{"id":878,"date":"2018-02-17T18:05:51","date_gmt":"2018-02-17T16:05:51","guid":{"rendered":"http:\/\/www.koroinen.fi\/artikkelit\/?p=878"},"modified":"2018-10-24T12:52:07","modified_gmt":"2018-10-24T09:52:07","slug":"konrad-lehtimaen-elama-ja-maailmankasitys-osa-34","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.koroinen.fi\/artikkelit\/konrad-lehtimaen-elama-ja-maailmankasitys-osa-34\/","title":{"rendered":"Konrad Lehtim\u00e4en el\u00e4m\u00e4 ja maailmank\u00e4sitys, osa 3\/4"},"content":{"rendered":"
\"\"<\/a>
Kirjailijakollegat ja yst\u00e4v\u00e4t Ilmari Kianto ja Konrad Lehtim\u00e4ki. Kuva Kimmo Lehtim\u00e4en sukuarkistosta.<\/figcaption><\/figure>\n

<\/a>Kirjojen sanomaa<\/h3>\n

Lehtim\u00e4ki pohti ilmeisesti koko ik\u00e4ns\u00e4 kirkon ja uskonnon merkityst\u00e4 ihmisen el\u00e4m\u00e4ss\u00e4. N\u00e4ist\u00e4 h\u00e4n kertoo my\u00f6s omaan el\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4 liittyv\u00e4ss\u00e4 kirjassaan Taistelija<\/em>. Isotalo kirjoittaa:<\/p>\n

Mik\u00e4 on totuus? Tuo kysymys ei j\u00e4tt\u00e4nyt koskaan Konrad Lehtim\u00e4ke\u00e4 rauhaan. Ja se kattoi kaikkea inhimillisess\u00e4 el\u00e4m\u00e4ss\u00e4, kysymyksen kaikkeuden ja ihmisen v\u00e4lisist\u00e4 suhteista ja ihmisten el\u00e4m\u00e4n keskin\u00e4isist\u00e4 suhteista, el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 vaikuttavasta oikeasta ja v\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4.<\/em><\/p>\n

<\/p>\n

Lehtim\u00e4ki on luonteeltaan kiivas. H\u00e4n tiesi sen ja uskoi perineens\u00e4 t\u00e4m\u00e4n piirteen esivanhemmiltaan. Ilmeisesti h\u00e4n my\u00f6s ty\u00f6sti ja tutki t\u00e4t\u00e4 piirrett\u00e4 kirjallisissa t\u00f6iss\u00e4\u00e4n, esimerkiksi omaan el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 kulkuun perustuvassa Taistelija<\/em> \u2013 romaanissa ja n\u00e4ytelm\u00e4ss\u00e4 Perint\u00f6<\/em>. Isotalon mukaan n\u00e4ytelm\u00e4ss\u00e4 kuvataan ihmisen omasta hallinnasta karkaavaa kiivautta. N\u00e4ytelm\u00e4n ensi-ilta oli Kansallisteatterissa 2.10.1916. Sit\u00e4 ennen se oli jo esitetty Tampereen teatterissa. Se oli varsin suosittu n\u00e4ytelm\u00e4.<\/p>\n

Isotalo korostaa sit\u00e4, ett\u00e4 vaikka Konrad Lehtim\u00e4ki pyrki avoimesti muuttamaan vallitsevia oloja kirjoillaan ja n\u00e4ytelm\u00e4ll\u00e4\u00e4n, h\u00e4n samalla n\u00e4ki v\u00e4kivaltaisessa kapinassa my\u00f6s niihin liittyv\u00e4t ongelmat ja vaarat. H\u00e4n ei niiss\u00e4 kirjoissaan julistanut mit\u00e4\u00e4n poliittista ohjelmaa tai oppia, vaan tarkasteli tapahtumia yksil\u00f6llisten tuntemustensa ja kokemustensa pohjalta.<\/p>\n

Kun Lehtim\u00e4ki julkaisi kolmannen kirjansa Kuolema<\/em>, Isotalo luokittelee h\u00e4net ammatikseen kirjoittavaksi kirjailijaksi. Kirja ei itsess\u00e4\u00e4n saanut niin paljon huomiota kuin edelliset kirjat. Kirjan p\u00e4\u00e4teemat olivat kuolema ja morfiini. Morfiiniin Lehtim\u00e4ki oli tutustunut Viipurissa sairastuttuaan vaikeaa vatsatautiin keuhkotaudin ohella. Lehtim\u00e4ki esitt\u00e4\u00e4 kirjassaan n\u00e4kemyst\u00e4, ett\u00e4 Jumalaan uskominen johtuu pelkuruudesta katsoa totuutta semmoisenaan, milt\u00e4 asiat n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t. Pelko Jumalasta est\u00e4\u00e4 ihmisi\u00e4 erkanemasta el\u00e4m\u00e4st\u00e4 arvokkaasti.<\/p>\n

Samana vuonna julkaistu Syvyydest\u00e4<\/em> kertoi sodasta. Kirja joutui sensuurin hampaisiin. Kirjassaan h\u00e4n ilmeisesti kehitteli omia sodanvastaisia teemojaan. Kirjan novelleissa kerrotaan, miten ihmiset rintaman molemmin puolin tuntevat samoja tuntemuksia rintaman molemmin puolin.<\/p>\n

<\/a>Yl\u00f6s helvetist\u00e4<\/h3>\n

Kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 1917 ilmestyi Lehtim\u00e4en luetuimmaksi muodostunut kirja, tulevaisuuden mielikuvitusmaailmaan sijoittaja kirja nimelt\u00e4\u00e4n Yl\u00f6s helvetist\u00e4<\/em>. Kirjaa voidaan pit\u00e4\u00e4 synteesin\u00e4 h\u00e4nen aikaisemmista tuotannoista. Kirjassa yhdistyv\u00e4t seuraavat piirteet h\u00e4nen aikaisemmista kirjoistaan: Alistajien ja alistettujen v\u00e4lill\u00e4 vallitsee jyrkk\u00e4 vastakkainasettelu. Hallinto on hyvin ennakoimaton ja mielivaltainen. Sota synnytt\u00e4\u00e4 \u00e4\u00e4rimm\u00e4isi\u00e4 kauhun kokemuksia. Valtasuhteiden murroksessa poikkeusyksil\u00f6iden merkitys korostuu.<\/p>\n

Kirjaa voi pit\u00e4\u00e4 ik\u00e4\u00e4n kuin Spartacus \u2013 n\u00e4ytelm\u00e4n jatkona. Nyt vain onnistutaan vallankumouksessa uuden ylivoimaisen lentoaseen avulla. Ja t\u00e4m\u00e4 onnistuminen merkitsee my\u00f6s sit\u00e4, ett\u00e4 samalla kun p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4n eroon sotatilasta ja mielivaltaisesta ja vihaa synnytt\u00e4vist\u00e4 vallanpit\u00e4jist\u00e4, p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4n eroon tulevistakin sodista. T\u00e4m\u00e4n takaa puhdasmielinen hallinto ja ylivoimainen lentoase.<\/p>\n

Helsingin Sanomat<\/em> julkaisi kirjasta 15.6.1917 kirjasta laajan arvostelun. Arvostelija vertaa kirjaa Ilmari Kiannon romaaniin Vienan kansan menneist\u00e4 kohtaloista<\/em>[1]<\/a>. Arvostelija toteaa, ett\u00e4 n\u00e4ist\u00e4 kahdesta Lehtim\u00e4en kirja k\u00e4sittelee laajempia ja ajankohtaisempia kysymyksi\u00e4 luodessaan utopian sotien loppumisesta.<\/p>\n

Toisaalta arvostelija toteaa, ett\u00e4 Kiannon kirja s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4 ajankohtaisuutensa vastaisuudessakin realistisuutensa ja karjalaisen kansallisen kaipuun ilment\u00e4j\u00e4n\u00e4. Lehtim\u00e4en kirja sen sijaan huumaa mielikuvituksen vain lukemisen ajaksi. Arvostelija tiivist\u00e4\u00e4 lukukokemuksensa:<\/p>\n

On kuin olisi j\u00e4lleen istunut hyv\u00e4n hetken huimaavassa karuselliss\u00e4 ja sitten joutunut kojun \u00e4\u00e4reen juomaan rauhankongressilaisten kanssa limonaadia.<\/em><\/p>\n

Kirja sai muissakin lehdiss\u00e4 paljon huomiota. Se k\u00e4sitteli monessa mieless\u00e4 asioita, jotka olivat helposti yhdistett\u00e4viss\u00e4 silloisiin poliittisiin tapahtumiin ja pitk\u00e4\u00e4n jatkuneeseen sotaan. Arvailujen varaan j\u00e4\u00e4 se, vaikuttiko kirja silloisen lukijaansa pitemp\u00e4\u00e4 kuin vain lukemisensa ajan. Joka tapauksessa siit\u00e4 tuli sen vuoden luetuin kirja, josta otettiin useita lis\u00e4painoksia. WSOY julkaisi 1946 viidennen painoksen Yl\u00f6s helvetist\u00e4<\/em> \u2013 romaanista.<\/p>\n

Kirja k\u00e4\u00e4nnettiin my\u00f6s ven\u00e4j\u00e4ksi nimell\u00e4 Aseet pois<\/em>. Maxim Gorki laati siihen esipuheen. Ensin se sai hyv\u00e4 vastaanoton. My\u00f6hemmin Lehtim\u00e4ki joutui ep\u00e4suosioon Neuvostoliitossa. Kirja poistettiin kokonaan saatavilta. Lehtim\u00e4est\u00e4 kirjoitettiin suomenkielisi\u00e4 kouluja varten kirjallisuuslukemistossa. \u201dLehtim\u00e4ki tavoittelee valkoisen Suomen nikkelimarkkoja ja ivaa ty\u00f6v\u00e4enluokan pyrkimyksi\u00e4.\u201d<\/p>\n

<\/a>Sis\u00e4llissodan aika, pid\u00e4tys ja tuomio<\/h3>\n

Nuoremmat veljet Verner ja Hjalmar toimivat joskus Turussa ollessaan Konradin hengenvartijoina. Kerran Konrad oli uhattu tappaa er\u00e4\u00e4ss\u00e4 kiistatilanteessa. Konrad oli puolustanut kantaa, jonka mukaan asiat pit\u00e4\u00e4 ratkaista neuvottelemalla eik\u00e4 aseilla. Vastapuoli taas puolusti yht\u00e4 kiivaasti aseisiin tarttumista. Lopulta nuorempien veljien oli pakko pelastaa Konrad tilanteesta.<\/p>\n

Konrad Lehtim\u00e4ki l\u00e4hti Tampereelle 1918 taistelujen alkaessa. H\u00e4n l\u00e4hti sinne hankkimallaan hevosella hyvin varustautuneena. Varmaa tietoa siit\u00e4, mit\u00e4 h\u00e4n Tampereella teki, ei ole olemassa. Itse h\u00e4n sanoi l\u00e4htev\u00e4ns\u00e4 hakemaan aineistoa kirjalliseen ty\u00f6h\u00f6ns\u00e4. Konrad Lehtim\u00e4en veli, Verner Lehtim\u00e4ki toimi Tampereella punaisten puolen johtoteht\u00e4viss\u00e4. Oletetaan, ett\u00e4 Konrad Lehtim\u00e4ki olisi toimi Kansan lehden avustajana.<\/p>\n

Lehtim\u00e4ki onnistui p\u00e4\u00e4sem\u00e4\u00e4n Tampereen saartorenkaan l\u00e4pi veljiens\u00e4 kanssa taistelujen ratkettua, 7.4.1918. Hjalmar ja Verner siirtyiv\u00e4t Ven\u00e4j\u00e4n puolelle. Konrad Lehtim\u00e4ki sen sijaan palasi Turkuun. Turusta Lehtim\u00e4ki jatkoi my\u00f6hemmin sukulaistensa luokse Vahdolle t\u00e4ydess\u00e4 varustuksessa. Siell\u00e4 h\u00e4net pidettiin. Sukulaisten olivat pid\u00e4tt\u00e4jien joukossa. H\u00e4net tuotiin vangittuna Turkuun poliisin haltuun.<\/p>\n

Konrad Lehtim\u00e4en Vahdolla asunut serkku, osuuskassanhoitaja Arvo Palttala (1893 -1936) oli veljens\u00e4 kanssa mukana vartiojoukoissa, jotka toimivat sis\u00e4llissodan ratkaisuvaiheen j\u00e4lkeen kahden viikon ajan. Joukkojen teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 oli j\u00e4rjestyksen yll\u00e4pit\u00e4minen ja kotiin palavien punaisten riisuminen aseista. Joukot toimivat y\u00f6t\u00e4 p\u00e4iv\u00e4\u00e4.\u00a0Suomen Vapaussodan itsen\u00e4isyysarkistoon 2.5.1934 toimittamassaan muistelmissaan h\u00e4n kertoo pid\u00e4tyksest\u00e4 seuraavaa:<\/p>\n

Kahden miehen liikkuva vartio tuli juosten er\u00e4\u00e4n\u00e4 y\u00f6n\u00e4 kertomaan muille vartiossa oleville, ett\u00e4 Turusta johtavalta tielt\u00e4 kuuluu kovaa kaviokapsetta. Koko kahdeksanmiehinen vartio asettui t\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen kiireen vilkkaan vartioon aseineen tien varteen. Vartiota l\u00e4hestyi t\u00e4ytt\u00e4 laukkaa ratsu ja ratsastaja.<\/em><\/p>\n

Ratsu pys\u00e4htyi kuin naulattu, kun vartio yhteen \u00e4\u00e4neen komensi: Seis! Ratsun sel\u00e4st\u00e4 hyp\u00e4hti alas mies, jonka Palttala tunnisti serkukseen Konrad Lehtim\u00e4eksi. H\u00e4n oli aseistettu. Sel\u00e4ss\u00e4 Mauser karbini \u2013 kiv\u00e4\u00e4ri, satulaukussa Mauser \u2013 pistooli ja viel\u00e4 taskussa pienempi pistooli.<\/p>\n

H\u00e4net vietiin vartioituna y\u00f6ksi l\u00e4hell\u00e4 olleeseen asuntoon. Tapahtumasta ilmoitettiin Turun poliisilaitokselle, josta seuravana aamuna tulivat aamulla autolla hakemaan Lehtim\u00e4ke\u00e4. Lehtim\u00e4ell\u00e4 oli ollut mukana satulalaukussa paksu asiakirjapakka, jonka pid\u00e4tt\u00e4j\u00e4t luovuttivat poliisille. Asiakirjan sis\u00e4lt\u00f6\u00e4 ei tarkistettu. Lehtim\u00e4en pid\u00e4tt\u00e4j\u00e4t palkittiin my\u00f6hemmin Vapaussodan muistomitalilla[1]<\/a>.<\/p>\n

Lehtim\u00e4ki vietiin vangittuna Kakolaan. H\u00e4n joutui eristysselliin ja h\u00e4n teki sy\u00f6m\u00e4lakon. Terveys heikkeni. H\u00e4n sai verensy\u00f6ksyj\u00e4. H\u00e4net siirrettiin Helsinkiin S\u00f6rn\u00e4isten vankilaan odottamaan oikeudenk\u00e4ynti\u00e4, mik\u00e4 aloitettiinkin saman tien. Lehtim\u00e4elle langetettiin kuolemantuomio, jota ei kuitenkaan toimeenpantu v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti. Juhani Aho vetosi Suomen Kirjailijaliiton nimiss\u00e4 vallanpit\u00e4jiin.<\/p>\n

Valtiopetossyyte Lehtim\u00e4ke\u00e4 vastaan otettiin uudelleen k\u00e4sittelyyn 11.12.1918. Nyt oikeus totesi, ettei oikeudelle ole osoitettu n\u00e4ytt\u00f6\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 Lehtim\u00e4ki olisi osallistunut avunantoon valtiopetokseen.\u00a0 N\u00e4in Lehtim\u00e4ki vapautettiin. Vapauteen h\u00e4net oli laskettu sit\u00e4 ennen.<\/p>\n

Ennen lopullisen tuomion julistamista, Lehtim\u00e4en henkien tasapaino oli koetuksilla. H\u00e4n oli ahdistunut ja harhainen. H\u00e4n my\u00f6s uskoi olevansa vainon kohde. H\u00e4n hankki aseen ja pyrki pakoon Ruotsiin Ahvenanmaan kautta. Sielt\u00e4 h\u00e4net kuitenkin palautettiin Turkuun.<\/p>\n

Kun vapauttava p\u00e4\u00e4t\u00f6s oli annettu, h\u00e4n kykeni jo ajattelemaan el\u00e4m\u00e4\u00e4 Suomessa. H\u00e4n l\u00e4hti per\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n mets\u00e4stysasettaan sukulaisiltaan Vahdolta. H\u00e4n oli sielt\u00e4 aseen saanutkin. My\u00f6hemmin sukulaiset nostivat syytteen Lehtim\u00e4ke\u00e4 vastaan v\u00e4itt\u00e4en, ett\u00e4 Lehtim\u00e4ki oli uhannut tappaa heid\u00e4t. My\u00f6s t\u00e4m\u00e4 syyte raukesi n\u00e4yt\u00f6n puutteen vuoksi.<\/p>\n

Timo Leinonen<\/p>\n

[1]<\/a> Muistomitalista oli annettu s\u00e4\u00e4d\u00f6s 10.9.1918\/170. Sen mukaan yhten\u00e4 antamisen perusteena oli se, ett\u00e4 oli tehokkaasti avustanut armeijan toimintaa. ks. https:\/\/fi.wikisource.org\/wiki\/Suomen_sis%C3%A4llissodan_1918_muistomitali<\/a><\/p>\n

[1]<\/a> Kianto. Ilmari. Vienan kansan kohtalo: heimoromaani<\/em>. WSOY 1917.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Kirjojen sanomaa Lehtim\u00e4ki pohti ilmeisesti koko ik\u00e4ns\u00e4 kirkon ja uskonnon merkityst\u00e4 ihmisen el\u00e4m\u00e4ss\u00e4. N\u00e4ist\u00e4 h\u00e4n kertoo my\u00f6s omaan el\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4 liittyv\u00e4ss\u00e4 kirjassaan Taistelija. Isotalo kirjoittaa: Mik\u00e4 on totuus? Tuo kysymys ei j\u00e4tt\u00e4nyt koskaan Konrad Lehtim\u00e4ke\u00e4 rauhaan. Ja se kattoi kaikkea inhimillisess\u00e4 el\u00e4m\u00e4ss\u00e4, kysymyksen kaikkeuden ja ihmisen v\u00e4lisist\u00e4 suhteista ja ihmisten el\u00e4m\u00e4n keskin\u00e4isist\u00e4 suhteista, el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 vaikuttavasta oikeasta … Lue lis\u00e4\u00e4<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[13],"tags":[20,57,56],"class_list":["post-878","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-historia","tag-henkilohistoria","tag-kirjailija","tag-konrad-lehtimaki"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.koroinen.fi\/artikkelit\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/878","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.koroinen.fi\/artikkelit\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.koroinen.fi\/artikkelit\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.koroinen.fi\/artikkelit\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.koroinen.fi\/artikkelit\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=878"}],"version-history":[{"count":6,"href":"https:\/\/www.koroinen.fi\/artikkelit\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/878\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":943,"href":"https:\/\/www.koroinen.fi\/artikkelit\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/878\/revisions\/943"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.koroinen.fi\/artikkelit\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=878"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.koroinen.fi\/artikkelit\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=878"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.koroinen.fi\/artikkelit\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=878"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}