{"id":884,"date":"2018-02-19T20:13:51","date_gmt":"2018-02-19T18:13:51","guid":{"rendered":"http:\/\/www.koroinen.fi\/artikkelit\/?p=884"},"modified":"2018-10-24T10:46:14","modified_gmt":"2018-10-24T07:46:14","slug":"konrad-lehtimaen-elama-ja-maailmankasitys-osa-44","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.koroinen.fi\/artikkelit\/konrad-lehtimaen-elama-ja-maailmankasitys-osa-44\/","title":{"rendered":"Konrad Lehtim\u00e4en el\u00e4m\u00e4 ja maailmank\u00e4sitys, osa 4\/4"},"content":{"rendered":"
\"\"<\/a>
Kuva Kimmo Lehtim\u00e4en sukuarkistosta.<\/figcaption><\/figure>\n

<\/a><\/p>\n

<\/a>El\u00e4m\u00e4st\u00e4 sis\u00e4llissodan j\u00e4lkeen<\/h3>\n

Lehtim\u00e4elle kuvataide ja musiikki olivat t\u00e4rkeit\u00e4 asioita. Musiikin h\u00e4n sanoi n\u00e4kev\u00e4ns\u00e4 kuvina. Pukeutumisasioissa h\u00e4n oli vaativa. Erityisen tarkka h\u00e4n oli ulkoasustaan. Talousasiat hoiti h\u00e4nen vaimonsa Amanda, joka my\u00f6s arvioi h\u00e4nen kirjoituksiaan ja toimi puhtaaksikirjoittajana ja oikolukijana.<\/p>\n

<\/p>\n

Lehtim\u00e4elle my\u00f6nnettiin 600 markan korvaus kivusta ja k\u00e4rsimyksest\u00e4 vankeusajasta johtuen. H\u00e4nen k\u00e4yt\u00f6ksens\u00e4 aiheutti muissa ihmisiss\u00e4 levottomuutta n\u00e4ihin aikoihin. Sairauksistaan johtuen h\u00e4nell\u00e4 oli jo vaikeita pakkoliikkeit\u00e4, vapinaa ja suonenvedon tapaista nykimist\u00e4.<\/p>\n

Joskus sattui niinkin, ett\u00e4 ihmiset vaativat poliisin pid\u00e4tt\u00e4m\u00e4\u00e4n h\u00e4net oudoksi koetun k\u00e4yt\u00f6ksen vuoksi. H\u00e4n ilmeisesti sai kuitenkin korjatuksi henkisen tasapainon tihe\u00e4\u00e4n julkaistuilla kirjoituksillaan, niin kirjoja kuin lehtiartikkeleita. Niiss\u00e4 kuvattiin usein sotaa ja v\u00e4kivaltaa. Vuonna 1921 h\u00e4n sai 2\u00a0000 euron apurahan opetusministeri\u00f6lt\u00e4. Valtion kirjailijael\u00e4kkeen h\u00e4n sai muutamaa vuotta my\u00f6hemmin.<\/p>\n

Lehtim\u00e4ki ei my\u00f6hemmink\u00e4\u00e4n salannut poliittista menneisyytt\u00e4\u00e4n. H\u00e4nell\u00e4 oli laaja tuttavapiiri erilaisista poliittisista n\u00e4kemyksist\u00e4 huolimatta. Lehtim\u00e4en laajaan tuttavapiiriin kuuluivat mm. Paavo Nurmi, W\u00e4in\u00f6 Aaltonen ja V.A. Koskenniemi. Isotalo arvelee, ett\u00e4 Koskenniemi tunsi sympatiaa Lehtim\u00e4ke\u00e4 kohtaa siksi, ett\u00e4 olisi n\u00e4hnyt heill\u00e4 olevan samankaltaisia luonteenpiirteit\u00e4.<\/p>\n

Turun Sanomien toimittajanakin toiminut kirjailija Severi Nuormaa (1965 \u2013 1924) oli Lehtim\u00e4en luottohenkil\u00f6. Kun Lehtim\u00e4ki l\u00e4hti kuin pakoon Amerikkaan, h\u00e4n j\u00e4tti romaaninsa Yl\u00f6s helvetist\u00e4<\/em> – k\u00e4sikirjoituksen h\u00e4nelle.<\/p>\n

Isotalon mukaan Nuormaa oli ratkaisevassa asemassa siin\u00e4, ettei Lehtim\u00e4en kuolemantuomiota pantu t\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6n. Kun Nuormaa huomasi tilanteen uhkaavuuden, h\u00e4n otti yhteyden Juhani Ahoon, joka alkoi v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti vaikuttamaan siihen, ett\u00e4 Lehtim\u00e4ki pelastuisi tuomiolta.<\/p>\n

Lehtim\u00e4ki oli hyvin tiiviiss\u00e4 kirjeenvaihtosuhteessa Ilmari Kiannon (1874 \u2013 1970) kanssa. Kiannon kautta Lehtim\u00e4ki tutustui my\u00f6s muihin suomalaisiin silloisiin kirjailijoihin kuten pappina toimineeseen Arvi J\u00e4rventaukseen (1883 – 1939), josta Lehtim\u00e4ki sai henkisen tukijan. Kirjeess\u00e4\u00e4n Lehtim\u00e4elle J\u00e4rventaus kirjoittaa:<\/p>\n

\u2014Sin\u00e4 olet \u2013 niin kuin Ilmari Kianto sanoo `hehkurinta\u00b4. Ja se on sent\u00e4\u00e4n ihana asia. Sielun hehku, hengen n\u00e4lk\u00e4 \u2013 ne ovat sent\u00e4\u00e4n enemm\u00e4n kuin t\u00e4m\u00e4 maallinen mammona. Eik\u00f6 henki ole enempi kuin ruumis? Ja se sana on totta.<\/em><\/p>\n

Lehtim\u00e4ki k\u00e4vi usein Helsingiss\u00e4 tapaamassa sik\u00e4l\u00e4isi\u00e4 taiteilijapiiriin kuuluvia ihmisi\u00e4. N\u00e4ihin kuuluivat esimerkiksi Eino Leino ja Uuno Kailas. Mukana oli Lehtim\u00e4en poika, tuleva taidemaalari Armas Lehtim\u00e4ki, joka on my\u00f6s kertonut muistikuvistaan n\u00e4ist\u00e4 matkoista ja tapaamisista.<\/p>\n

<\/a>Ylivoimainen ilma-ase rauhan takeeksi<\/h3>\n

Lehtim\u00e4ki kirjoitti ja puhui rauhasta samalla kun h\u00e4nen ajatuksensa askaroivat asetuotannon parissa. H\u00e4n perusteli toimintaansa sill\u00e4, ett\u00e4 sota ja sen mielett\u00f6myys tulee tuhota sen omilla aseilla. Yrj\u00f6 Kallinen (1886 \u2013 1976) kuului h\u00e4nen keskustelukumppanisiinsa ja yst\u00e4viins\u00e4.<\/p>\n

Heill\u00e4 olikin paljon yhteist\u00e4. Kumpikin oli sodanvastaisia kansanvalistajia, jotka olivat saaneet sis\u00e4llissodassa kuolemantuomion, mutta selvinneet siit\u00e4 hengiss\u00e4, ja jotka askartelivat el\u00e4m\u00e4n peruskysymysten parissa koko ik\u00e4ns\u00e4.<\/p>\n

Kallinen luotti ihmisten henkiseen kasvuun ja teosofian oppien rauhanpyrkimyksiss\u00e4\u00e4n. Lehtim\u00e4ki sen sijaan oli enemm\u00e4n kiinnostunut aseista ja tekniikasta ja n\u00e4iden suomista mahdollisuuksista. H\u00e4nelle avain kest\u00e4v\u00e4\u00e4n rauhaan oli ylivoimainen ase, mik\u00e4 pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n omalla olemassa olollaan oli omiaan ehk\u00e4isem\u00e4\u00e4n aggressiot.<\/p>\n

Kirjassaan Yl\u00f6s helvetist\u00e4<\/em> h\u00e4n oli luonut mallin siit\u00e4, miten t\u00e4llaiseen rauhantilaan p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4n, kunhan vain kehitet\u00e4\u00e4n riitt\u00e4v\u00e4n tehokas ilma-ase. Ajatuksena oli, ett\u00e4 jos puolustava ilma-ase on riitt\u00e4v\u00e4n ylivoimainen, hy\u00f6kk\u00e4yssodat ja sodan ylip\u00e4\u00e4ns\u00e4 menett\u00e4v\u00e4n merkityksens\u00e4 valtioiden v\u00e4lisiss\u00e4 suhteissa. Sodat loppuisivat.<\/p>\n

Lehtim\u00e4en ajatukset askartelivat vuosikausia oman asekehittelyns\u00e4 ja keksint\u00f6jens\u00e4 kanssa. P\u00e4\u00e4keksint\u00f6 erityisen tehokas ilma-ase, jonka tarkempi sis\u00e4lt\u00f6 on kuitenkin j\u00e4\u00e4nyt arvailujen varaan, vaikka Lehtim\u00e4ki laati keksinn\u00f6st\u00e4\u00e4n piirustukset ja esitteli keksint\u00f6\u00e4\u00e4n lehdist\u00f6llekin. H\u00e4n yritti saada my\u00f6s puolustusvoimat kiinnostumaan asiasta.<\/p>\n

Lehtim\u00e4ki ei kuitenkaan onnistunut saamaan puolustusvoimia hankkeen taakse, eiv\u00e4tk\u00e4 h\u00e4nen selostuksensa ja suunnitelmansa avautuneet muille siin\u00e4 m\u00e4\u00e4rin, muut olisivat vakuuttuneet asekeksinn\u00f6n merkityksest\u00e4. T\u00e4m\u00e4 masensi entisest\u00e4\u00e4n kirjailijaa.<\/p>\n

<\/a>El\u00e4m\u00e4 p\u00e4\u00e4ttyy<\/h3>\n

Lehtim\u00e4ki oli hoidettava Paimion Parantolassa 7 \u2013 8 kuukautta 1933. Lehtim\u00e4ki asui viimeiset ajat Turussa Vuorikadulla. H\u00e4n pelk\u00e4si kuolla tukehtumalla verensy\u00f6ksyyn. Siksi h\u00e4n pyysi poikaansa lataamaan pistoolin valmiiksi tuntiessaan loppunsa l\u00e4hestyv\u00e4n. H\u00e4n kuoli kuitenkin muuten 25.5.1937, eik\u00e4 pistoolia tarvinnut k\u00e4ytt\u00e4\u00e4.<\/p>\n

Turun Sanomat kirjoitti muistokirjoituksessaan Lehtim\u00e4est\u00e4:<\/p>\n

Innostus ven\u00e4l\u00e4istytt\u00e4misen vastustukseen johti h\u00e4net pohtimaan kansallisia ja my\u00f6s sosiaalisia kysymyksi\u00e4\u2026<\/em><\/p>\n

Turun Taiteilijaseuran aloitteesta syntynyt hautamuistomerkki paljastettiin Turun hautausmaalla 11 vuoden kuluttua kirjailijan kuolemasta 6.6.1948. Hautamuistomerkki on tehty Vehmaan mustasta graniitista. Siin\u00e4 on Jussi Vikaisen luoma pronssiin valettu kohokuva Konrad Lehtim\u00e4en kasvojen profiilista.<\/p>\n

Turun Taitelijaseuran silloinen puheenjohtaja, teatterijohtaja Toivo H\u00e4meranta piti patsaan paljastuspuheen. Siin\u00e4 h\u00e4n m\u00e4\u00e4ritteli Lehtim\u00e4en el\u00e4m\u00e4nfilosofian tunteiden vastakkainasettelun kautta seuraavasti:<\/p>\n

Ei voi tulisieluisesti rakastaa vapautta vihaamatta vapauden sortajia; ei voi rakastaa rauhaa vihaamatta sotaa.<\/em><\/p>\n

Vuonna 1983 Jouko Gr\u00f6nholm toteaa artikkelissaan Lehtim\u00e4est\u00e4, kun t\u00e4m\u00e4n syntym\u00e4st\u00e4 oli tullut 100 vuotta:<\/p>\n

T\u00e4n\u00e4\u00e4n luettuna Lehtim\u00e4en kirjat eiv\u00e4t ehk\u00e4 ole `suuria\u00b4 – mutta er\u00e4\u00e4n kiintoisan n\u00e4k\u00f6kulman todellisuuteen ne v\u00e4litt\u00e4v\u00e4t.<\/em><\/p>\n

Valtiop\u00e4iv\u00e4neuvos Ensio Laine teki vuonna 1999 ehdotuksen Turun kaupungin nimist\u00f6toimikunnalle siit\u00e4, ett\u00e4 Konrad Lehtim\u00e4ki olisi saanut Turussa nimikkokadun tai vastaavan. Ehdotus ei ole kuitenkaan viel\u00e4 toteutunut.<\/p>\n

Jouko Gr\u00f6nholm kirjoittaa Turun Sanomassa 16.5.2017 julkaistussa artikkelissaan Lehtim\u00e4est\u00e4 ja h\u00e4nen merkityksest\u00e4\u00e4n nykyp\u00e4iv\u00e4lle:<\/p>\n

Lehtim\u00e4ki oli kaikkea muuta kuin aurinkoinen ja kepe\u00e4 humoristi. Niin kuin Lehtim\u00e4en koko tuotanto osoittaa, h\u00e4n oli joutunut monin tavoin kohtaamaan el\u00e4m\u00e4n varjopuolet. Ne j\u00e4ttiv\u00e4t h\u00e4nen kyn\u00e4n j\u00e4lkeens\u00e4 l\u00e4htem\u00e4tt\u00f6m\u00e4n j\u00e4ljen. Siksikin Yl\u00f6s helvetist\u00e4 sadan vuoden takaisen kotimaisen sanataiteen muistettavimpia teoksia.<\/em><\/p>\n

 <\/p>\n

Timo Leinonen<\/p>\n

<\/a>L\u00c4HTEET<\/h3>\n

Gr\u00f6nholm, Jouko. Klassikon fantasiamaisemaa hallitsee dystopia. 1917 Lehtim\u00e4ki. Turun Sanomat 16.5.2017.<\/p>\n

Kuvat. Kimmo Lehtim\u00e4en sukualbumi.<\/p>\n

Isotalo, Kaarlo. Konrad Lehtim\u00e4ki \u2013 Hehkurinta<\/em>. Karisto Oy. 1986.<\/p>\n

J\u00e4ntti, Yrj\u00f6 (toim.). Konrad Lehtim\u00e4ki teoksessa Suomen sana \u2013 kansalliskirjallisuutemme valiolukemisto. Nro 12, 1965, s. 36 \u2013 364 (Valtiop\u00e4iv\u00e4t 1914).<\/p>\n

Laine, Ensio. Selvitys Turun kaupungin nimist\u00f6toimikunnalle Konrad Lehtim\u00e4en asuinpaikoista Turussa. 27.5.1999.<\/p>\n

Lehtim\u00e4ki, Kimmo. Verner Lehtim\u00e4ki \u2013 Punap\u00e4\u00e4llikk\u00f6. Kustannusosakeyhti\u00f6 Revontuli. 2015.<\/p>\n

Lehtim\u00e4ki, Kimmo. Kirje kirjallisuustoimittaja Seppo Puttoselle. 12.11.2017.<\/p>\n

Palttala Arvo A. Vahdon pit\u00e4j\u00e4ss\u00e4 vapaussodan aikana. Suomen vapaussodan itsen\u00e4isyysarkisto\u00a0 N:o 17, 2.5.1934, muistelmakirjoitus<\/p>\n

Palmgren, Raoul. \u201dKonrad Lehtim\u00e4ki\u201d teoksessa Palmgren, Raoul. Joukkosyd\u00e4n II. Vanhan ty\u00f6v\u00e4enliikkeemme kaunokirjallisuus II<\/em>.\u00a0 WSOY. 1966, s. 177 \u2013 226.<\/p>\n

https:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Konrad_Lehtim%C3%A4ki<\/p>\n

Turun Sanomat. Kirjailija Konrad Lehtim\u00e4en hautamuistomerkki paljastettiin eilen Turun uudella hautausmaalla. \u201dKonrad Lehtim\u00e4en el\u00e4m\u00e4 oli tarmon ja ihanteiden sankaritarina”. 7.6.19148.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

El\u00e4m\u00e4st\u00e4 sis\u00e4llissodan j\u00e4lkeen Lehtim\u00e4elle kuvataide ja musiikki olivat t\u00e4rkeit\u00e4 asioita. Musiikin h\u00e4n sanoi n\u00e4kev\u00e4ns\u00e4 kuvina. Pukeutumisasioissa h\u00e4n oli vaativa. Erityisen tarkka h\u00e4n oli ulkoasustaan. Talousasiat hoiti h\u00e4nen vaimonsa Amanda, joka my\u00f6s arvioi h\u00e4nen kirjoituksiaan ja toimi puhtaaksikirjoittajana ja oikolukijana.<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[13],"tags":[20,59,56,27,54,24,30],"class_list":["post-884","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-historia","tag-henkilohistoria","tag-kirjallisuus","tag-konrad-lehtimaki","tag-kotiseututyo","tag-paikalllishistoria","tag-raunistula","tag-sukuhistoria"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.koroinen.fi\/artikkelit\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/884","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.koroinen.fi\/artikkelit\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.koroinen.fi\/artikkelit\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.koroinen.fi\/artikkelit\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.koroinen.fi\/artikkelit\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=884"}],"version-history":[{"count":5,"href":"https:\/\/www.koroinen.fi\/artikkelit\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/884\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":939,"href":"https:\/\/www.koroinen.fi\/artikkelit\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/884\/revisions\/939"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.koroinen.fi\/artikkelit\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=884"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.koroinen.fi\/artikkelit\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=884"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.koroinen.fi\/artikkelit\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=884"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}