Konrad Lehtimäen elämä ja maailmankäsitys, osa 4/4

Kuva Kimmo Lehtimäen sukuarkistosta.

Elämästä sisällissodan jälkeen

Lehtimäelle kuvataide ja musiikki olivat tärkeitä asioita. Musiikin hän sanoi näkevänsä kuvina. Pukeutumisasioissa hän oli vaativa. Erityisen tarkka hän oli ulkoasustaan. Talousasiat hoiti hänen vaimonsa Amanda, joka myös arvioi hänen kirjoituksiaan ja toimi puhtaaksikirjoittajana ja oikolukijana.

Lue lisää

Konrad Lehtimäen elämä ja maailmankäsitys, osa 3/4

Kirjailijakollegat ja ystävät Ilmari Kianto ja Konrad Lehtimäki. Kuva Kimmo Lehtimäen sukuarkistosta.

Kirjojen sanomaa

Lehtimäki pohti ilmeisesti koko ikänsä kirkon ja uskonnon merkitystä ihmisen elämässä. Näistä hän kertoo myös omaan elämäänsä liittyvässä kirjassaan Taistelija. Isotalo kirjoittaa:

Mikä on totuus? Tuo kysymys ei jättänyt koskaan Konrad Lehtimäkeä rauhaan. Ja se kattoi kaikkea inhimillisessä elämässä, kysymyksen kaikkeuden ja ihmisen välisistä suhteista ja ihmisten elämän keskinäisistä suhteista, elämässä vaikuttavasta oikeasta ja väärästä.

Lue lisää

Konrad Lehtimäen elämä ja maailmankäsitys, osa 2/4

Konrad Lehtimäki mietteissään. Kuva Kimmo Lehtimäen sukuarkistosta.

Muutto Viipuriin

Lehtimäki valittiin Turun kunnallisjärjestön edustajaksi 1907. Saman vuoden syyskuussa hän alkoi hoitaa hakemaansa Viipurin läntisen piirin piirisihteerin tointa. Hän piti Viipurissa vajaan vuoden aikana 47 puhetta ja kirjoitti ahkerasti viipurilaiseen sosiaalidemokraattiseen Työ-lehteen niin virallisia uutisia kuin pakinaluonteisia kirjoituksia.

Kirjastot ja lukutuvat olivat tärkeällä sijalla hänen ohjelmassaan. Hän oli yhteydessä Venäjän vallankumouksellisiin. Ajoittain hänet katsottiin kuuluvan poliittiseen ääriryhmään yhdessä Otto Ville Kuusisen kanssa.

Lue lisää

Konrad Lehtimäen elämä ja maailmankäsitys, osa 1/4

Konrad Lehtimäen ja hänen vaimonsa hautamuistomerkki Turun hautausmaalla. Kuva: Timo Leinonen.

Turussa vaikuttanut kirjailija Konrad Lehtimäki (1883 – 1937) liittyy tiiviisti Harri Raittiin käsikirjoittaman ja Mikko Rantasen ohjaamaan Taimi II:ssa esitetyn näytelmän Toivon ja tuhon tie syntyhistoriaan.

Olin vuosia sitten tutustunut suurella kiinnostuksella häneen saatuani sattumalta käsiini Kaarlo Isotalon hänestä kirjoittaman elämänkerran, nimeltään Hehkurinta. Hänen yksilöllinen ja kiivasluonteinen ajattelutapansa ja sodanvastaisuutensa puhuttelivat.

Lue lisää

Historiailta Punainen Turku Nummen kirjastossa 17.5.2017 kello 18:00 – 20:00

Rauno Lahtinen

Halisviikon ohjelmassa on keskiviikkona 17.5.2017  kello 18:00 vuorossa Dosentti Rauno Lahtinen. Hän  kertoo Nummen kirjastossa tapahtumista ja henkilöistä kirjansa Punainen Turku 1917-1918 pohjalta.

Tilaisuus kuuluu kaupunginosaviikkojen ohjelmaan. Tilaisuuden järjestäjänä on Kotiseutuyhdistys Halinen-Räntämäki ry.

Lue lisää

Mikael Agricola, osa II. Elämä ja työt

Kalmarin unioni hajoaa, Kustaa Vaasan aika alkaa

Pohjoismainen valtioliitto Kalmarin unioni (1397 – 1523) oli riitaisa. Kun unionin ja Tanskan kuningas Kristian II kruunattiin Tukholmassa 4.11.1520, sitä seurasi tapahtumat, joita kutsutaan Tukholman verilöylyksi. Suuri osa Ruotsin ylimmistä säätyläisistä mestattiin, mm. tulevan kuninkaan Kustaa Vaasan isä. Tämä johti Kustaa Vaasan johtamaan kapinaliikkeeseen. Sen päätteeksi Kustaa Vaasa valittiin Ruotsin kuninkaaksi Strängnäsissä kesäkuussa 1523 ja unioni purkautui lopullisesti.

Lue lisää

HALISTEN KYLÄN HISTORIA. Osa 2. Kirjallisen historian alkuvaiheita 1700-luvulle saakka

Halisten kosken patoaminen
Vuodelta 1352 on säilynyt asiakirja, josta selviää, että piispa Hemming ja kosken yläjuoksulla elävät talonpojat kiistelivät joen käyttöoikeuksista. Talonpojat olivat tyytymättömiä siihen, että piispa piti myllypatoa Halisten koskessa. Pato esti kalannousun kosken yläpuolelle. Piispa velvoitettiin pitämään patoa auki kalan nousun mahdollistamiseksi keväällä kolme viikkoa ja syksyllä saman ajan ison virtaaman aikana.

Lue lisää

HALISTEN KYLÄN HISTORIA. Osa 1. Asutuksen varhaishistoria Maariassa

Kuva: Timo Leinonen
Heikki ja Pirjo Ranti kotonaan Frantsin tilalla, järjestyksessä saman suvun 12. isäntäpariskunta samalla tilalla. Nyt tilaa viljelee heidän poikansa Timo.

Halisten kylä on ikivanha asuinpaikka Aurajoen läntisellä rannalla Halisten kosken muutama kilometri Turun kaupungin keskustassa. Kylän talonpoikaistalot ovat 1800 – 1900 luvuilta ja osin vanhempiakin. Kylän vuosisataiset viljelyperinteet jatkuvat yhä. Frantsin tilalle niitä jatkaa jo kolmastoista sukupolvi.

Lue lisää