Halisten Mylläritalon kahvila Annelassa keskusteltiin viime kesänä filosofiasta useampana iltapäivänä. Teemana oli mm. käsitykset totuudesta ja Hegelin logiikka. Tilaisuudet järjesti filosofiayhdistys Sfääri ry ja toteutti käytännössä paikallista filosofista keskustelua monin tavoin aktivoinut filosofi ja ympäristökasvattaja Tuomas Tiainen. Hän on aikaisemminkin vieraillut Halistenkosken alueella filosofisten tapahtumien merkeissä. Hän on vetänyt filosofisia ja luontoa pohtivia kävelyretkiä mm. Virnamäen muinaisalueen retkeilypoluilla sekä järjestänyt filosofisia keskustelutilaisuuksia kirjastossa ja filosofisia kursseja Työnväenopistolla
Filosofia tuntuu istuvan Halistenkosken alueen tuhatvuotisiin maisemiin. Siellä syntyy vaikutelma siitä, että filosofia auttaa ymmärtämään paremmin ajattomuutta ja ajankulua vuosisatojen yli ihmisten sopeutuessa erilaisiin elämänolosuhteisiin energiaa ja vettä tarjoavan Aurajoen kosken äärellä viljavien peltojen keskellä lähellä maan pitkäaikaista pääkaupunkia Turkua.
Koroinen.fi:lle tarjoutui haastatella Sfääri ry:n hallituksen edustajia yhdistyksen tarkoituksesta, tavoitteista ja toiminnasta. Mukana hallituksesta olivat puheenjohtaja Tuomas Tiainen ja jäsenet Heidi Pitkänen, Aaro Kangasniemi, Teemu Peltonen. Poissa olivat Paula Kangasniemi ja Eero K.V. Suorsa. Haastattelijana toimi Koroinen.fi:n toimitussihteeri Timo Leinonen. Haastattelun sisältö on seuraavassa.
Mistä tulee nimi Sfääri ry ja mitä sillä halutaan kertoa?
Tuomas Tiainen: Ajatus nimessä on ollut omalta kohdaltani se,että nimi kertoisi meidän helposti lähestyttäviä, eikä tarvita yliopistotasoista koulutusta filosofiaan. Kiinnostus ajatteluun ja pohdiskeluun riittää. Haluamme tarjota tilaisuuksissamme mukaan tulijoille tilan, joka on arjesta poikkeava, ja jossa he voivat kohdata toisiaan ja yhdessä ajatella. Ja myös tilan, jossa ei ole rajoja ajatuksille. Haemme näin myös tarjota mahdollisuuden lähestyä asioita erilaisista filosofisista suuntauksista käsin kuin myös taiteesta käsin.
Teemu Peltonen lisää: Haluamme tarjota ajatuksellisesti neutraalin tilan, jossa ei ole ihmisiä jakavia rajoja politiikan, uskonnon tai yhteiskunnallisen aatesuuntauksen pohjalta. Esille tulevien pohdittavien asioiden ja ongelmien kattavuus määräytyy ennen kaikkea yhdistyksemme sääntöjen kautta. Säännöissä todetaan yhdistyksen tarkoituksena olevan edistää filosofiaa, asioiden pohtimisen ja ajattelun kulttuuria. Halusimme yhdistyksen nimen hyvin avoimeksi niin, ettei nimeä voisi yhdistää mihinkään erityiseen ajattelusuuntaukseen, koska pelättiin sen silloin karkottavan jo alkuvaiheessa osan ihmisistä.
Kysymys Tuomas Tiaiselle: Käytät ammattinimikettä filosofin ohella myös Ympäristökasvattaja -nimikettä. Mitä tästä ammattinimikkeestä voit kertoa?
Tuomas Tiainen: Se on erikoisammattitutkinto, jota tarjoaa Suomen ympäristöopisto. Olen sen suorittanut. Se kesti noin vuoden. Ammattinimike edustaa osaa mitä niistä valmiuksistamme, mitä me voimme tarjota asiakkaille.
Se on siis eräänlaista luontoon liittyvää opastoimintaa?
Se voi olla myös sellaista, jonka avulla voidaan ihmiset saattaa tietoiseksi heidän luontosuhteestaan. Se voi olla myös opastusta jollekin työyhteisölle energian käytön tehostamiseen luonnon hyvinvointia ajatellen. Se on eräänlaista tietoisuuskasvatusta ympäristöasioista.
Miten se suhtautuu permakulttuuriin, joka on ollut esillä Koroisten yhdistyksessä?
Arvopohjaltaan näissä kahdessa on varmaan paljon samaa. Erona on kuitenkin se, että ympäristökasvattajan tutkinto on virallistoimintaa ja permakulttuuri on virallisjärjestelmien ulkopuolella tapahtuvaa järjestötoimintaa.
Liittyykö Totuus ja tolkku tilaisuuksien järjestämisen aloittaminen jotenkin kulttuuripääkaupunki -vuoden hankkeisiin, kun toiminta aloitettiin nimenomaan sinä vuonna, eli 2011?
Tuomas Tiainen: En voi sanoa, että näin olisi omalta kohdaltani. Muistan vain, että kyseisenä vuonna kysyin kirjastolta tilaisuuden järjestämiseen ja kirjasto suostui tilan luovuttamiseen kyseiseen tarkoitukseen. Sitä en osaa sanoa, perustuiko tämä luovutus nimenomaan siihen, että oli kulttuuripääkaupunkivuosi. Alussa Totuus- ja tolkku tapahtumat olivat sekä nuorille ja aikuisille tarkoitettuja. Lisäksi niissä käsiteltiin populäärikulttuurissa ilmeneviä filosofisia virtauksia esim. TV-sarjoissa ja sarjakuvissa, joista pidettiin alustuksia. Mukana oli myös pieni nuorten ryhmä. Aluksi pidin itse kaikki nämä alustukset ja järjestelyt muuten. Minun piti laatia niistä lyhyt demo ja siihen pyysin apua kirjastolta.
Kuuluvatko Totuus ja tolkku -keskustelutapahtumat Sfääri ry:n toimintaan?
Tuomas Tiainen: Ei virallisesti, mutta sitä kautta, että väki, joka oli muodostunut Totuus – ja tolkku –toiminnan yhteydessä, perustivat aikoinaan (2017) Sfääri ry:n. Yhdistyksen toimintaan on myöhemmin tullut sellaisten tapahtumia, jotka aikaisemmin ovat olleet Totuus ja Tolkku – filosofiakeskustelupiirin nimissä. Näitä ovat ennen kaikkea syksyllä järjestetty maailman filosofiapäivien yhteydessä olevat Molemmin puolin ja Filosofiaa kahvilassa -tapahtumat.
Teemu Peltonen: Totuus ja Tolkku on ollut pohja Sfääri ry:lle, mutta yhdistyksen perustaminen liittyy likeisemmin nuorille suunnattuun filosofiatapahtumaan: Ajattelen, koska voin (AKV). Kun tätä tapahtuman järjestämistä selviteltiin ja tuli selväksi sekin, että tapahtuman järjestäminen edellyttää myös taloudellista panostusta ja se taas edellytti sellaisten avustusten hakemista, joita ei voi antaa yksityisille henkilöille, niin yhdistyksen perustaminen tuli näin ajankohtaiseksi vuonna 2017.
Mitkä ovat Sfääri ry:n päätapahtumat?
Tuomas Tiainen: Nuorten filosofiatapahtuma Ajattelen koska voin (AKV) ja Molemmin puolin ovat yhdistyksen omat toimintamuodot. Viime vuonna mukaan tuli kesäiset filosofiakeskustelut kahvilassa.
Teemu Peltonen: Toiminnot liittyvät orgaanisesti yhteen. Erona on se, että Sfääri ry:n tekee muodolliset päätökset ja mainitsee toimintakertomuksessaan vain ne tapahtumat, jotka ovat yksinomaan yhdistyksen toimintaa, eli nuorten tapahtuma Ajattelen koska voin, Molemmin puolin ja viimeiseksi mukaan tullut Filosofiaa kahvilassa.
Entä nämä filosofiset luontokävelyt, joita on järjestetty mm. Halisten Virnamäen puistossa?
Tuomas Tiainen: Ne liittyvät Osuuskunta Onnenjuureen, jota olen ollut perustamassa. Osuuskunnan toiminta-ajatuksena on tuottaa hyvinvointia luonnon avulla erilaisten ohjelmapalvelujen kautta. Näitä palveluja ovat mm, tapahtumat, joissa pyritään rakentamaan yhteyttä luontoon ja metsään, filosofiset kävelyt luonnossa sekä monenlaiset joogatunnit, myös luonnossa, kuten ilmajooga joogatrapetsilla, metsäjooga ja lammasjooga.
Minkälaisia ovat kokemuksia olette saaneet nuorten filosofiatapahtumista?
Teemu Peltonen: Suurin haaste on melkein saada nuoret mukaan tapahtumiin. Ongelma koskee kaikkia tapahtumia. Olen ollut aikaisemmin opettajana ja saanut kokea tämän tässäkin työssä. Koulun järjestämät ja ilmaiset elokuvat ja teatteriesitykset eivät nekään vedä nuoria. Elämä on nykyaikana nuorilla yleensä kovin kiireistä, eikä haluta sitoutua mihinkään.
Mutta voiko olla niin, että filosofia ja oma ajatusmaailmaa halutaan pitää mahdollisimman itsenäisenä ja riippumattomana joissakin tapauksia? Halutaan itse tulkita maailma omien lukukokemuksen ja nuorten keskinäisten keskustelujen kautta? Ja tämä taas olisi johtamassa siihen, että nuoret välttävät tai karsastavat muuten opettajia ja vanhempia henkilöitä muuten, jotka koetaan auktoriteeteiksi?
Aaro Kangasniemi: Oikeastaan juuri näistä syistä olemmekin halunneet, että nuoret itse mahdollisuuksiensa mukaan itse suunnittelisivat ja toteuttaisivat tapahtuman (AKV) ja me olisimme lähinnä se taho, joka antaisi voiman tilaisuuteen, mahdollistaisi tämän, loisi näin tapahtumalle raamit. Nuoret määrittelisivät, mistä puhutaan, eli periaatteena olisi nuorilta nuorille.
Paneelikeskustelut ovatkin olleet jännittäviä. On esimerkiksi kysytty: Onko luovuus hulluutta? Oli hienoa olla panelistina ja kuunnella ns. asiantuntijoita, joilla kyllä juttua riitti. Mukana olleet ovat pitäneet tilaisuuksia hyvinä. Erityisesti väittelyt ovat kiehtoneet ihmisiä. Väittelykilpailut ovat olleet suosittuja, ne ovat olleet tilaisuuden kohokohtia.
Aina kun on ollut joku haaste, filosofiasta kiinnostuneita nuoria kyllä löytyy. . Filosofian opiskelijoiden ainejärjestöstä, Dialektiikasta on saatu tuomareita, jotka arvioivat argumentoinnin tasoa ja pyrkimystä järkevään keskusteluun. Väittelyssä on pyritty myös siihen, että yleisöllä olisi aktiivinen rooli. Tuomarit keskustelevat ennen kannanottojaan myös yleisön kanssa. Jos on kaksi tuomaria ja tuomarit ovat erimielisiä, niin yleisön kanta ratkaisee voittajan.
Minkä tyyppisiä aiheita ja väitteitä on ollut esillä?
Aaro Kangasniemi: Tilaisuuden teemaan liittyviä väitteitä on koottu ns. väitepankkiin. Viimeksi saimme kuitenkin palautetta, että väitepankin väitteet eivät oikein nuorten mielessä toimineet. Siksi on erinomaisen hyvä, että valmistelutyöryhmässä on mukana myös nuoria. Voi olla, että väitteet haetaan suoraan ilman varsinaista ennakkoon tehtyä väitepankkia.
Teemu Peltonen: Viimeksi oli ongelmana myös se, että väitelause oli laadittu liian monitulkintaiseksi, mikä johti siihen, että väittelijät puhuivat eriasioista.Paneelikeskustelussa mukana on ollut ulkopuolisia filosofian alan ammattilaisia. Tunnemme ihmisiä. Hemmo Laiho Turun yliopistolla on ollut Molemmin puolin -tapahtuman taustalle yhteistyöprojekti. enemmäkin voisi olla. Myös akv:ssä on ollut yhteistyötä yliopiston kanssa.
Loppukeskustelua
Eikö nykyisin tarvita myös asioiden kokonaisvaltaista oppimista ja hallitsemista ja elämyksien hyväksikäyttöä? Eihän ihminen mikään laskukone voi olla, vaan hän tarvitsee myös mm. runoutta ja filosofiaa.
Osa ihmisistä tuntuu ajattelevan, että kaikki ajattelua vaativa työ, filosofia mukaan lukien, on pois tuottavasta työstä. Tältä joskus tuntuu. Tämä on hiukan huono asia. Toisaalta jo Sokrateen aikana nämä samat erottelut vallitsivat ja ajattelua pidettiin turhana. Sokrates ajatteli, että elämää, johon ei sisälly pohdintaa eikä ole ajattelun kautta tutkittua, ei ole elämää ollenkaan. On siis kysymys ikuisesta ongelmasta.
Entä erilaiset filosofiset suuntaukset?
Filosofisissa kirjallisuudelta vaaditaan jonkin tasoista viihteellisyyttä. Sokrateen aikana filosofia miellettiin käytännön läheiseksi. Filosofia koettiin elämäntapana. Perustyön ja perustutkimuksen merkitystä ei aina ymmärretä. Esimerkiksi uusi tekoälysovellus koetaan julkisuudessa uudeksi oivallukseksi, vaikka siihen liittyvää pohjatyötä on tehty vuosikymmennet ja omalla tavallaan voi sanoa, että vuosisatoja aina Leibnizista lähtien. Tätä pohjatyötä eikä sen merkitystä ei aina ymmärretä, nyt kun kehittyneet tekoälyohjelmat kykenevät jo oppimaan.
Mitä on suunnitteilla?
On ollut puhetta jostakin kesätapahtumasta ja kirjastossa järjestettävästä kriittisen ajattelun työpajasta. Opetusmateriaalin julkaiseminen
Mukaantulo filosofisin keskustelutilaisuuksin esim. Elokuvapäivien yhteydessä. On myös puhuttu maksullisia tapahtumia konsultoinnin merkeissä, jotta voisimme vahvistaa yhdistyksemme taloutta. Toisaalta emme haluaisi laittaa nuorille suunnatuille palveluille maksuja. Omarahoitusosuus on aina haaste, kun haluaisimme aina tarjota kaikille palveluita niin, että olisivat kaikille saavutettavissa.
Ja lopuksi vielä ehkä hiukan hämmentävä kysymys lukijalle:
Onko enää niin merkityksellistä jakaa maailmankäsitystä henkiseksi tai materiaaliseksi?
Lisätietoja:
- Sfääri ry:n kotisivu, ks. https://www.sfaariry.fi/sfaari/
- Eero Suorsa. Filosofiaa Turussa – Sfääri ry:n tarina. https://vapaa-ajattelijat.fi/blog/turku-sfaari/
- Osuuskunta Onnenjuuren kotisivu, ks. https://onnenjuuri.com/
- Filosofiatapahtuma Molemmin puolin, ks. https://www.sfaariry.fi/molemmin-puolin/
Kuvat:
- Muotokuvat: Timo Leinonen
- Muut kuvat: Sfääri ry