. Ristimäen kirkon paikan löytyminen lisäsi alueen kiinnostavuutta julkisuuden kautta. Laitteiden hinnatkin lienevät halventuneen.
Miten seuraat viljelymaiden lannoitetarvetta? Ja harjoitetaanko jonkinlaista vuoroviljelyä?
Apulannoitteita tarvitaan. Luomuviljelyksessä on määräajoin harjoitettava viherkasviviljelyä, jolla voidaan vaikuttaa kasvuolosuhteisiin. Täällä pelloilla vieläkin joissakin maanäytteissä näkyy vieläkin jälkiä niistä ravinteista, jotka on saatu siitä, että peltoja on lannoitettu navetoista saaduilla ”tuotteilla”. Lannat on viety navetoista lähipelloille, mikä on ollut helppo ja kätevä tapa. Tämäkin on otettava huomioon lannoitteita valittaessa, jotta pysytään annetuissa ohjearvoissa.
Minulla ei ole luomuviljelyä. En ole niin mahdottomasti selvittänyt luomuviljelyn edellytyksiä. Jostakin hiljattain kuulin myös, että olisi saatavissa lannoitteita, jotka soveltuisivat myös luomuviljelyksen asettamien vaatimusten kanssa. Luomuviljelyn kulut ovat kyllä pienempiä, mutta sadot taas vastaavasti pienempiä. Apulannan hinnankehitys voi muuttaa asetelmia. Joka vuosi niiden hinnat ovat nousseet.
Viljan kuivaus on energiaa vaativa vaihe maanviljelyksessä, jolla on varmaan iso merkitys maatalouden taloudelle. Mitä voit siitä kertoa omasta näkökulmastasi?
Viljan kuivaukseen käytetään öljyä, haketta, tai kaasua. Minulla on öljykuivatus. Osa viljasta viety märkänä ja kuivattu muualla. Minulla on vähän liian pieni kuivuri. Oman kuivurin käyttämisessä on ongelma se, että viljakuorma pitää ensin kuivattaa ja vasta sitten hakea uusi kuorma. Kun päivällä hakee viljakuorman ja vie sen sitten yöksi kuivuriin, kuivaustehokkuus kärsi kylmän yön ilmasta tiivitämän kosteuden takia. Öljyä menee näin hukkaan.
Onko lähellä isoa asutuskeskusta tapahtuva viljelytoiminta etu vai haitta elinkeinon kannalta?
Kaupungin läheisyydestä ei ole sinänsä etua, ennemmänkin se on haitta. Aina saa seurata, mihin tulee tolppia, jotka ovat merkkejä paikalle tulevista uudisrakennuksista ja vastaavista. Tuskin niitä tulee niinkään joen varteen, mutta Topinojan suunta on erilaisessa asemassa. Siellä on nytkin erilaisia rakennushankkeita menossa.
Miltä ajatus puutarhaviljelystä tai muunlaisesta viljelystä yleensä tuntuu?
Tänne tuskin voi rakentaa kasvuhuoneita samalla tavalla kuin Vähänjoen varrella Paimalantien varrella. Kasvihuoneen lähialueen tulee olla siistejä ja laitokset ja mahdolliset puutarha-alueet pitää olla riittävän isoja, tai viljelyidean pitäisi olla joka poikkeuksellisen hyvä ja sellainen, jota kukaan muu ei ole keksinyt.
Miten EU vaikuttaa maanviljelijän työhön ja talouteen?
Lomakkeiden tulee täyttää paljon ja sitten vielä lomakkeet on tehty Keski-Euroopan olosuhteiden mukaan, missä asutustiheys on aivan toinen. Etäisyydet naapureihin ovat täällä ovat toisenlaiset. Mutta pakko niitä on noudattaa. Tarkastuksista ei etukäteen tiedä kuin muutama päivä ennen käyntiä.
Miltä alueen tulevaisuus näyttää maanviljelyn kannalta?
Mitään suurta ja konkreettista uhkaa en näe tulevasuuden taivaalla. Niin kauan kuin ihmisiä on, maanviljelyä tarvitaan ravinnon tuottamiseen niin ihmisille kuin eläimille. Halisten alue on hyvää maatalousaluetta.
Entä mitä ajattelet Halisista asuinalueella, mitkä ovat alueen parhaimmat ja mitkä vastaavasti huonoimmat puolet?
En mitään huonoa ole ehtinyt keksimään. Ja kaikkeen, mikä on huonoa, olen jo ehtinyt tottumaan. Luontoa on lähellä, ja alueella mielekkäät reitit kulkea. Metsäänkin pääsee kohtuullisen helposti. Kerrostalojen seassa on ahdasta, täällä on avaruutta verrattuna esimerkiksi satama-alueelle rakenteilla olevaan asuinalueeseen.
Tämmöisenä alue tuntuu kohtuullisen sopivalta. Maisemat joen varrella ovat arvokkaita kansallismaisemia, alueella on pitkä historia ja vielä oma sukuhistoria samalla tilalla 1600-luvulta lähtien. Nämä vaikuttavat taustalla omalla painollaan, mutta ei niitä voi koko ajan aktiivisesti mielessä pitää tai niitä pohdiskella.
Entä ulkoilureitin ja sen käytön lisääntyminen korona -aikana?
Ulkoilureitti Virnamäen kallioille ja sitä kautta Komoisten kummuille tuntuu toimivan nykyisellään yllättävänkin hyvin. Reitti kulkee vaihtelevassa maastossa, välillä korkealla kalliolla ja välillä joen rannassa. Näköalat ovat vaikuttavia. Hevosetkin sopivat hyvin maisemaan. Virnamäen alue soveltuu 10–20 ihmisen tapahtumille. Isommat tapahtumat, kuten esimeriksi HaliSilta, sopivat paremmin jonnekin muualle. HaliSiltaa onkin vietetty Halisten koulu piha-alueella.
Koroisten alueelle on kaavailtu muutoksia tulevaisuudessa. On puhuttu myös asuntomessun alueen perustamisesta Vähäjoen varteen. Mitä nämä tuovat mieleen?
Onkohan uusille tiejärjestelyille tarvetta? En ole varma. Ne, jotka asuvat lähempänä ehkä ajattelevat toisin. En tunne suunnitelmia riittävän hyvin.
Voisiko aatteellinen yhdistyksemme, eli Kotiseutuyhdistys Halinen-Räntämäki ry tehdä jotakin alueen hyväksi?
Yhdistyksen toimintamahdollisuuksia rajoittaa varmaankin vähäinen jäsenmäärä, mikä lienee tavallista tämän tyyppisissä yhdistyksissä. Ehkä ihmiset eivät enää halua kuulua yhdistyksiin ja tehdä palkatonta talkootyötä?
Voisiko yhdistys tehdä jotain jäsenmäärän kasvattamiseksi?
Ihmisten pitäisi saada jotakin etua liittyä yhdistykseen ja heidän pitäisi olla tietoisia tästä. Etujen pitäisi olla sellaisia, että ne voisivat kiinnosta ihmisiä. Sellaisia voi tosin olla vaikeaa löytää.
Aatteessakin pitäisi olla jotain kouriintuntuvaa. Pelkkää Kulttuuriaatetta ei ole ihmisille helppo myydä. Esimerkiksi pienkiinteistöyhdistyksellä on paljon enemmän sananvaltaa ja uskottavuutta energian ostoneuvotteluissa yhdistyksen etujärjestöluonteesta johtuen.
Yhdistyksen puheenjohtajan Tapio Jokisen toimesta julkaistiin vuosina 2008–2017 KoroiSet – lehteä yhteensä liki 40 numeroa. Ne ovat nyt luettavissa Internetistä koroinen.fi:stä. Pitäisikö ko. lehdelle löytää jonkinlainen jatkaja, tai voisiko nettiujulkaisu Koroinen.fi palvella paremmin alueen asukkaita?
Ihmisillä pitäisi olla ensin joku syy mennä nettiin. Julkaisun nimi Koroinen.fi ei tuo ensimmäiseksi mieleen Halisten aluetta, jos ei ennestään tunne aluetta hyvin. Kun haluaa tietää Halisista, ensimmäiseksi ei tule hakukohteena mieleen Koroisten nimi .
Yhdistys on valmistelemassa yhdessä Hamaron Pienkiinteistöjen omistajat ry:n kanssa tilaisuutta, jonne kutsutaan Turun pormestarit kuuntelemaan alueen asukkaiden näkemyksiä alueen tulevaisuutta. Onko Sinulla jotain erityisiä terveisiä vietävänä tilaisuuden valmistelijoille
Hanke on alueen tulevaisuuden kannalta varmasti tärkeä, mutta mitään yksittäistä asiaa minulle ei tule mieleen ihan heti.
Lopuksi vielä ajankohtainen kysymys sähköstä ja sen hinnasta. Sähköstä sanotaan tulevan pulaa talvella. Tämä merkitsee vähintäänkin kallista sähköä. Onko tämä vakava uhka maanviljelyn taloudelle?
Sitten on vain entisestään laskettava sisälämpötilaa ja laitettava lisää vaateita päälle. Samalla katsottava sen perään, ettei putkisto pääse jäätymään.
Halisissa 7.12.2022
Haastattelijana: Timo Leinonen