Jaakko Haavio Symposium. Pääjärjestäjän avajaissanat
Historia
Jaakko Haavio Symposium. Jaakko Haavion toimintaa moninaisena vaikuttajana
Jaakko Haavio oli Turussa nopeasti kasvavan Maarian seurakunnan kirkkoherrana 1950–1969.Tuona aikana seurakuntaan syntyi useita uusia asuinalueita ja rakennettiin uusia työtiloja, mm. Pallivahan kirkko.
Puhe on myös kuunneltavissa, ks. WS450648_Lasse_Urho
Jaakko Haavio Symposium. Jaakko Haavion Maarian runot
Turun puoleinen Maaria Haavion aikaan
Jaakko Haavio tuli Maarian kirkkoherraksi 1950 Yläneeltä. Hän tuli maalta, mutta Turku oli tuttu jo kouluvuosilta ja siitä, että lapset nyt vuorostaan kävivät täällä koulua. Turku oli myös puolison kotikaupunki.
Puhe on myös kuunneltavissa, avaa linkki WS450651_Harri_Raitis_35min
Jaakko Haavion elämä ja runous, osa 2.2. Yhteyksien rakentamista.
Tuomiorovasti Osmo Alajan, kristillisen opiston rehtorin Olavi Kareksen ja Jaakko Haavion keskusteluissa oli noussut 1950-luvun lopulla esiin kysymys siitä, miten olisi mahdollista rakentaa paikallisella tasolla yhteyksiä kirkollisen maailman ja taiteen maailman välillä.
Jaakko Haavion elämä ja runous, osa 2.1. Tulo Maariaan
Sodan kokeminen oli Jaakko Haaviolle iso asia. Oli luovuttava ihanteista ja rakennettava kokonaan uudenlainen Suomi-kuva itselleen. Jaakko Haavio haki ja tuli valituksi kirkkoherraksi Turun Maarian seurakuntaan. Niinpä hän muutti Yläneeltä Turkuun, ja saattoi alkaa uuden elämän.
HALISTEN KYLÄN HISTORIA. Osa 4. Isojaosta nykyaikaan.
Maariassa maanviljelystavat pysyivät muuttumattomina 1700 – luvulla. Vuonna 1797 perustettiin Turussa Suomen Talousseura. Seura pyrki uudistamaan viljelystapoja.
A.M. TALLGRENIN (1885 – 1945) ESITTELY. Osa II
Kiista kotiseutututkimuksen peruskysymyksistä jäi ratkaisematta. Alan koulutusta lisättiin osin kiistan tuloksena. Myös osakunnissa tehtävä kotiseututyö oli kohdannut vastusta. Samaan aikaan Tallgrenin kiinnostus arkeologiaan heräsi uudelleen.
A.M. TALLGRENIN (1885 – 1945) ESITTELY. Osa I
Maarian pappilassa varttunut Aarne Michaël Tallgren, eli A. M. tai Mikko Tallgren on yksi Suomen merkittävimmistä arkeologeista, sekä samalla suomalaisen kotiseutuajattelun perustajahahmoista. .
HALISTEN KYLÄN HISTORIA. Osa 3. Isovihasta isojakoon.
Nälänhätä, rutto ja isoviha ovat koetelleet Halisten kylän vanhoja maatiloja vuosisatojen varrella. Peltojen suuri isojako, omistajien vaihdokset ja viljelytapojen muutokset ovat muokanneet kylän kasvoja. Mutta ikiaikaiset tilat – Frantsi, Komonen ja Tätilä – ovat yhä paikoillaan.