Halisiltaa vietetään vuosittain toukokuun loppupuolella. Illan huipentumana julkistetaan Halisakka-tittelin saaja. Vuonna 2023 HaliSakaksi nimettiin Raija Tanner. Nyt kun uusi HaliSviikko ja -ilta 2024 on hyvää vauhtia lähestymässä ja uudet valinnat edessä, on korkea aika esitellä HaliSakka 2023 Raija Tanner, hänen näkemyksiään ja kokemuksiaan Halisista. Pirjo Ranti kävi haastattelemassa Raijaa.
Voisitko aluksi esitellä itsesi, esimerkiksi koulutuksesi ja työhistoriasi, ja keitä kuuluu perheeseesi? Toiseksi miten tulit halislaiseksi, mitkä olivat ne tekijät, jotka painoivat asuinalueen valinnassa?
Olen Raija Tanner, aiemmalta ammatiltani opettaja. Lisäksi olen halislainen vuodesta -96 lähtien sekä osa-aikainen halislainen jo 80-luvun alkupuolelta. Asuimme tuolloin kerrostalossa toisella puolella Aurajokea. Perheeseeni kuului mieheni Erikin lisäksi kaksi pientä poikaa Lauri ja Heikki. Kun Halisissa tuli tarjolle vastustamattoman kaunis pihapiiri keltaisine rakennuksineen, niin meistä tuli mökkiläisiä. Oli mukava tulla Halisiin saunomaan, hoitamaan puutarhaa ja talvella hiihtämään. Alue oli luonnonkaunis, talojakin vain 12. Naapurin lampaat tulivat välillä porukalla kylään, joten luonto oli todella lähellä.
Halinen kaavoitettiin 80-luvun puolivälissä, Asukkaat otettiin hienosti mukaan suunnitteluun. Kesämökkiläinenkin sai vaikuttaa lähiympäristön muotoutumiseen. Casagrande & Haroman toimistosta oltiin toistuvasti suunnitelmien kehittyessä yhteydessä asukkaisiin. Oli innostavaa huomata, että omaan ympäristöön pystyi vaikuttamaan. Tällaisella kokemuksella oli merkitystä, että meistä tuli täysipäiväisiä halislaisia.
Olet kotiseutuyhdistys Halinen-Räntämäki ry:n hallituksen jäsen. Erityisesti toimit yhteistyökumppanina ja yhdyssiteenä kaupungin uudessa Aluefoorumi-organisaatiossa ja Kaupunginosaviikkojen tuki ry.ssä. Millaisena näet näiden organisaatioiden roolin kaupungin ja asukkaiden yhdyssiteenä nyt ja tulevaisuudessa?
Molemmat organisaatiot ovat hienoja mahdollistajia, mutta melko tuntemattomia isolle osalle kaupunkilaisia. Aluefoorumi -kokoukset ovat yhdysside kaupungin ja asukkaiden välillä. Niiden tavoitteena on lisätä lähidemokratiaa ja vaikuttamista. Niissä voi saada vastauksia aiemmin kaupungin Kerro kantasi -palveluun jätettyihin kysymyksiin, tavata muita alueen asukkaita ja mahdollisesti virkamiehiä, jotka taustoittavat ja syventävät esille tulleita pohdintoja. Aluefoorumin puitteissa voi myös tavata pormestarit erityisessä Pormestarit kylään -tapahtumassa. Haasteellista kuitenkin on, että Aluefoorumi -kokous käsittää kokonaisen suuralueen, joka täällä tarkoittaa Nummen ja Halisten lisäksi kuutta ympärillä olevaa kaupunginosaa. Ihmiset ovat kuitenkin kiinnostuneempia oman lähialueensa asioista ja kokouksessa saatetaan käsitellä aika yksityiskohtaisia asioita mistä päin aluetta tahansa. Toisaalta Alueforumia kehitetään koko ajan ja haetaan ratkaisuja tähänkin pulmaan.
Aluefoorumia edelsi 2000-luvun alussa kaupungin ideoima työryhmä, joka oli tarkoitettu Halisten asukkaille tavoitteena lähidemokratian lisääminen. Työryhmä työsti erilaisia teemoja esim. vaikuttamiskanavien selvittämistä ja alueen ulkoilumahdollisuuksien parantamista. Työryhmässä oli myös alkujuuret isommalle tulokselliselle aluekansanliikkeelle, jossa halislaiset ja räntämäkiläiset yhdistivät voimansa saadakseen suunnitellun uuden 150 000 tonnin jätteenpolttolaitoksen sopivampaan paikkaan. Ajattelen, että Aluefoorumilla olisi mahdollisuus kehittyä tällaiseen osallistavampaan suuntaan, mutta se edellyttää, että ihmiset saadaan innostumaan ajatuksesta.
Kaupunginosaviikkojen tuki ry on toiminut jo kulttuuripääkaupunkivuodesta 2011 lähtien. Sen ansiosta olemme mekin viettäneet kaupunginosaviikkoa keväisin täällä Halisissa. Se yhdistää eri toimijoita: yhdistyksiä, yrityksiä ja seurakuntaa toteuttamaan paikallisia tapahtumia. Tarjontaa suunniteltaessa huomioidaan alueen erityispiirteet ja asukkaat. Tavoitteemme on ollut tutustuttaa asukkaita kotiseutuunsa, sen tarjontaan ja parantaa yleistä viihtymistä. Kaupunginosaviikot lisäävät tietoisuutta omasta asuinalueesta ja edistävät yhteisöllisyyttä. Uskon, että näin on myös jatkossa. Tämä tosin edellyttää, että on vapaaehtoisia tahoja, joilla on ideoita ja kykyä toteuttaa niitä. Viikon sisältö varmasti monipuolistuisi, mikäli saisimme yrityksiä ja muita toimijoita vielä vahvemmin mukaan ja pystyisimme myös itse uudistumaan. Jonkinlainen kehitysriihi olisi tässä kohtaa suureksi avuksi.
Ideoistasi on saatu Halisiin monta meille kaikille iloksi ja hyödyksi koitunutta asiaa mm. pöydät ja penkit Virnamäen kalliolle, frisbeegolfrata, kulttuuriretket ym. Nämä kaikki syntyi asukasbudjetoinnin sisällä. Millaisena näet asukasbudjetoinnin kaupungin ja sen kaupunginosien kehittäjänä?
Ideointi on tapahtunut yhteistyössä, ja meillä on ollut hyvä tuuri, kun aiemmat ehdotukset ovat miellyttäneet äänestäjiä. Tänä vuonna budjettikierros on siinä vaiheessa, että ehdotukset on tehty ja äänestäminen alkaa huhtikuussa. Eniten ääniä saaneet toteutetaan vuonna 2025. Kannattaa tutustua niihin osoitteessa asukasbudjetti.turku.fi Asukasbudjetti on hieno mahdollisuus saada alueelle parannuksia ja lisätä sen viihtyisyyttä. Samalla kaupunki tulee tietoisemmaksi ihmisten toiveista ja tarpeista alueella. Kokonaiskuva tarkentuu ja kaupunki voi näin Asukasbudjetin ulkopuolellakin huomioida suunnittelussaan ja päätöksissään tehtyjä ehdotuksia. Kun Asukasbudjetti tulee tutummaksi ja osallistuminen ehdotusten tekemiseen kasvaa, sen merkitys kaupungin kehittämisessä luonnollisesti lisääntyy. On tärkeää, että kaikilla on todellinen mahdollisuus vaikuttaa tehtyihin ehdotuksiin.
Millainen on Halinen asuinalueena. Mitkä ovat Halisten kaupunginosan tulevaisuuden haasteet ja kehitysnäkymät?
Halinen on asuinalueena monipuolinen niin väestöltään, rakennuskannaltaan kuin luontonsakin puolesta. Meillä on vanhat perinteikkäät maatilat ja viljapellot, omakoti- ja rivitalot sekä korkeaa rakentamista. Perinteisestä maalaiskylästä on kehittynyt vähitellen ainutlaatuinen kansainvälinen kaupunginosa, missä ihmiset ja luonto ovat lähellä toisiaan. Pitäisin tulevaisuuden haasteena sitä, miten aluetta kehitetään ja samalla säilytetään sen omaleimaisuus. Kaavoitus on tässä avainasemassa. Koroisten peltoja halkovaksi suunniteltu uusi Halistenväylä tulee toimimaan välikehänä, jolla liikennettä ohjataan pois keskustasta ja joka tuo sitä lisää Halisten liepeille. Teiden hyvä suunnittelu ympäristö huomioiden on tärkeää.
Mahdollisessa rakentamisessa painopiste pitäisi olla pientaloissa, jotka ovat Turussa jääneet vähemmälle huomiolle. Halisten alueella on jo melkoinen määrä korkeita taloja. Koroisten peltoja on katsastettu asuntomessuja silmällä pitäen. Mikäli maaperä ei salli pientalorakentamista, niin aluetta tulisi mieluiten kehittää ulkoilu- ja virkistystarkoituksiin ja säilyttää avara maalaismaiseman tuntu. Tämä on ainutlaatuista aluetta kohtuullisen välimatkan päässä keskustasta.
Meillä ei ole kylätaloa eikä muita luonnollisia koko väestön kohtauspaikkoja alueella. Olisi ollut hienoa, jos olisimme saaneet kirjaston tänne. Asiasta pidettiin äänestys, jonka hävisimme, koska nummenpakkalaiset olivat aktiivisempia äänestäjiä kuin halislaiset. Lukemiseen ja osallistamiseen kannustaminen olisi tärkeää meille kaikille ja erityisesti näin maahanmuuttaja-alueella kotoutumisprosessia ajatellen. Uskon, että tähänkin asiaan tulee vielä hyvä ratkaisu.
Topinojan biokaasulaitoksen kehittäminen koskettaa myös Halisten asukkaita. Räntämäkiläiset ovat ansiokkaasti puuttuneet sieltä tulevaan hajuongelmaan. Nyt odotamme tarvittavia toimenpiteitä, jotta asia saadaan kuntoon.
Millaisia terveisiä haluat lähettää Halisten asukkaille, entä Turun kaupungille?
Toivotan kaikille ihanaa, aurinkoista kevättä ja toivon, että tapaamme toukokuussa Halisviikon tapahtumissa, erityisesti HaliSillassa. Yhdessä voisimme myös kehittää asuinaluettamme Alueforumin ja Asukasbudjetin tuella. On hienoa, että kaupunki on järjestänyt meille kanavia, joiden avulla voimme tulla kuulluksi ja parantaa elämäämme täällä Halisissa. Kaupunki voisi myös pohtia uusia osallistamisen keinoja, jotta useampi ihminen innostuisi toimimaan.