Psykoterapeutti Henna Laine Halisten kylän vuosisatoja vanhasta Tätilän kylästä julistettiin Halisillassa 19.5.2016 Halisten koulun pihalla kuluvan vuoden Halisakaksi. KoroiSet-lehti kävi kyselemässä hänen ajatuksiaan kotipaikastaan.
Miten esittelet itsesi?
Valintani Halisakaksi oli pienoinen yllätys koska olen paluumuuttaja. Paremmin minut ehkä tunnistetaan ”toriakaksi” koska myyn kesäisin hernettä torilla. Olen varttunut Tätilän talossa ja muutin aikuisiässä omille teilleni v.1970. Pidin kuitenkin tiiviisti yhteyttä Tätilässä asuneeseen muuhun perheeseeni.
Mikä on suhteesi Halisten kylään ja Halisiin yleensä?
Ajat ovat muuttuneet ja muistelen lapsuuttani Tätilässä. Silloin meillä oli possuja, lehmiä, kanoja ja lampaita. Isäpuoleni oli maanviljelijä. Lapset osallistuivat talon töihin ja muistan miten kesällä harvensin porkkana- ja punajuuripeltoja.
Maisemat ovat muuttuneet ja muistelen miten kuljimme metsätietä pitkin lähelle Ohikulkutietä, missä pellot olivat. Nykyään sinne on rakennettu rivitaloja. Halisten kylän keskeinen miljöö on kuitenkin säilynyt lähes ennallaan.
Muutettuni omille teilleni kävin paljon Tätilässä. Äitini ja sisarukseni olivat minulle rakkaita. Kun äitini jäi Tätilään yksin asumaan vietin hänen kanssaan paljon aikaa. Halisten kylämiljöö on minulle hyvin rakas, lähellä keskustaa mutta kuitenkin elämme maalaismaisemassa.
Äitini kuoli 2012 ja vuoteen talossa ei asunut kukaan. Pidimme kuitenkin sukulaisten kanssa ”talkoilla” talosta huolta. Muutin taloon kesällä 2013 ja olen onnellinen päätöksestäni. Minulla on 2,5-vuotias lapsenlapsi joka on myös ihastunut mummin kotiin. Pihapiirissä on tilaa, löytyy hevosia, kissoja ja keväisin pihalampeen muuttaa sorsapariskunta, paljon mielenkiintoisia asioita.
Tätilän talo on sukumme kokoontumispaikka, ja järjestämme muutaman kerran vuodessa yhteisiä tapahtumia, yleensä pihatalkoita tai puurojuhlaa. Talon hoitamisessa on omat puuhansa, kuten talvella lämmityksestä huolehtiminen. Kesäasuminen ei ole niin haastavaa ja nautin kun tulen kesällä töistä ja istahdan puutarhaan ja katselen ympärilleni.
Miten koet Halisten kaupunginosana?
Halisten kaupunginosan maisema on muuttunut paljon, uutta on rakennettu, kerros- ja rivitaloja. Kantaväestöä on enää vähän ja maahanmuuttajat ovat suuri osa maisemaa. Halinen tunnettiin ennen levottomana asuinympäristönä mutta tilanne lienee nykyään asettunut.
Monet maahanmuuttajista ovat positiivisi ja elämänmyönteisiä ja heitä pitäisi ottaa enemmän mukaan kyläyhteisön kehittämiseen.
Olet mukana Kotiseutuyhdistys Halinen-Räntämäki ryn toiminnassa. Mitä odotat yhdistykseltä, ja miten yhdistyksen tunnettavuutta voitaisiin lisätä?
Yhdistystä tarvitaan erilaisten tapahtumien järjestämiseen ja toiminnan kehittämiseen. Tärkeitä tapahtumia ovat olleet Halisviikot, Filharmonisen orkesterin esiintyminen Virnamäellä, eläinten joulurauhan julistaminen samalla mäellä jo usean vuoden ajan, useat symposiumit Turun kristillisellä opistolla, Koroisten ristin hartaudet Koroisten niemellä, ja Ihmisen jälki-näytelmä Maarian pappilassa.
Mitä ajattelet KoroiSet-lehdestä ja sen merkityksestä?
Luen aina mielelläni KoroiSet -lehteä. Lehti antaa todenperäistä tietoa rakkaasta miljööstämme ja sen ihmisistä. Aulis Katajamäen muistelukirjoitukset ovat hauskoja. Niitä voisi olla enemmänkin, mutta kantaväestö on vähissä jotta muistelijoita löytyisi.
Yhteisömme rakentamiseen ja viihtyisyyden ylläpitämiseen tarvitaan paljon erilaisia ihmisiä. Pidetään hyvää huolta ihansta Halisten kylästä.
Timo Leinonen