Tutustu uuteen kotiseututeokseemme!
Elämää Halisissa – Aulis Katajamäki kertoo
ESITTE LYT
- Toimituksen puheenvuoro, 2:20 min.
- Aulis Katajamäen esipuhe, 2:18 min.
ESITTE LYT
Saimme HaliSviikon päätilaisuuden, HaliSillan, avaajaksi ja juhlapuhujaksi Kotiseutuliiton Varsinais-Suomen valtuustoedustajan Jari J. Laihon Salon alueelta Olemme saaneet häneltä myös luvan julkaista Koroinen.fi sivulla hänen puheensa myös suuremman yleisön luettavaksi. Tämän me teemme mieluusti jo senkin takia, että Halisten alue liittyy likeisesti täällä vaikuttaneen Tallgren-kulttuuriperheen kautta Suomen kotiseutuliikkeen historiaan. Puheessa tiivistyy kotiseutuliikkeen historia ja merkitys.
Minulla on ilo ja kunnia tuoda Suomen Kotiseutuliiton tervehdys tähän HaliSviikon juhlaan, HaliSiltaan.Varhaisimman kotiseututyön lähtökohdat on löydettävissä 1600-luvulta, jolloin Ruotsissa v. 1666 perustettu Antikviteettikollegio kokosi tietoja myös Suomen muinaismuistoista ja historiallisista paikoista. Alussa tiedot keräsi papisto, myöhemmin paikallistutkimuksen keskukseksi nousi Turun akatemia. Paikalliskuvauksia laativat erityisesti papit ja maanmittarit. Erityisen merkittävä paikallistutkimuksen edistäjä oli Henrik Gabriel Porthan. Paikalliskuvausten kirjoituttamisen otti ohjelmaansa myös vuonna 1797 perustettu Suomen talousseura.
Viime vuosina on tullut tavaksi, että samaan aikaan kun käynnistämme uuden HaliSviikon valmistelun, haastattelemme edellisenä vuonna valittuja HaliSakkaa ja -ukkoa. Tätä tapaa noudatamme nytkin. Seuraavassa on Halisten koulun apulaisrehtorin eli HalISakan 2024 Katja Nousioaisen haastattelu. Haastattelijana toimii Raija Tanner, joka on itse HaliSakka 2023.
Siit on meil iloinen aika
ja riemulinen juhla,
että taivaast Jumalan poika
maan päälle tahdoi tulla.
Se oli suuri nöyryys
ja ylönpalttinen köyhyys,
jonka Kristus otti päällens,
että tuli mailmaan vieraaksi
ja kaikkein ihmisten orjaksi
saattamaan heit iloon jällens.
Halinen on muuttunut todella nopeasti viime vuosikymmenien aikana. Se on saanut paljon uusia asukkaita niin kotimaasta kuin ulkomailta. Muutoksen huomaa niin monista kadunnimistä kuin Halisten Kylänmäestä taloineen. Paljon tästä entisestä ajasta Halisissa kertovat Aulis Katajamäen kirjoitukset KoroiSet-lehdessä 2008-2017. Hänet valittiin Halisukoksi vuonna 1995. Nyt nämä kirjoitukset on yksissä kansissa julkaissut Halinen-Räntämäen kotiseutuyhdistys Timo Leinosen toimittamana.
Tämä vanha kertomus on puhutellut itseäni hyvin vahvasti:
”Korkean mäen päällä kasvoi kolme puuta. Ne haaveilivat siitä, mitä niistä tulisi isona. Minä haluan olla kaunis korea aarrearkku, sanoi ensimmäinen. Minäpä haluan purjehtia ulapoilla ja kuljettaa kuninkaita, minusta tulee maailman vahvin laiva, sanoi toinen. Minusta tulee maailman korkein puu! Kun ihmiset kohottavat katseensa minuun, he näkevät taivaan ja muistavat Jumalan, sanoi kolmas.
Tämän vuoden Halisukko on Halisten kylässä Franzin talossa asuva maanviljelijä Timo Ranti. Hän on jo vuosia ollut Kotiseutuyhdistyksemme Halinen-Räntämäki ry:n taustavoimia, joka on avustustoiminnallaan ja kuljetusavullaan mahdollistanut useiden tapahtumiemme järjestelyt. Hän edustaa sukua ja ammattikuntaa, joita voi pitää alkuperäisimpinä Halislaisina. Suku on viljellyt Franzin tilan maita Halisissa ja asuttanut Halisten ryhmäkylään kuuluvaa tilaa aina 1600-luvulta lähtien Halisten kosken yläpuolella, siellä missä joessa jään muodostamat alkuperäiset Halisten ukotkin aikoinaan joessa aina keväisin voimalla rymistivät Aurajokea pitkin kohti kaupunkia. Hän on saman suvun 13. isäntä tilalla.
Koroinen.fi -julkaisu kävi haastattelemassa vuoden 2022 Halisukkoa Timo Rantia hänen ajatuksistaan maanviljelystä, Halisten alueesta ja kotiseutuyhdistyksestä.
Halisviikkoa vietetään taas kahden vuoden koronasta johutuvan tauon jälkeen toukokuussa. Viikkoon kuuluvat seuraavat ohjelmalliset tapahtumat:
Halisviikon synnyystä ja historiasta löytyy tietoja tästä
Taiteiden harrastaminen on läpi ihmisen historian kulkenut käsi kädessä oppimisen, opettamisen, viestinnän ja mutta myös terveyden edistämisen kanssa.
Tarinoiden kertomisen, laulun ja erilaisten esitysten kautta ihminen on välittänyt kuvaa ympäröivästä maailmasta. Taiteet ovat ainutlaatuinen keino välittää tunteita ja empatian kokemuksia.