{"id":847,"date":"2018-02-11T17:54:57","date_gmt":"2018-02-11T15:54:57","guid":{"rendered":"http:\/\/www.koroinen.fi\/artikkelit\/?p=847"},"modified":"2018-10-24T12:49:41","modified_gmt":"2018-10-24T09:49:41","slug":"konrad-lehtimaen-elama-ja-maailmankasitys-osa-13","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.koroinen.fi\/artikkelit\/konrad-lehtimaen-elama-ja-maailmankasitys-osa-13\/","title":{"rendered":"Konrad Lehtim\u00e4en el\u00e4m\u00e4 ja maailmank\u00e4sitys, osa 1\/4"},"content":{"rendered":"
\"\"<\/a>
Konrad Lehtim\u00e4en ja h\u00e4nen vaimonsa hautamuistomerkki Turun hautausmaalla. Kuva: Timo Leinonen.<\/figcaption><\/figure>\n

Turussa vaikuttanut kirjailija Konrad Lehtim\u00e4ki (1883 – 1937) liittyy tiiviisti Harri Raittiin k\u00e4sikirjoittaman ja Mikko Rantasen ohjaamaan Taimi II:ssa esitetyn n\u00e4ytelm\u00e4n Toivon ja tuhon tie syntyhistoriaan.<\/p>\n

Olin vuosia sitten tutustunut suurella kiinnostuksella h\u00e4neen saatuani sattumalta k\u00e4siini Kaarlo Isotalon h\u00e4nest\u00e4 kirjoittaman el\u00e4m\u00e4nkerran, nimelt\u00e4\u00e4n Hehkurinta. H\u00e4nen yksil\u00f6llinen ja kiivasluonteinen ajattelutapansa ja sodanvastaisuutensa puhuttelivat.<\/p>\n

<\/p>\n

Kiinnostusta lis\u00e4si, kun my\u00f6hemmin tutustuin Turun paikallispoliittisiin tapahtumiin ja n\u00e4iss\u00e4 mukana olleisiin ja vallankumoukseen pyrkineisiin toimijoihin ja instituutioihin (Arbetet – lehti). Her\u00e4si kysymys my\u00f6s siit\u00e4, mik\u00e4 Konrad Lehtim\u00e4en rooli tai merkitys oli n\u00e4iss\u00e4 Turun tapahtumissa.<\/p>\n

Konrad Lehtim\u00e4ki oli poliitikko ja merkitt\u00e4v\u00e4 kirjallinen vaikuttaja, mutta ei aktiivinen taisteluihin osallistuja, vaikka h\u00e4nen nuorempien veljiens\u00e4, Vernerin ja Hjalmarin olivat punaisten johdossa Tampereen taistelujen viimeisess\u00e4 vaiheessa. Turun vallankumoukselliset osallistuivat aktiivisesti poliittisen tilanteen k\u00e4rjist\u00e4miseen, mutta sis\u00e4llissodan puhjettua Turussa tilanne s\u00e4ilyi varsin vakaana taistelujen keskittyess\u00e4 muualle Suomessa. N\u00e4in n\u00e4iss\u00e4 kahdessa yhteisi\u00e4 piirteit\u00e4 ja esimerkkej\u00e4 siit\u00e4, miten konfliktit k\u00e4rjistyv\u00e4t hallitsemattomaksi v\u00e4kivallaksi.<\/p>\n

Alun perin Suomi100 ohjelmaan valitussa n\u00e4ytelm\u00e4ss\u00e4 oli suunnitelmissa yhdist\u00e4\u00e4 Lehtim\u00e4en persoona ja kirjailijakohtalo Turun poliittisen prosessin k\u00e4rjistymiseen koko maata koskeviin v\u00e4kivaltaisuuksiin. Osoittautui kuitenkin jo varsin alussa, ett\u00e4 k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4 oleva historiallinen aineisto ja n\u00e4ytelm\u00e4n toimivuus eiv\u00e4t riitt\u00e4v\u00e4sti tukeneet suunnitelmaamme. Lehtim\u00e4ki j\u00e4i lopulta n\u00e4ytelm\u00e4ss\u00e4 vain yksitt\u00e4isen maininnan varaan.<\/p>\n

\"\"<\/a>
Valtiop\u00e4iv\u00e4neuvos Ensio Laine. Kuva: Timo Leinonen<\/figcaption><\/figure>\n

Seuraavassa esittelen Lehtim\u00e4ke\u00e4 tarkemmin. Tiedot perustuvat ensisijaisesti Kaarlo Isotalon h\u00e4nest\u00e4 kirjoittamaan el\u00e4m\u00e4nkertaan nimelt\u00e4\u00e4n Hehkurinta. Kirjoitukseni on kuitenkin eniten velkaa niille keskusteluille, joita minun oli mahdollisuus k\u00e4yd\u00e4 projektini yhteydess\u00e4 Konrad Lehtim\u00e4en pojan, taidemaalari Armas Lehtim\u00e4en pojan, hammasl\u00e4\u00e4ketieteen tohtorin Kimmo Lehtim\u00e4en ja Konrad Lehtim\u00e4en el\u00e4m\u00e4\u00e4n syv\u00e4sti paneutuneen valtiop\u00e4iv\u00e4neuvos Ensio Laineen kanssa.<\/p>\n

<\/h3>\n

Lapsuus jaa nuoruus<\/h3>\n

Konrad Lehtim\u00e4en is\u00e4 Vilhelm Vilhelminpoika syntyi 1857 Kaarinassa. H\u00e4nen Vilhelm Adolf oli syntynyt Somerolla 1830, josta oli muuttanut Kaarinaan 1854 ja avioitunut Maria Jaakontytt\u00e4ren kanssa 1856. Vilhelm Adolf toimi Kaarinassa pappilan hevoskuskina. Vuonna 1864 perhe muutti Vahdolle Lavam\u00e4en kartanoon t\u00f6ihin. Lehtim\u00e4ki -nimi otettiin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n Vahdolla.<\/p>\n

Perheen Vilhelm – pojasta tuli Lavam\u00e4en kartanon renki, joka nai kartanon nuorimman tytt\u00e4ren Johanna Emilia \u00c5kermanin. T\u00e4m\u00e4 synnytti sukulaisten v\u00e4list\u00e4 vastakkainasettelua. Vilhelmin sanottiin olevan my\u00f6s kiivasluonteinen.<\/p>\n

Isotalo kertoo t\u00e4t\u00e4 kuvaavan tarinan. Kerran Vilhelm ja Lavam\u00e4en kartanon herra olivat palaamassa Turusta reell\u00e4 yhteiselt\u00e4 kaupunkimatkalta. Vilhelm oli vaatinut itselleen Kartanon nuorinta tyt\u00e4rt\u00e4 vai 17-vuotiasta Emililaa. Kun is\u00e4nt\u00e4 ei ollut vaatimukseen suostunut, Ville oli ottanut t\u00e4t\u00e4 kiinni turkin kauluksesta ja uhannut: ”Jos et anna Emiliaa, kuristan sinut ja j\u00e4t\u00e4n susien sy\u00f6t\u00e4v\u00e4ksi.” Is\u00e4nt\u00e4 oli sitten suostunutkin.<\/p>\n

Siihen aikaan susilaumoja oli paljon Ruskon ja Vahdon v\u00e4lisell\u00e4 alueella. Avioliitto solmittiin maaliskuussa 1882 ja seuraavan vuonna 18.1.1883 syntyi esikoinen Konrad Vilhelm.<\/p>\n

Vilhelm joutui my\u00f6s kyl\u00e4l\u00e4isten kanssa vastakkain. T\u00e4h\u00e4n vaikutti Vilhelmin kiivas luonne ja se, ett\u00e4 h\u00e4n nuorempana kerrotaan k\u00e4ytt\u00e4neen varsin alkoholia. Kaupunkimatkan varsinkin olivat edell\u00e4 mainitussa mieless\u00e4 vaikeita.<\/p>\n

Vakavin tapaus johti vankeustuomioon Turun markkinoinnilta paluumatkalla syntyneen pahoinpitelyn johdosta. Joku kyl\u00e4l\u00e4isist\u00e4 oli Vilhelmin kertoman mukaan ly\u00f6nyt h\u00e4nen hevostaan ruoskalla. H\u00e4n oli siit\u00e4 suuttunut ja pahoinpidellyt ruoskijan sairaalakuntoon. Tapaus k\u00e4rjisti Vilhelmin v\u00e4lit kyl\u00e4l\u00e4isiin entisest\u00e4\u00e4n. Vilhelm osasi niin puolustaa kuin hy\u00f6k\u00e4t\u00e4kin sanallisesti. T\u00e4m\u00e4kin oli varmaan omiaan vaikuttamaan suhteiden k\u00e4rjistymiseen muihin kyl\u00e4l\u00e4isiin.<\/p>\n

Vankeuden aikana perhe h\u00e4\u00e4dettiin torpasta maksamattomien vuokrar\u00e4stien takia. Konrad oli silloin 8- 9-vuotias. H\u00e4n koki ilmeisesti n\u00e4m\u00e4 tapahtumat hyvin voimakkaasti. My\u00f6hemmin h\u00e4n ty\u00f6sti n\u00e4ist\u00e4 kokemuksistaan omaan el\u00e4m\u00e4nkulkuunsa liittyv\u00e4n romaani Taistelija. Kirjan ensimm\u00e4inen osa ilmestyi 1922.<\/p>\n

Isotalo luonnehtii Lehtim\u00e4ke\u00e4 poikkeuksellisen lahjakkaaksi ja kilpailuhaluiseksi yksil\u00f6ksi, jolla oli tavattoman hyv\u00e4 kunto.<\/p>\n

\"\"<\/a>
Nuori Konrad Lehtim\u00e4ki. Kuva Kimmo Lehtim\u00e4en sukuarkistosta.<\/figcaption><\/figure>\n

Konrad oli my\u00f6s ilmeisen herkk\u00e4 kokemaan sosiaalista eriarvoisuutta ja ep\u00e4oikeudenmukaista kohtelua. H\u00e4n pyrki muuttamaan sen, mink\u00e4 koki v\u00e4\u00e4r\u00e4ksi.<\/p>\n

Isotalo kirjoittaa: ”Aikalaisten kertoman mukaan Konrad Lehtim\u00e4en oikeustaju oli \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen herkk\u00e4, joskus melkein sairaalloisuuteen saakka.”<\/p>\n

H\u00e4n oli tietoinen luonteensa kiivaudesta ja sen synnytt\u00e4mist\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n ongelmista. H\u00e4n pelk\u00e4sti, ett\u00e4 h\u00e4nen reaktionsa joihinkin v\u00e4\u00e4r\u00e4ksi kokemaan asiaan olisi riist\u00e4ytynyt pois omasta hallinnastaan.<\/p>\n

Kun Konradin is\u00e4\u00e4 Vilhelm Lehtim\u00e4ki haastateltiin Turun Ukkokodissa vuonna 1952 h\u00e4nen t\u00e4ytt\u00e4ess\u00e4 95 vuotta, is\u00e4 kertoi Konradin olleen ihmelapsen.<\/p>\n

Muutto Turkuun<\/h3>\n

Perhe muutti Maariaan Raunistulaan 17.10.1897. Konrad oli silloin 14-vuotias. H\u00e4nen kirjansa muutettiin Turkuun. H\u00e4n oli p\u00e4\u00e4ssyt leipurin oppiin. Turussa Konrad alkoi opiskella ruotsia. Vuoden per\u00e4st\u00e4 h\u00e4n muutti Helsinkiin sokerileipurin oppiin. Kolmessa ja puolessa vuodessa h\u00e4n saavutti t\u00e4ysin oppineen sokerileipurimestarin arvon.<\/p>\n

Helsingiss\u00e4 Konrad suoritti kansakoulukurssin. H\u00e4n oli kiinnostunut historiasta, maantieteest\u00e4, yhteiskunnallisista asioista ja kielist\u00e4. Ruotsin ohella h\u00e4n opiskeli my\u00f6s ven\u00e4j\u00e4\u00e4 ja englantia. Kielitaidon ansiosta h\u00e4n pystyi lukemaan ja perehtym\u00e4\u00e4n kirjallisuuteen alkukielill\u00e4.<\/p>\n

Isotalo kertoo tarinan ajalta, jolloin Konrad ty\u00f6skenteli Helsingiss\u00e4 Ekbergin konditoriassa Helsingiss\u00e4. Leipomossa oli ollut rautalankah\u00e4kki hiirenpyydyksen\u00e4. Y\u00f6n aikana pyydykseen oli mennyt hiiri. Konditoriamestari oli heitt\u00e4m\u00e4ss\u00e4 pyydyst\u00e4 uuniin hiirineen p\u00e4ivineen. T\u00e4st\u00e4 Konrad oli t\u00e4st\u00e4 menett\u00e4nyt malttinsa ja est\u00e4nyt v\u00e4kivallalla uhkaamalla aikeen.<\/p>\n

Kirjoituksissaan Lehtim\u00e4ki kuvasikin erityisesti hevosten ajattelevina ja tuntevina olioina. Novellissaan Tykkihevonen h\u00e4n kuvaa hevosen tuntemuksia ja valintoja sodan kauheuksien keskell\u00e4. Sota n\u00e4ytt\u00e4ytyy h\u00e4nelle kaikkien el\u00e4vien olioiden k\u00e4rsimysten n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6n\u00e4.<\/p>\n

Kiinnijoutumisen pelosta h\u00e4n l\u00e4hti Helsingist\u00e4 ulkomaille viett\u00e4en kiertelev\u00e4\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4. Palattuaan h\u00e4n sai ty\u00f6paikan konttorissa, jossa h\u00e4n oppi kirjanpidon ja tiliasioiden hoidon. Helsingist\u00e4 Turkuun Konrad muutti 1902.<\/p>\n

Turkuun palattua h\u00e4n ty\u00f6skenteli runsaan vuoden rautateiden palvelukseen jarrumiehen vakanssilla. H\u00e4n oli jo silloin valinnut maailmankatsomuksekseen sosialismin. H\u00e4n joutui ty\u00f6paikalla jatkuvasti sanaharkkaan muitten kanssa. H\u00e4nen k\u00e4yt\u00f6ksens\u00e4 ja n\u00e4kemyksens\u00e4 maailmasta \u00e4rsyttiv\u00e4t muita. H\u00e4n sai varoituksen. Kun se ei muuttanut tilannetta, h\u00e4n joutui j\u00e4tt\u00e4m\u00e4\u00e4n VR:n kokonaan.<\/p>\n

Toisaalta Lehtim\u00e4ki koki my\u00f6s ven\u00e4l\u00e4istymisyritykset voimakkaasti 1900-luvun alussa. H\u00e4n joutui vaarallisiin tilanteisiin maassa olevien ven\u00e4l\u00e4isten kanssa. H\u00e4nen sanotaan kuuluneen Turussa Turun Voima-liittoon, joka oli oikeistolainen aseellisen vastarintaan luottava j\u00e4rjest\u00f6, joka naamioitui urheiluj\u00e4rjest\u00f6ksi. Liitto lakkautettiin 1906.<\/p>\n

\"\"<\/a>
Konrada Lehtim\u00e4ki ja voittomitalit. Kuva Kimmo Lehtim\u00e4en sukuarkistosta.<\/figcaption><\/figure>\n

Lehtim\u00e4ki piti fyysisest\u00e4 kunnostaan huolta. H\u00e4n halusi olla urheilussakin paras. H\u00e4n harrasti monenlaista urheilua: painia, nyrkkeily\u00e4 ja py\u00f6r\u00e4ily\u00e4.<\/p>\n

Erilaisia vapaamuotoisia voimailulajeja h\u00e4n oli harrastanut jo Helsingiss\u00e4 (esim. ratakiskon nostoa). Turussa ollessaan Lehtim\u00e4ki harrasti erityisesti painia, jossa h\u00e4n saavutti Turun mestaruuden ainakin vuonna 1905, hiihtoa voittaen useita kansallisia kilpailuja, maantie- ja ratapy\u00f6r\u00e4ily\u00e4, nyrkkeily\u00e4, sen aikaista muotilajia polvien notkistelua rikkoen jopa silloisen lajin maailmanenn\u00e4tyksen 2500 tuloksellaan 2700 sek\u00e4 voimistelua.<\/p>\n

Lehtim\u00e4en on sanottu olleen avoimesti katkera VR:n palveluksessaan ollessaan. H\u00e4n oli puheissaan vakuuttanut, ett\u00e4 silloisia oloja oli muutettava kohti sosialismia vedoten Nils af Ursiniin. Ursin teki siihen aikaan voimakkaasti sosialismia tunnetuksi Turussa.<\/p>\n

Isotalon mukaan Lehtim\u00e4ki oli vakuuttunut her\u00e4tess\u00e4\u00e4n poliittisesti, ett\u00e4 sosialismin opit toisivat pelastuksen v\u00e4h\u00e4v\u00e4kisten taloudelliseen ahdinkotilaan. Lehtim\u00e4ki ei kuitenkaan itse katsonut kuuluvansa tavalliseen ty\u00f6v\u00e4est\u00f6\u00f6n.<\/p>\n

H\u00e4n koki teht\u00e4v\u00e4kseen her\u00e4tt\u00e4\u00e4 sorrettu kansanosa tiet\u00e4m\u00e4tt\u00f6myyden unesta vaatimaan oikeuttaan. My\u00f6hemmin h\u00e4nen sanotaan olleen sit\u00e4 mielt\u00e4, ett\u00e4 h\u00e4nen kansanvalitusty\u00f6ns\u00e4 j\u00e4i kesken. H\u00e4n ei ollut saanut riitt\u00e4v\u00e4\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4myst\u00e4 puoluetovereiltaan ty\u00f6ss\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4 oli katkeroittanut h\u00e4nen yliherkk\u00e4\u00e4 mielt\u00e4\u00e4n ja haavoittuvaa itsetuntoaan. Isotalo tiivist\u00e4\u00e4 Lehtim\u00e4en persoonallisuuden seuraavasti: ”H\u00e4n oli etsij\u00e4, ep\u00e4ilij\u00e4, kyselij\u00e4, syv\u00e4sti ajatteleva ihminen kaikessa levottomuudessaan.”<\/p>\n

Lehtim\u00e4ki vihittiin 25.3.1904 suutarimestari Simo Vallinin tytt\u00e4ren Amanda Vallinin kanssa. He saivat asunnon Turusta Pohjolan kaupunginosasta Juhannuskadun varrelta. Heille syntyi kolme per\u00e4kk\u00e4isin\u00e4 vuosina: 1906 Armas Wilhelm, 1907 Toivo Konrad 1907 ja Matti Kullervo 1908.<\/p>\n

Timo Leinonen<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Turussa vaikuttanut kirjailija Konrad Lehtim\u00e4ki (1883 – 1937) liittyy tiiviisti Harri Raittiin k\u00e4sikirjoittaman ja Mikko Rantasen ohjaamaan Taimi II:ssa esitetyn n\u00e4ytelm\u00e4n Toivon ja tuhon tie syntyhistoriaan. Olin vuosia sitten tutustunut suurella kiinnostuksella h\u00e4neen saatuani sattumalta k\u00e4siini Kaarlo Isotalon h\u00e4nest\u00e4 kirjoittaman el\u00e4m\u00e4nkerran, nimelt\u00e4\u00e4n Hehkurinta. H\u00e4nen yksil\u00f6llinen ja kiivasluonteinen ajattelutapansa ja sodanvastaisuutensa puhuttelivat.<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[13],"tags":[20,14,57,56,58],"class_list":["post-847","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-historia","tag-henkilohistoria","tag-historia","tag-kirjailija","tag-konrad-lehtimaki","tag-toivon-ja-tuhon-tie"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.koroinen.fi\/artikkelit\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/847","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.koroinen.fi\/artikkelit\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.koroinen.fi\/artikkelit\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.koroinen.fi\/artikkelit\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.koroinen.fi\/artikkelit\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=847"}],"version-history":[{"count":15,"href":"https:\/\/www.koroinen.fi\/artikkelit\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/847\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":942,"href":"https:\/\/www.koroinen.fi\/artikkelit\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/847\/revisions\/942"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.koroinen.fi\/artikkelit\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=847"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.koroinen.fi\/artikkelit\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=847"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.koroinen.fi\/artikkelit\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=847"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}