Kotiseutusivusto
Turussa vaikuttanut kirjailija Konrad Lehtimäki (1883 – 1937) liittyy tiiviisti Harri Raittiin käsikirjoittaman ja Mikko Rantasen ohjaamaan Taimi II:ssa esitetyn näytelmän Toivon ja tuhon tie syntyhistoriaan.
Olin vuosia sitten tutustunut suurella kiinnostuksella häneen saatuani sattumalta käsiini Kaarlo Isotalon hänestä kirjoittaman elämänkerran, nimeltään Hehkurinta. Hänen yksilöllinen ja kiivasluonteinen ajattelutapansa ja sodanvastaisuutensa puhuttelivat.
Halisviikon ohjelmassa on keskiviikkona 17.5.2017 kello 18:00 vuorossa Dosentti Rauno Lahtinen. Hän kertoo Nummen kirjastossa tapahtumista ja henkilöistä kirjansa Punainen Turku 1917-1918 pohjalta.
Tilaisuus kuuluu kaupunginosaviikkojen ohjelmaan. Tilaisuuden järjestäjänä on Kotiseutuyhdistys Halinen-Räntämäki ry.
Pohjoismainen valtioliitto Kalmarin unioni (1397 – 1523) oli riitaisa. Kun unionin ja Tanskan kuningas Kristian II kruunattiin Tukholmassa 4.11.1520, sitä seurasi tapahtumat, joita kutsutaan Tukholman verilöylyksi. Suuri osa Ruotsin ylimmistä säätyläisistä mestattiin, mm. tulevan kuninkaan Kustaa Vaasan isä. Tämä johti Kustaa Vaasan johtamaan kapinaliikkeeseen. Sen päätteeksi Kustaa Vaasa valittiin Ruotsin kuninkaaksi Strängnäsissä kesäkuussa 1523 ja unioni purkautui lopullisesti.
Mikael Agricola (noin 1510 – 1557) eli aikana, jolloin maailma oli suurten murrosten kourissa. Johannes Gutenberg oli 1440-luvulla kehittänyt tehokkaan kirjapainotekniikan, jossa käytettiin yksittäisiä erillisiä kirjasimia. Kirjat yleistyivät ja vauhdittivat suuria muutoksia monella elämänalueella.
Maariassa maanviljelystavat pysyivät muuttumattomina 1700 – luvulla. Vuonna 1797 perustettiin Turussa Suomen Talousseura. Seura pyrki uudistamaan viljelystapoja.
Nälänhätä, rutto ja isoviha ovat koetelleet Halisten kylän vanhoja maatiloja vuosisatojen varrella. Peltojen suuri isojako, omistajien vaihdokset ja viljelytapojen muutokset ovat muokanneet kylän kasvoja. Mutta ikiaikaiset tilat – Frantsi, Komonen ja Tätilä – ovat yhä paikoillaan.
Halisten kosken patoaminen
Vuodelta 1352 on säilynyt asiakirja, josta selviää, että piispa Hemming ja kosken yläjuoksulla elävät talonpojat kiistelivät joen käyttöoikeuksista. Talonpojat olivat tyytymättömiä siihen, että piispa piti myllypatoa Halisten koskessa. Pato esti kalannousun kosken yläpuolelle. Piispa velvoitettiin pitämään patoa auki kalan nousun mahdollistamiseksi keväällä kolme viikkoa ja syksyllä saman ajan ison virtaaman aikana.
Halisten kylä on ikivanha asuinpaikka Aurajoen läntisellä rannalla Halisten kosken muutama kilometri Turun kaupungin keskustassa. Kylän talonpoikaistalot ovat 1800 – 1900 luvuilta ja osin vanhempiakin. Kylän vuosisataiset viljelyperinteet jatkuvat yhä. Frantsin tilalle niitä jatkaa jo kolmastoista sukupolvi.
