{"id":864,"date":"2018-02-12T16:29:12","date_gmt":"2018-02-12T14:29:12","guid":{"rendered":"http:\/\/www.koroinen.fi\/artikkelit\/?p=864"},"modified":"2018-10-24T10:43:59","modified_gmt":"2018-10-24T07:43:59","slug":"konrad-lehtimaen-elama-ja-maailmankasitys-osa-23","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.koroinen.fi\/artikkelit\/konrad-lehtimaen-elama-ja-maailmankasitys-osa-23\/","title":{"rendered":"Konrad Lehtim\u00e4en el\u00e4m\u00e4 ja maailmank\u00e4sitys, osa 2\/4"},"content":{"rendered":"
\"\"<\/a>
Konrad Lehtim\u00e4ki mietteiss\u00e4\u00e4n. Kuva Kimmo Lehtim\u00e4en sukuarkistosta.<\/figcaption><\/figure>\n

Muutto Viipuriin<\/h3>\n

Lehtim\u00e4ki valittiin Turun kunnallisj\u00e4rjest\u00f6n edustajaksi 1907. Saman vuoden syyskuussa h\u00e4n alkoi hoitaa hakemaansa Viipurin l\u00e4ntisen piirin piirisihteerin tointa. H\u00e4n piti Viipurissa vajaan vuoden aikana 47 puhetta ja kirjoitti ahkerasti viipurilaiseen sosiaalidemokraattiseen Ty\u00f6-lehteen niin virallisia uutisia kuin pakinaluonteisia kirjoituksia.<\/p>\n

Kirjastot ja lukutuvat olivat t\u00e4rke\u00e4ll\u00e4 sijalla h\u00e4nen ohjelmassaan. H\u00e4n oli yhteydess\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4n vallankumouksellisiin. Ajoittain h\u00e4net katsottiin kuuluvan poliittiseen \u00e4\u00e4riryhm\u00e4\u00e4n yhdess\u00e4 Otto Ville Kuusisen kanssa.<\/p>\n

<\/p>\n

Kev\u00e4ttalvella 1907 h\u00e4ness\u00e4 todettiin puhjenneen keuhkotauti. H\u00e4n jatkoi kuitenkin ty\u00f6t\u00e4\u00e4n, kunnes vappuna h\u00e4n sai ensimm\u00e4isen pahan verensy\u00f6ksyn juuri, kun h\u00e4n oli aloittamassa vappupuhettaan. H\u00e4n p\u00e4\u00e4si aloittamaan ty\u00f6ns\u00e4 uudelleen maaliskuussa 1909. H\u00e4nen voimansa eiv\u00e4t kuitenkaan en\u00e4\u00e4 palaneet entiselleen. Kuoleman ajatukset seurasivat h\u00e4nt\u00e4 sairauskohtauksen j\u00e4lkeen. Kuoleman teemasta tuli h\u00e4nen kirjallisen tuotantonsa hallitseva teema.<\/p>\n

Lehtim\u00e4ell\u00e4 oli huonosta terveydest\u00e4 huolimatta paljon ty\u00f6tarmoa. H\u00e4nen lehtikirjoituksensa olivat usein laajoja ja niit\u00e4 julkaistiin tihe\u00e4sti. H\u00e4n l\u00e4heni niiss\u00e4 kaunokirjallista tyyli\u00e4. Isotalo arvelee, ett\u00e4 Lehtim\u00e4ki halusi paljastaa kirjoituksissaan yhteiskunnassa olevia ep\u00e4kohtia. Kaunokirjalliset kirjoitukset saattoivat toimia t\u00e4ss\u00e4 mieless\u00e4 paremmin kuin uutisluonteiset kirjoitukset. Onnistuessaan niill\u00e4 voitiin vaikuttaa lukijaan voimakkaammin.<\/p>\n

Lehtim\u00e4en esikoisteos julkaistiin 1910. Se oli 8 erillisen kertomuksen kokoelma. Nimen\u00e4 sill\u00e4 oli Rotkoista. Kirjan ensimm\u00e4isess\u00e4 kertomuksessa nimelt\u00e4\u00e4n Marttyyrit kuvataan joukkoteloitusta, jossa vangit puhkeavat laulamaan ennen kuolemaansa:<\/p>\n

Ankarat viimat ne yll\u00e4mme soivat,<\/em>
\n hirmua, kauhua haastavat ne, –<\/em>
\n Sortoa sy\u00f6ksev\u00e4t synke\u00e4t voimat<\/em>
\n kuolohon meit\u00e4kin vaativat he \u2026<\/em><\/p>\n

Kaatuu ken taistossa aattehen suuren<\/em>
\n sankarimaine sen s\u00e4ilyvi ain\u00b4.<\/em>
\n Voittajan hymni\u00e4 laulettaessa<\/em>
\n kaikuvi huulilta miljoonain \u2026<\/em><\/p>\n

Ty\u00f6<\/em> \u2013 lehden arvostelussa kirjan arvioitiin olevan h\u00e4t\u00e4huuto sorrettujen puolesta ja vastalause sortoa, v\u00e4\u00e4ryytt\u00e4 ja taikauskoa vastaan. Samalla puoluetovereita kehotettiin levitt\u00e4m\u00e4\u00e4n kirjaa sen kertomusten edustaman k\u00f6yh\u00e4list\u00f6n maailmankatsomuksen takia. Kirjaa myytiinkin hyvin ja siit\u00e4 otettiin varsin pian uusi painos.<\/p>\n

Lehtim\u00e4en seuraava kirja Spartacus<\/em> ilmestyi 1914. Sen kustansi tunnettu kustantaja Werner S\u00f6derstr\u00f6m Osakeyhti\u00f6 (WSOY). Kirja her\u00e4tti huomiota. Se k\u00e4\u00e4nnettiin v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti ruotsiksi.<\/p>\n

<\/a>Paluu Turkuun<\/h3>\n

Lehtim\u00e4ki haki 1911 avoimeksi tullutta Turun etel\u00e4isen vaalipiirin piirisihteerin paikkaa, johon h\u00e4n my\u00f6s valittiin.\u00a0 Palkkaa h\u00e4n sai 200 markkaa kuukaudessa. H\u00e4n asui sen j\u00e4lkeen Turussa el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 loppuun saakka.<\/p>\n

Lehtim\u00e4ki joutui piirisihteerin toimessa vastaamaan puoleen piirin taloudesta. Saadakseen talouden tasapainoon h\u00e4n karsi menoja v\u00e4h\u00e4n joka puolelta. Lehtolehtisist\u00e4 luovuttiin kokonaan. Lehtim\u00e4ki piti niin liian kalliina niiden tehoon verrattuna.<\/p>\n

Lehtim\u00e4ki veti tiukkaa linjaa muutenkin ja tutki arkistot huolellisesti. H\u00e4n havaitsi tileiss\u00e4 lev\u00e4per\u00e4isyytt\u00e4 ja syytti edelt\u00e4j\u00e4\u00e4ns\u00e4 kavalluksesta. Syyt\u00f6s tuli my\u00f6s ulkopuolisten tietoon.<\/p>\n

Edelt\u00e4j\u00e4 erotettiin kaikista puolueen viroista. Mutta h\u00e4nelle oli puolustajia. Edelt\u00e4j\u00e4 vetosi siihen, ett\u00e4 h\u00e4n oli k\u00e4ytt\u00e4nyt varat k\u00f6yhien auttamiseen oikeusistunnoissa. H\u00e4n saikin ymm\u00e4rryst\u00e4 virallisen puoluev\u00e4en ulkopuolisilta.<\/p>\n

Todettiin, ett\u00e4 Lehtim\u00e4ki ei tuntenut paikallisia oloja, ja ett\u00e4 siksi h\u00e4n oli liian k\u00e4rk\u00e4s arvostelemaan edelt\u00e4j\u00e4\u00e4ns\u00e4 ja h\u00e4nt\u00e4 tukeneita puoluetoimikunnan j\u00e4seni\u00e4. Kun Lehtim\u00e4ki oli valittu Eduskuntaan 1911, h\u00e4n ei osallistunut toisten mielest\u00e4 riitt\u00e4v\u00e4sti piiritoimiston kokouksiin. Lehtim\u00e4ki ilmoitti 1913 piirikokouksessa, ett\u00e4 h\u00e4n luopuu sihteerin toimesta.<\/p>\n

Isotalo arvelee, ett\u00e4 Lehtim\u00e4ki suunnitteli n\u00e4ihin aikoihin kokonaan j\u00e4\u00e4v\u00e4ns\u00e4 pois politiikasta ja ryhtyv\u00e4ns\u00e4 vain kirjoittamaan. T\u00e4t\u00e4 Isotalo perustelee sill\u00e4, ett\u00e4 Sosiaalidemokraattisessa puolueessa oli p\u00e4\u00e4tetty, ett\u00e4 puoluetta edustavat lehtimiehet eiv\u00e4t saisi kirjoittaa juttuja porvarillisiin lehtiin.<\/p>\n

Lehtim\u00e4ki oli itse kannattanut p\u00e4\u00e4t\u00f6st\u00e4. My\u00f6hemmin h\u00e4n kuitenkin vaati, ett\u00e4 kieltop\u00e4\u00e4t\u00f6s peruutetaan julkaistuaan kertomuksiaan useissa porvarillisissa lehdiss\u00e4.<\/p>\n

<\/a>Eduskunnassa<\/h3>\n

Lehtim\u00e4ki valittiin Eduskuntaan 1911 Viipurin l\u00e4\u00e4nin l\u00e4ntisest\u00e4 vaalipiirist\u00e4 sosiaalidemokraattisen puolueen edustajana. H\u00e4n oli silloin 28-vuotias, yksi nuoremmista edustajista. H\u00e4n oli Edustajana vuodet 1911 \u2013 1917.<\/p>\n

Edustajakauden alkuaikoina suhteet Ven\u00e4j\u00e4\u00e4n olivat huolen ja pelon aiheena. Lehtim\u00e4ki keskittyi n\u00e4ihin kysymyksiin. H\u00e4nelle oli suuren pelon aiheena ven\u00e4l\u00e4inen hallintokulttuuri, jonka h\u00e4n n\u00e4ki sorron v\u00e4likappaleena ja omien ajatustensa ja pyrkimyksiens\u00e4 jyrkk\u00e4n\u00e4 vastapuolena.H\u00e4n my\u00f6s k\u00e4ytti n\u00e4iss\u00e4 asioissa jyrkk\u00e4\u00e4 kielt\u00e4, sek\u00e4 vaati Eduskunnalta tiukempia kannanottoja.<\/p>\n

Lehtim\u00e4en k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4t ilmaisut saivat puhemiehen useamman kerran huomauttamaan, ett\u00e4 ne eiv\u00e4t ole valtiop\u00e4iv\u00e4j\u00e4rjestyksen mukaan sallittuja. H\u00e4nt\u00e4 syytettiin agitaation harrastamisesta puhujalavalta. Lehtim\u00e4ki oli puheessaan todennut, ett\u00e4 senaatti oli puolustanut \u201dt\u00f6rke\u00e4sti lainvastaisia ja maallemme turmiollisia sortotoimenpiteit\u00e4 niin on se sill\u00e4 osoittanut, kuinka t\u00e4ydellisesti se on antautunut ven\u00e4l\u00e4isten suomisy\u00f6j\u00e4in k\u00e4tyriksi\u201d.<\/p>\n

Ajoittain h\u00e4n ei osallistunut lainkaan tai hyvin lyhytsanaisesti keskusteluihin Eduskunnassa. Toisiin asioihin h\u00e4n otti kantaa taas hyvin m\u00e4\u00e4r\u00e4tietoisesti. T\u00e4llainen oli esimerkiksi Yhdistyslaki, joka ehdotuksen mukaan olisi kielt\u00e4nyt alle 18-vuotiaita kuulumasta valtiollisiin asioihin vaikuttaviin yhdistyksiin. T\u00e4t\u00e4 Lehtim\u00e4ki vastusti p\u00e4\u00e4tt\u00e4v\u00e4sti. H\u00e4nelle oli t\u00e4rke\u00e4t\u00e4, ett\u00e4 raskasta ruumiillista ty\u00f6t\u00e4 tekev\u00e4 nuoret tarvitsevat oman terveytens\u00e4 takia kulttuuria yll\u00e4pit\u00e4vi\u00e4 yhdistyksi\u00e4.<\/p>\n

H\u00e4n vastusti my\u00f6s lain kohtaa, jonka mukaan yhdistyksen tarkoitus ei saa olla vastoin hyvi\u00e4 tapoja. Lehtim\u00e4ki korosti sit\u00e4, ett\u00e4 k\u00e4sitys hyvist\u00e4 tavoista muuttuu jatkuvasti ja, ett\u00e4 ihmisill\u00e4 on erilainen k\u00e4sitys hyvist\u00e4 tavoista. Viranomaiset voisivat tulkita t\u00e4t\u00e4 lainkohtaa mielivaltaisesti.<\/p>\n

Eduskunnan ty\u00f6 oli sodan takia keskeytyksiss\u00e4 kolmatta vuotta. Lehtim\u00e4ki koki olevansa tarkkailunalaisena. H\u00e4nt\u00e4 ei syytetty mist\u00e4\u00e4n, mutta h\u00e4n kuitenkin l\u00e4hti pakomatkalle Suomesta syksyll\u00e4 1916 j\u00e4\u00e4k\u00e4reit\u00e4 tukevien henkil\u00f6iden auttaessa h\u00e4nt\u00e4 pakenemaan Ruotsin kautta Amerikkaan saakka. H\u00e4nen nimens\u00e4 l\u00f6ytyy matkustajaluettelosta, joka on p\u00e4iv\u00e4tty 21\u201325.1916.<\/p>\n

Amerikassa h\u00e4n tutustui maan kirjasto-oloihin ja esitteli my\u00f6hemmin havaintonsa Eduskunnassa. H\u00e4n kirjoitti matkallaan novellikokoelman J\u00e4\u00e4hyv\u00e4iset<\/em>. Suomalaisvoimin esitettiin h\u00e4nen n\u00e4ytelm\u00e4ns\u00e4 Spartacus<\/em> t\u00e4n\u00e4 aikana. Ven\u00e4j\u00e4n vallankumous kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 1917 muutti tilanteen kokonaan. Lehtim\u00e4ell\u00e4 t\u00e4m\u00e4 tarkoitti paluuta Suomeen. Lehtim\u00e4ki keskittyi nyt urheilu- ja kulttuuriasioihin, kirjastoihin ja kansan teattereiden avustuksiin.<\/p>\n

Lehtim\u00e4ki ei en\u00e4\u00e4 asettunut vuonna 1917 ehdokkaaksi Eduskuntaan, kun Ven\u00e4j\u00e4n v\u00e4liaikainen hallitus m\u00e4\u00e4r\u00e4si Eduskunnan hajaantumaan elo- hein\u00e4kuun vaihteessa. H\u00e4n vetosi terveydellisiin syihin.<\/p>\n

Syyn\u00e4 on ilmeisesti ollut my\u00f6s h\u00e4neen kohdistunut oppositio. Turussa oli keskusteltu kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 1916 uusista ehdokkaista Eduskuntaa. Lehtim\u00e4ki vastaan hy\u00f6k\u00e4ttiin puolueen sis\u00e4ll\u00e4 siksi, ettei h\u00e4n ollut kirjoituksillaan tukenut puoluettaan ja sen lehdist\u00f6\u00e4 riitt\u00e4v\u00e4sti. Elokuussa 1917 Lehtim\u00e4ki luopui ehdokkuudestaan vedoten heikkoon terveyteens\u00e4. H\u00e4nen kannatuksensakaan ei en\u00e4\u00e4 siin\u00e4 vaiheessa ollut vakuuttavaa.<\/p>\n

Isotalo olettaa, ett\u00e4 Lehtim\u00e4en ep\u00e4suosioon puoluev\u00e4en keskuudessa vaikutti h\u00e4nen sanavalmiutensa ja lukeneisuutensa. Toiset tunsivat helposti tulleensa nolatuksi, mik\u00e4 on voinut synnytt\u00e4\u00e4 toisissa katkeruutta.<\/p>\n

Lehtim\u00e4ki ei k\u00e4ytt\u00e4nyt ty\u00f6v\u00e4enliikkeen kustantamoja. H\u00e4n sai tunnusta kirjallisista t\u00f6ist\u00e4\u00e4n oikeistolaisilta tahoilta. Ep\u00e4iltiin, ett\u00e4 Lehtim\u00e4ki tavalla tai toisella liehitteli n\u00e4it\u00e4. H\u00e4nen tapansa kuvata ty\u00f6l\u00e4isi\u00e4 liian lahjattomiksi ja omaehtoiseen vallanpitoon kykenem\u00e4tt\u00f6miksi synnytti my\u00f6s kritiikki\u00e4.<\/p>\n

Lehtim\u00e4ki oli ollut paljon poissa Eduskunnan istunnoista. Syyn\u00e4 oli heikko terveys, mutta varmaan my\u00f6s h\u00e4nen keskittyminen mittaviin kirjallisiin t\u00f6ihins\u00e4. H\u00e4nelt\u00e4 ilmestyiv\u00e4t n\u00e4ihin aikoihin mm. seuraavat teokset: Spartacus<\/em> \u2013 n\u00e4ytelm\u00e4 1914, Kuolema<\/em> 1915, Syvyydest\u00e4<\/em>, 1915, Perint\u00f6 <\/em>1916, Yl\u00f6s helvetist\u00e4<\/em>, kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 1917.<\/p>\n

Puoluev\u00e4ki katsoi, ett\u00e4 kirjallinen ty\u00f6 oli poissa h\u00e4nen poliittisesta ty\u00f6st\u00e4\u00e4n. Yleis\u00f6n keskuudessa h\u00e4n sen sijaan sai ymm\u00e4rt\u00e4myst\u00e4 ja lukijoita. Orjakapinasta kertova Spartacus <\/em>\u2013 n\u00e4ytelm\u00e4 erityisesti sai paljon my\u00f6nteist\u00e4 huomiota. Se esitettiin ainakin Tampereen Ty\u00f6v\u00e4en Teatterissa.\u00a0 Isotalo n\u00e4kee Spartacus \u2013 n\u00e4ytelm\u00e4n peilin\u00e4 silloisesta ajasta. Kapina kukistetaan ja Spartacus kuolee. Ennen kuolemaansa h\u00e4n lausuu:<\/p>\n

\u2026Ja kuoltava on meid\u00e4n niin, ett\u00e4 ylimykset sen aina muistavat\u2026<\/em><\/p>\n

 <\/p>\n

Timo Leinonen<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Muutto Viipuriin Lehtim\u00e4ki valittiin Turun kunnallisj\u00e4rjest\u00f6n edustajaksi 1907. Saman vuoden syyskuussa h\u00e4n alkoi hoitaa hakemaansa Viipurin l\u00e4ntisen piirin piirisihteerin tointa. H\u00e4n piti Viipurissa vajaan vuoden aikana 47 puhetta ja kirjoitti ahkerasti viipurilaiseen sosiaalidemokraattiseen Ty\u00f6-lehteen niin virallisia uutisia kuin pakinaluonteisia kirjoituksia. Kirjastot ja lukutuvat olivat t\u00e4rke\u00e4ll\u00e4 sijalla h\u00e4nen ohjelmassaan. H\u00e4n oli yhteydess\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4n vallankumouksellisiin. Ajoittain h\u00e4net … Lue lis\u00e4\u00e4<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[13],"tags":[],"class_list":["post-864","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-historia"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.koroinen.fi\/artikkelit\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/864","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.koroinen.fi\/artikkelit\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.koroinen.fi\/artikkelit\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.koroinen.fi\/artikkelit\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.koroinen.fi\/artikkelit\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=864"}],"version-history":[{"count":10,"href":"https:\/\/www.koroinen.fi\/artikkelit\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/864\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":937,"href":"https:\/\/www.koroinen.fi\/artikkelit\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/864\/revisions\/937"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.koroinen.fi\/artikkelit\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=864"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.koroinen.fi\/artikkelit\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=864"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.koroinen.fi\/artikkelit\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=864"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}