Tuttuja paikkoja, tuttuja nimiä romaanissa Puuvillatehtaan varjossa

Kirjailija Ann-Christin Antell. Kuva: Marek Sabogal

Ann-Christin Antellin esikoisromaani Puuvillatehtaan varjossa (Gummerus Kustannus 2021) johdattaa lukijan 1800-luvun Kaarinan pappilaan ja Aurajoen toisella puolen sijaitsevaan Tallgrenin perheen asuttamaan Maarian pappilaan. Osa kirjan päähenkilön elämää sijoittuu Aurajoen yläjuoksulle Liedon pappilaan.

Keskiaikaiset pappilat ja turkulainen teollisuushistoria sekä yhteiskunnassa vallitsevat epäkohdat punoutuvat kirjassa yhteen mielenkiintoisella tavalla. Keskeisenä juonena lukija voi seurata Jennyn kilpakosijoiden, Kostin ja Fredrikin, toimintaa saadakseen Jennyn pauloihinsa.

Pirjo Ranti kävi haastattelemassa esikoiskirjailijaa. Näin korona-aikana se tapahtui terveysturvallisesti sähköpostien välitykselle. Kirja tarjoaa mielikuvitusmatkan menneisyyteen. Alta löytyvä kirjailijan esittely ja haastattelu antavat taas mahdollisuuden tutustua siihen, miten tämän matkan rakentaminen on tapahtunut.

Kirjailijan esittely

Ann-Christin Antell tunnetaan kirjastonhoitajana, mutta myös monipuolisena paikallisena vaikuttajana. Kirjastonhoitajan tutkinnon lisäksi hän on myös arkeologi ja historioitsija. Hänet valittiin vuoden paikalliseksi vaikuttajaksi, HaliSakaksi vuonna 2013.

Hänen koulutuksensa tuomasta asiantuntijuudesta on voitu nauttia monien historiallisten kävelyjen ja lehtikirjoitusten muodossa. Erityisesti Turun kulttuuripääkaupunkivuoden aikana vuonna 2011 järjestettiin Halisissa hänen johdollaan useita muinaismuistoalueille, Komoisten kummuille ja kuppikiville, kohdistuvia arkeologisia retkiä.

Vuosina 2008-2014 Ann-Christin toimi aiemmin ilmestyneen Koroiset-lehden vakituisena kirjoittajana. Hänen kynästään syntyivät monet Halisten aluetta koskevat ajankohtaiset artikkelit kuten jutut Ravattulan Ristimäen kirkon arkeologisista kaivauksista ja Halisten monitoimihallista. Luettelo artikkeleista löytyy tästä

Kirjan kansi: graafinen suunnittelija Timo Numminen

Haastattelu

Olet koulutukseltasi arkeologi, historioitsija ja kansatieteilijä. Onko sillä yhteyttäesikoisromaanisi aiheeseen, mistä syntyi idea kirjoittaa teos?

Sain idean kirjaan unessa noin kymmenen vuotta sitten. Uni sijoittui 1800-luvun Australiaan ja herätessäni ajattelin, että tästä saisi hyvän kirjan. Idea jäi päähän muhimaan pitkäksi ajaksi, kunnes 2017 pääsin Turun kaupunginkirjaston digitointiprojektiin, jossa digitoitiin verkkoon 1800-luvun Turkua koskevia aineistoja. Silloin keksin siirtää unen idean Turkuun.

Minulla oli päähenkilöt ja muutama juonenkäänne valmiina ja mielenkiintoinen aineisto, josta ammentaa muita henkilöitä, tapahtumia ja yksityiskohtia. Muuten olen kirjassa hyödyntänyt lähes kaikkea oppimaani. 

Kuinka kauan aihe muhi ajatuksissasi, entä miten kauan kirjoitusprosessi kesti?

Minulla on tapana kirjoittaa tarinoita päässäni ennen nukkumaanmenoa. Siinä unohtuu maalliset murheet ja työasiat. Saatuani idean kirjaan kymmenen vuotta sitten unessa, jatkoin kirjan henkilöiden ja juonen kehittelyä ennen nukkumaanmenoa. 2018 jäin opintovapaalle ja pääsin Turun avoimeen yliopistoon opiskelemaan luovaa kirjoittamista.

Romaanin käsikirjoitus syntyi opintojen ohessa. Kirjoitin sitä noin vuoden. Sen jälkeen hioin ja editoin tekstiä kustannustoimittajani ohjeistamana vielä noin vuoden, ennen kuin se oli valmis. 

Miten pappilat ja niiden henkilöt tulivat teokseen? Onko Sinulle erityinen sidos niihin?

Unen naispäähenkilö oli leski, joka oli hyvä idea, koska 1800-luvulla leskellä oli paljon enemmän oikeuksia kuin naimattomalla naisella. Leski pystyi toimimaan romaanissani monipuolisemmin.

Eräänä syksyisenä päivänä kävelin Katariinan kirkon hautausmaalla ja keksin, että romaanin leski asuu Kaarinan (nyk. Katariinan) pappilassa. Lapsemme ovat käyneet Nummenpakan ja Aurajoen koulua, joten noissa maisemissa on tullut paljon käveltyä. 

Kaarinan kirkon pihalta on ennen nähnyt Maarian kirkolle, jonka pappilassa asui kirkkoherra Ivar Tallgrenin perhe vuodesta 1887. Vaimonsa Jenny Maria Montin Tallgren oli erittäin kiinnostunut muinaistieteistä ja hänen ansiostaan Koroisten piispanlinnoitus aikoinaan löytyi, ja arkeologiset kaivaukset alkoivat.

Kulttuuripääkaupunkivuonna 2011 esiinnyin Jenny Marian hahmossa ja esittelin Koroistenniemeä ja kerroin, mitä kaivauksissa oli tullut esiin. Jenny Maria oli aikamoinen persoona ja tahtonainen. Ilman muuta Tallgrenin perhe piti saada kirjaan mukaan. Romaanissa Jenny ystävystyy samanhenkisen rouva Tallgrenin kanssa. 

Olet kirjoittanut paljon artikkeleita ym. romaanin lisäksi. Oletko opiskellut kirjoittamista?

Lukion jälkeen minulla oli yhtenä vaihtoehtona hakea opiskelemaan toimittajaksi. Olin kesäharjoittelijana Turkulainen -lehdessä. Arkeologian opinnot veivät kuitenkin mennessään. Yliopistossa opin tietokirjoittamista.

Koroiset -lehteen kirjoitin, koska halusin osallistua asuinalueeni tapahtumista tiedottamiseen. Sen jälkeen olen opiskellut luovaa kirjoittamista Työväenopiston lyhytproosa -kurssilla ja Avoimessa yliopistossa. Tällä hetkellä suoritan siellä aineopintoja. 

Uskon kuitenkin, että suurin merkitys kirjailijaksi tulemisellani on ollut kirjastonhoitajan työni, koska lukeminen on kirjailijan tärkein työkalu. Luen joka päivä töiden jälkeen, en juuri ehdi televisiota tai elokuvia katsomaan. Luen enimmäkseen historiallisia romaaneja, elämäkertoja ja tietokirjoja.

Missä kirjoitat, miten keskityt?

Minulla on onneksi oma työhuone kotona. Se on välttämätöntä keskittymisen kannalta, että voin laittaa oven kiinni ja sulkeutua ulkomaailmalta. Kirjoitan läppärillä punaisessa nojatuolissa.

Paras aika luovaan kirjoittamiseen on aamiaisen ja lounaan välillä. Silloin ajatukset ovat kirkkaimmillaan. Itse ideointi tapahtuu päässä ennen nukkumaanmenoa. Silloin kun olen työhuoneessa koneen ääressä, kirjoitan mitä olen illalla tai yöllä keksinyt. 

Editointivaihe, eli raakatekstin muokkaaminen ja hiominen vaatii vielä suurempaa keskittymistä. Silloin laitan vielä kuulosuojaimet päähän. Kirjan kirjoittaminen vaatii myös luovia taukoja.

Kirjoitettuani ensimmäisen version, annan käsikirjoituksen levätä monta viikkoa ja luen jotain muuta aikakauteen liittyvää. Sen jälkeen näkee tekstin puutteet aivan uusin silmiin. 

Seuraako jatkoa Puuvillatehtaan varjossa -romaanille? Milloin saamme lukea, saavatko Jenny ja Fredrik toisensa, vai ilmestyykö yllätysnimiä ja käänteitä?

Puuvillatehdas-sarjasta tulee kolmiosainen. Toinen osa ilmestyy keväällä 2022. Kirjan tapahtumat sijoittuvat edelleen Turkuun ja vuosien 1904-1905 yhteiskunnallisesti kuohuviin tapahtumiin, jotka johtivat suurlakkoon. Juoni kietoutuu Barkerin tehtaan ympärille ja yllätysnimiä ja -käänteitä on luvassa. 

Millaista on yhteistyö kustantajan kanssa?

Erittäin mielenkiintoista ja opettavaista. Kustannustoimittajan ammattitaitoisilla ohjeilla saadaan kirjasta parhaimmat puolet esiin.

Toimituksen jälkeen olen tehnyt yhteistyötä myös kirjan kuvittajan, tuottajan ja markkinoinnin kanssa. On hienoa seurata ammattilaisia työssään. Arvostan suuresti heidän ammattitaitoaan. 

Kiitos Ann-Christin haastattelusta!

Hyvää jatkoa luomistyölle!

Teksti: Pirjo Ranti