SARKAA JA VERKAA HALISISSA ENNEN JA NYT

Kankuri, värjäri ja villaintoilija Hannele Köngäs kertoo toiminnastaan kotiseutuyhdistyksen edustajille keväällä 2022

Ympäristö ja sen merkitys ihmiselle

Halisissa asuva ja toimiva kankuri, värjäri ja villaintoilija Hannele Köngäs kertoo

Pohdin monesti mielessäni sitä, miten ympäristö vaikuttaa siihen, mistä olemme kiinnostuneita  ja mistä innostumme. Olen kankuri eli kangaspuilla kutoja, villaintoilija ja kasvivärjäri. Kiinnostukseni kohteena ja innoittajanani on ollut tekstiilihistoria.  Voin sanoa asuvani tekstiilihistorian keskellä. Tuvan ikkunasta katsellessani näen Halisten kosken ja joen vastarannalla Kaarinan kirkkomäen, jota vastapäätä joen toisella puolella on Koroinen. Kilometrin päässä jokivartta ylöspäin mentäessä on Kuralan Ristimäki ja siitä noin kilometri eteenpäin Ravattulan Ristimäki.  Vielä pidemmälle mentäessä on Liedon Ristinpelto, Vanhalinnaa vastapäätä tällä puolella jokea. Kaikki nämä paikat liittyvät vahvasti suomalaiseen tekstiilihistoriaan.

Lue lisää

Kylä ja koski, josta Suomen teollisuus alkoi

Halisten myllyrakennukset kosken partaalla 1920-luvulla. Vasemmalla oleva Erik Julinin vuonna 1824 rakennuttama isomylly tuhoutui tulipalossa vuonna 1942. Sen takana oleva myllärin asunto on vielä jäljellä. Oikeassa reunassa näkyy Halisten kylämäen rakennuksia. Kuva Turun museokeskus.

Hallinen, Halinen vai Halis? Vanhalla kylällä on monta kutsumanimeä

Asutus Halisten kylän alueella, Aurajoen rannalla on alkanut jo rautakaudella. Kylän alueelta tunnetaan seitsemän rautakauden asuinpaikkaa, muutamia kalmistoja sekä hautakummut, nuo Komosten kummuiksi kutsutut. Tiivis esihistoriallinen asutus on sijainnut Aurajoen pohjoisrannalla, nykyisen Virnamäenpuiston alueella.

Lue lisää