Elämme yksilöllisyyttä korostavassa ja arvostavassa ajassa. Jokaisen kuuluu hoitaa asiansa yksin, apua ei saa eikä pyydetä, vaikka tarve olisi kovakin. Joskus kaipaan ensimmäisen koronakevään tunnelmaa, kun Turun kaupunginosien some-ryhmissä tarjottiin kaupassakäyntiapua terveydeltään hauraille – ja apua myös vastaanotettiin, ulkoilutettiin sairastuneen naapurin koiraa ja laitettiin nalleja ikkunoihin tai parvekkeille ohi kävelevien lasten iloksi. Se kaikki oli tietenkin kriisitilanteessa syntynyttä yhteisöllisyyttä, mutta todisti, että me turkulaiset kyllä välitämme toisistamme – niistä vieraammistakin turkulaisista.
Saimme HaliSviikon päätilaisuuden, HaliSillan, avaajaksi ja juhlapuhujaksi Kotiseutuliiton Varsinais-Suomen valtuustoedustajan Jari J. Laihon Salon alueelta Olemme saaneet häneltä myös luvan julkaista Koroinen.fi sivulla hänen puheensa myös suuremman yleisön luettavaksi. Tämän me teemme mieluusti jo senkin takia, että Halisten alue liittyy likeisesti täällä vaikuttaneen Tallgren-kulttuuriperheen kautta Suomen kotiseutuliikkeen historiaan. Puheessa tiivistyy kotiseutuliikkeen historia ja merkitys.
Hyvä juhlaväki
Minulla on ilo ja kunnia tuoda Suomen Kotiseutuliiton tervehdys tähän HaliSviikon juhlaan, HaliSiltaan.Varhaisimman kotiseututyön lähtökohdat on löydettävissä 1600-luvulta, jolloin Ruotsissa v. 1666 perustettu Antikviteettikollegio kokosi tietoja myös Suomen muinaismuistoista ja historiallisista paikoista. Alussa tiedot keräsi papisto, myöhemmin paikallistutkimuksen keskukseksi nousi Turun akatemia. Paikalliskuvauksia laativat erityisesti papit ja maanmittarit. Erityisen merkittävä paikallistutkimuksen edistäjä oli Henrik Gabriel Porthan.Paikalliskuvausten kirjoituttamisen otti ohjelmaansa myös vuonna 1797 perustettu Suomen talousseura.
Viime vuosina on tullut tavaksi, että samaan aikaan kun käynnistämme uuden HaliSviikon valmistelun, haastattelemme edellisenä vuonna valittuja HaliSakkaa ja -ukkoa. Tätä tapaa noudatamme nytkin. Seuraavassa on Halisten koulun apulaisrehtorin eli HalISakan 2024 Katja Nousioaisen haastattelu. Haastattelijana toimii Raija Tanner, joka on itse HaliSakka 2023.
HaliSakka 2024 Katja Nousiainen puhumassa nimityksensä jälkeen
Halisiltaa vietetään vuosittain toukokuun loppupuolella. Illan huipentumana julkistetaan Halisakka-tittelin saaja. Vuonna 2023 HaliSakaksi nimettiin Raija Tanner. Nyt kun uusi HaliSviikko ja -ilta 2024 on hyvää vauhtia lähestymässä ja uudet valinnat edessä, on korkea aika esitellä HaliSakka 2023 Raija Tanner, hänen näkemyksiään ja kokemuksiaan Halisista. Pirjo Ranti kävi haastattelemassa Raijaa.
HaliSakka 2023 Raija Tanner
Voisitko aluksi esitellä itsesi, esimerkiksi koulutuksesi ja työhistoriasi, ja keitä kuuluu perheeseesi? Toiseksi miten tulit halislaiseksi, mitkä olivat ne tekijät, jotka painoivat asuinalueen valinnassa?
Olen Raija Tanner, aiemmalta ammatiltani opettaja. Lisäksi olen halislainen vuodesta -96 lähtien sekä osa-aikainen halislainen jo 80-luvun alkupuolelta. Asuimme tuolloin kerrostalossa toisella puolella Aurajokea. Perheeseeni kuului mieheni Erikin lisäksi kaksi pientä poikaa Lauri ja Heikki. Kun Halisissa tuli tarjolle vastustamattoman kaunis pihapiiri keltaisine rakennuksineen, niin meistä tuli mökkiläisiä. Oli mukava tulla Halisiin saunomaan, hoitamaan puutarhaa ja talvella hiihtämään. Alue oli luonnonkaunis, talojakin vain 12. Naapurin lampaat tulivat välillä porukalla kylään, joten luonto oli todella lähellä.
Halinen kaavoitettiin 80-luvun puolivälissä, Asukkaat otettiin hienosti mukaan suunnitteluun. Kesämökkiläinenkin sai vaikuttaa lähiympäristön muotoutumiseen. Casagrande & Haroman toimistosta oltiin toistuvasti suunnitelmien kehittyessä yhteydessä asukkaisiin. Oli innostavaa huomata, että omaan ympäristöön pystyi vaikuttamaan. Tällaisella kokemuksella oli merkitystä, että meistä tuli täysipäiväisiä halislaisia.
Aurajokilaakson kansallismaisemaa vaalimaan perustetun Aurajokisäätiön toiminnanjohtaja Sinikka Paulin julistettiin HaliSakaksi HaliSillallassa 19.5.2022. Koroinen.fi:n toimitusneuvoston jäsen, Pirjo Ranti kävi haastattelemassa HaliSakkaa, jonka työn jälki näkyy niin Halisten kosken alueella kuin tämän nettijulkaisun Koroinen.fi sivuilla. Jälkimmäisestä nimittäin löytyvät vanhojen Koroiset -lehden sivuilta hänen lukuisat kirjoitukset menneiden kesien ohjelmista, Myllärin talosta, Vesilaitosmuseosta, vesialueiden tutkimustuloksista säätiön esittelyyn.
Matti Nyberg HaliSiltana 15.5.2018. Kuva: Timo Leinoneni
Perniöstä kotoisin oleva Matti Nyberg valittiin Halisukoksi HaliSillassa 15.5.2018. Valinnan perusteena oli erityisesti se, että hän oli kunnostanut ja hoitanut perheensä vanhaa omakotitaloaan ja sen puutarhaa Katjamäkin -nimisellä rinnetontillaan Frantsinkadun ja -polun välillä Halisissa esimerkillisesti.
Talo ympäristöineen tarjoaa silmän iloa koko Halisten kylän asukkaille ja kaikille ohikulkijoilleen. Samalla talo kuvastaa koko Halisten kylälle tärkeää asiaa, eli uuden ja vanhan sopusointuista rinnakkaiseloa.
