{"id":720,"date":"2017-05-25T16:04:53","date_gmt":"2017-05-25T13:04:53","guid":{"rendered":"http:\/\/www.koroinen.fi\/artikkelit\/?p=720"},"modified":"2017-08-18T13:25:45","modified_gmt":"2017-08-18T10:25:45","slug":"mikael-agricola-symposiumin-seminaariosio-turun-kristillisella-opistolla-11-3-2017","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.koroinen.fi\/artikkelit\/mikael-agricola-symposiumin-seminaariosio-turun-kristillisella-opistolla-11-3-2017\/","title":{"rendered":"Mikael Agricolan el\u00e4m\u00e4 ja ty\u00f6t"},"content":{"rendered":"
\"\"<\/a>
Turun Lausuntakerhon edustajat vastaanottamassa seminaarivieraita<\/figcaption><\/figure>\n

Mikael Agricola -symposiumin seminaariosio ker\u00e4si noin 60 asiasta kiinnostunutta osallistujaa opistolle 11.3.2017. Tilaisuuden alustajat edustivat kukin eri tieteenalaansa. Yhteist\u00e4 heille oli kiinnostus Agricolaa ja h\u00e4nen el\u00e4m\u00e4nty\u00f6t\u00e4\u00e4n kohtaan. Seuraavassa on selostukset esitysten sis\u00e4ll\u00f6ist\u00e4.<\/p>\n

<\/p>\n

\"\"<\/a>
Tapio Jokinen<\/figcaption><\/figure>\n

Seminaarin avaus<\/h3>\n

Tilaisuuden avasi KoroiSet \u2013 lehden vastaava p\u00e4\u00e4toimittaja Tapio Jokinen.H\u00e4n totesi, ett\u00e4 Agricolan on tehnyt ajankohtaiseksi parhaillaan vietett\u00e4v\u00e4 reformaation merkkivuosi. T\u00e4n\u00e4 vuonna tulee kuluneeksi 500 vuotta siit\u00e4, kun Martti Luther julkaisi teesins\u00e4 Saksassa. Siit\u00e4 k\u00e4ynnistyi uudistusliike, joka vaikutti aikoinaan koko Eurooppaa ja sit\u00e4 kautta koko maailmaan<\/p>\n

H\u00e4n kertoi, ett\u00e4 tilaisuus oli kuudes kulttuurivaikuttajien el\u00e4m\u00e4\u00e4 ja t\u00f6it\u00e4 valottavien symposiumien sarjassa. Ensimm\u00e4isess\u00e4 2012 nimikkohenkil\u00f6n\u00e4 oli Erik Ahlman ja nyt siis Mikael Agricola. Kaikilla n\u00e4ill\u00e4 nimikkohenkil\u00f6ill\u00e4 on ollut liittym\u00e4 Maarian alueeseen. N\u00e4in my\u00f6s Mikael Agricolalla, joko on ollut Maarian kirkkoherrana, vaikka h\u00e4n ei itse sit\u00e4 virkaa varsinaisesti hoitanut.<\/p>\n

Symposiumien tunnusmerkkin\u00e4 on ollut my\u00f6s se, ett\u00e4 alustajien joukossa on ollut nimikkohenkil\u00f6iden sukulaisten edustajia. T\u00e4m\u00e4nkin piirteen voidaan sanoa t\u00e4yttyneen; Ensimm\u00e4inen alustaja Juhani Holma on Agricolan nuorimman sisaren j\u00e4lkel\u00e4inen kolmannessatoista polvessa. Tilaisuuden valmistelussa on ollut mukana Mikael Agricola \u2013 seura asiantuntemuksineen. Tilaisuuden avaaja kiittikin erityisesti seuran panosta tilaisuuden sis\u00e4ll\u00f6n suunnittelussa.<\/p>\n

Seuraavassa selostan alustusten sis\u00e4lt\u00f6j\u00e4, kuten olen ne kuulijana ymm\u00e4rt\u00e4nyt.<\/p>\n

Agricola teologina<\/h3>\n
\"\"<\/a>
Juhani Holma<\/figcaption><\/figure>\n

Juhani Holman mukaan Agricolan teologista ajattelua on vaikeaa m\u00e4\u00e4ritell\u00e4. Turku on palannut niin usein, ett\u00e4 dokumenttien l\u00f6ytyminen on vaikeaa. H\u00e4n persoonallisuutensa l\u00f6ytyminen ja ajatuksiensa tulkitseminen on yht\u00e4 vaikeaa kuin kasvonpiirteiden j\u00e4ljitt\u00e4minen.<\/p>\n

Holma vertasi yrityst\u00e4 m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 Agricola teologiksi yritykseen m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 poro kotiel\u00e4imeksi. Molempiin p\u00e4tee se, ett\u00e4 ne sek\u00e4 ovat ja eiv\u00e4tk\u00e4 ole n\u00e4it\u00e4.<\/p>\n

Agricola on Holman mukaan myyttinen henkil\u00f6hahmo, jopa myyttisempi viel\u00e4 kuin Mannerheim. N\u00e4k\u00f6kulma kumpaakin on vaihtunut sen mukaan, mik\u00e4 on kulloinkin ollut ajankohtaisen tuntuinen n\u00e4k\u00f6kulma.<\/p>\n

Suomalaiskansalliseen her\u00e4\u00e4misen aikana 1800 \u2013 1900 luvulla tarvittiin Agricolan kaltaisia esikuvia. Kirkossa vaihtelee eri aikoina erilaiset suuntaukset. Agricolan teologista ajatteluakin on viel\u00e4 syyt\u00e4 tutkia nykyp\u00e4iv\u00e4n n\u00e4k\u00f6kulmasta.<\/p>\n

Kaikkia kirjoja ei ole viel\u00e4 k\u00e4\u00e4nnetty nykysuomeksi. Kirjat tarjoavat mahdollisuuksia uusiin n\u00e4k\u00f6kulmiin. Agricolalle ei tehd\u00e4 oikeutta, jos h\u00e4net j\u00e4tet\u00e4\u00e4n vain 1800 \u2013 1900 \u2013 luvuilla vaikuttaneiden protestanttisten teologisten suuntausten kuvaamaksi.<\/p>\n

Agricola oli Holman mukaan ennen kaikkea sillanrakentaja, vanhoillinen ja maltillinen. H\u00e4net voidaan Simo Heinisen esitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 tavalla tapaan m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 humanistiseksi reformaattoriksi, eik\u00e4 niink\u00e4\u00e4n uskonpuhdistajaksi. Ei voida my\u00f6sk\u00e4\u00e4n yksiselitteisesti osoittaa, ett\u00e4 h\u00e4n olisi omaksunut Lutherin opit ja innostunut niist\u00e4.<\/p>\n

Agricola toimi Turussa 8 vuotta ennen Wittenbergin aikaa. Siit\u00e4 ajasta h\u00e4n oli 7 vuotta piispa Martti Skytten apulaisena. Skytten vaikutusta ei ole tarpeeksi painotettu l\u00e4hteiden puuttumisenkin takia. Skytte oli oppinut mies ja arvostettu teologi, eik\u00e4 suinkaan mik\u00e4\u00e4n vanha h\u00f6pp\u00e4n\u00e4.<\/p>\n

Agricolan Turun alkuaikoina vaikuttavina ajatussuuntina Turussa olivat reformikatolisuus ja raamattuhumanismi. N\u00e4iden varaan Agricolakin muodosti varaan oman maailman n\u00e4kemyksens\u00e4.<\/p>\n

Sek\u00e4 Viipurissa ett\u00e4 Turussa oli dominikaanikonventti. Dominikaaninen vaikutus vallitsi my\u00f6s liturgista el\u00e4m\u00e4 Turussa. Turussa ollessaan Agricola ei ole voinut v\u00e4ltty\u00e4 dominikaanien vaikutukselta. H\u00e4nen mottonsakin \u201dstudeerata, saarnata ja rukoilla\u201d, on kuin suoraan dominikaaneilta.<\/p>\n

Kun Agricola palasi opiskelumatkaltaan Wittenbergist\u00e4, h\u00e4n syyst\u00e4 tai toisesta myi Lutherin postillan ja hankki humanistisen suuntaukseen liittyvi\u00e4 kirjoja. H\u00e4n ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n suomentanut Lutherin V\u00e4h\u00e4katekismusta. Kirja julkaistiin kauan h\u00e4nen kuolemansa j\u00e4lkeen. Holma kysyikin: \u201dMiksi n\u00e4in oli? Haluttiinko ollenkaan ajaa reformaatiota?\u201d<\/p>\n

Holman mukaan Agricolaa ei voida perustellusti kutsua reformaattoriksi. H\u00e4nen aikanaan ei julkaistu my\u00f6sk\u00e4\u00e4n mink\u00e4\u00e4nlaista Lutherin reformaatiota selvent\u00e4v\u00e4\u00e4 kirjallisuutta Suomessa.
\nAgricolan ajatuksena oli, ett\u00e4 rukousel\u00e4m\u00e4n tuli jatkua niin kuin se siihenkin asti on jatkunut.<\/p>\n

H\u00e4nen Rukouskirjastaan tuli hyvin laaja. Se on rakennettu suurimmalta osin keskiaikaisten l\u00e4hteiden varaan. Se on Agricolan itsen\u00e4isin ty\u00f6. Teologina Agricola oli kirkon keskiaikaiseen perinteeseen rakastunut mies, jolle rukousel\u00e4m\u00e4 oli t\u00e4rke\u00e4\u00e4. Rukouksissa taas korostui ehtoollisen merkitys.<\/p>\n

Lopuksi Holma yhteenvetona totesi, ett\u00e4 viel\u00e4 1900-luvun alussa Agricolaa pidettiin luterilaisempana, mit\u00e4 h\u00e4n on aikoinaan ollut. Nyt h\u00e4neen voidaan suhtautua ekumeenisemmin. H\u00e4nen teologiassaan oli piirteit\u00e4 raamattuhumanismista, reformikatolisuudesta ja dominikaanien ajattelumaailmasta. Holma p\u00e4\u00e4tti esityksens\u00e4 rinnastukseen: \u201d Jos poroa voi pit\u00e4\u00e4 puolikesyn\u00e4 kotiel\u00e4imen\u00e4, niin t\u00e4llainen on Agricolakin teologina ainakin suhteessa Lutherin paliskuntaan.\u201d<\/p>\n

Agricola ja Kuningas Kustaa Vaasa<\/h3>\n
\"\"<\/a>
Simo Heininen<\/figcaption><\/figure>\n

Simo Heinisen mukaan uskonpuhdistus -sana tuli suomenkieleen 1800-luvulla. Samanlaista sanaa ei ole miss\u00e4\u00e4n muussa kieless\u00e4. Sanan omaksuminen liittyi kansalliseen her\u00e4\u00e4misen. Aiemmin 1700-luvulla puhuttiin reformaatiosta.<\/p>\n

Agricola ei ollut samanlainen reformaattori kuin Olaus Petri, joka kirjoitti 1520-luvulla poleemisia teoksia. Agricolan aikana sellaisiin kirjoituksiin ei en\u00e4\u00e4 ollut tarvetta. H\u00e4nen aikanaan 1540-luvulla ajattelun suunta oli jo k\u00e4\u00e4ntynyt reformaation puoleen.<\/p>\n

Kustaa Vaasa ei ollut piispojen yst\u00e4v\u00e4. H\u00e4n oli selviytynyt Tukholman veril\u00f6ylyst\u00e4 1520, jota oli ollut j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4ss\u00e4 my\u00f6s silloinen arkkipiispa Kustaa Trolle. Olaus Petri oli jo siihen aikaan k\u00e4ynyt Wittenbergiss\u00e4 opiskelemassa.<\/p>\n

H\u00e4n oli oppinut sielt\u00e4, ett\u00e4 paavin vallalle ei l\u00f6ydy Raamatusta tukea. Vaasa kuunteli t\u00e4t\u00e4 mielell\u00e4\u00e4n. Reformaatio tarjosi h\u00e4nelle teologiset aseet kirkon taloudellista ja poliittista valtaa vastaan.<\/p>\n

Vaasa katkasi v\u00e4lit paaviin jo 1523 kirjeell\u00e4\u00e4n. H\u00e4n otti itselleen my\u00f6s piispojen nimitysvallan. N\u00e4in siirryttiin valtiokirkolliseen aikaan, jota kesti vuosisatoja. Siin\u00e4 ajattelutavassa valtiolle kuuluu vastuu my\u00f6s alamaisten hengellisest\u00e4 el\u00e4m\u00e4st\u00e4.<\/p>\n

Reformaatio eteni hitaasti, koska Vaasa ei halunnut, ett\u00e4 olisi syntynyt kapinayrityksi\u00e4. Tapahtuneilla kansannousuilla vastustettiin muutoksia. Niill\u00e4 pyrittiin puolustamaan vanhaa j\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4. Vaasa pystyi ne tehokkaasti tukahduttamaan. Reformaatio ei tapahtunut Ruotsissa kansan tahdosta, vaan vastoin kansan tahtoa Heinisen mukaan.<\/p>\n

Agricola joutui tekemisiin Kustaa Vaasan kanssa ollessaan opiskelemassa Wittenbergiss\u00e4. H\u00e4n kirjoitti Vaasalle kaksikin anomuskirjett\u00e4, ensimm\u00e4inen latinaksi ja toinen ruotsiksi. Kumpikaan ei tuottanut tulosta.<\/p>\n

Koulumestarina ollessaan h\u00e4n joutui taipumaan Vaasan tahtoon. Koulun tuli asettaa valtiohallinnon tarpeet etusijalle. H\u00e4n joutui lopulta eroamaan virasta Paavali Juustenin saadessa viran.<\/p>\n

Piispa Skytte kuoli 1550. Virka t\u00e4ytettiin kuitenkin vasta 1554. Vaasa halusi v\u00e4hent\u00e4\u00e4 Turun piispan valtaa. Hiippakunta jaettiin. Agricola sai Turun ja Juusten Viipurin hiippakunnan. Jako ei miellytt\u00e4nyt Agricolaa.<\/p>\n

Piispan valassa Agricolan oli vakuutettava olevansa uskollinen kuninkaalleen. Piispan nime\u00e4k\u00e4\u00e4n ei k\u00e4ytetty. Tosin uusi nimi ei s\u00e4ilynyt k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 kauan. Piispan vihkimisest\u00e4 puuttui paavillinen \u00f6ljyll\u00e4 voiteleminen. Agricola protestoi j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4ll\u00e4 piispan messun vanha tradition mukaan.<\/p>\n

Agricola joutui jo ilmeisesti virkansa puolesta osallistumaan rauhanneuvotteluvaltuuskuntaan Ven\u00e4j\u00e4lle 1557. Paluumatkalla h\u00e4n sitten kuoli 9.4.1557. H\u00e4net haudattiin Viipuriin.<\/p>\n

Lopuksi Heininen ik\u00e4\u00e4n kuin tiivisti Agricolan suhteen Kustaa Vaasaan kertomalla Agricolan tekem\u00e4\u00e4n reunamerkinn\u00e4st\u00e4 kirjaan, jossa pohdittiin kuninkaan ja tyrannin eroa seuraavasti; \u201dKuningas hallitsee kansan tahdosta, kun taas tyranni vastoin kansan tahtoa.\u201d<\/p>\n

Agricola suomen kirjakielen luojana<\/h3>\n
\"\"<\/a>
Kaisa H\u00e4kkinen<\/figcaption><\/figure>\n

Kaisa H\u00e4kkisen mukaan Agricola ei ollut ainoa, joka kirjoitti suomenkielell\u00e4. H\u00e4n oli kuitenkin ainoa, joka sai kirjansa painetuksi. Painetun tekstin merkitys oli vain paljon suurempi kuin yksitt\u00e4isten k\u00e4sikirjoitusten.<\/p>\n

Agricolan aikaan Suomi oli erilainen kuin nyt. Asukkaita oli ehk\u00e4 noin 250 \u2013 300 000. Asustus ei ollut tasaisesti jakautunut. Pohjoisraja oli selkiintym\u00e4t\u00f6n.<\/p>\n

Hiippakuntia oli vain yksi ja kaksi Agricolan ollessa piispana. Pappeja oli 150, seurakuntia 103 ja kaupunkeja 6. Kaupungit olivat kansainv\u00e4lisi\u00e4 kauppapaikkoja ja ne sijaitsivat rannikolla. Niiden nimet olivat ruotsinkielisi\u00e4.<\/p>\n

Agricola oli syntyisin Pernajasta, jossa puhuttiin sek\u00e4 ruotsia ett\u00e4 suomea. Ei ole kiistatonta tietoa siit\u00e4, oliko ruotsi tai suomi h\u00e4nen \u00e4idinkielens\u00e4. H\u00e4n osasi kumpaakin kielt\u00e4. H\u00e4kkinen korosti sit\u00e4, ett\u00e4 Agricola on k\u00e4ytt\u00e4nyt omissa runoissaan suomenkielen rakenteita taidokkaasti. On vaikeaa kuvitella, ett\u00e4 h\u00e4n olisi kyennyt t\u00e4h\u00e4n vain ruotsinkielisen\u00e4. H\u00e4n osasi suomea syntyper\u00e4isen kielenk\u00e4ytt\u00e4j\u00e4n tavoin.<\/p>\n

Agricola on saanut vaikutteita kielenk\u00e4ytt\u00f6\u00f6ns\u00e4 vironkielest\u00e4. Pernaja on Suomenlahden rannalla. Kauppaa on k\u00e4yty suomenlahden yli. Viipurissa h\u00e4n oppi latinaa. Kaupungissa puhuttiin alasaksaa, jota Agricola my\u00f6s osasi. Siell\u00e4 puhuttiin my\u00f6s ven\u00e4j\u00e4\u00e4. Agricolan ven\u00e4j\u00e4nkielen taitoa ei tiedet\u00e4. Wittenbergiss\u00e4 h\u00e4n opiskeli kreikkaa, mutta ehk\u00e4 ei hepreaa.<\/p>\n

Raja eri kielien v\u00e4lill\u00e4 ei liene ollut selv\u00e4 ja ylitt\u00e4m\u00e4t\u00f6n. Suomeakin puhuttiin eri paikoissa eri tavalla, koska ei ollut mit\u00e4\u00e4n kielenk\u00e4ytt\u00f6\u00e4 ohjaavaa kirjakielt\u00e4. Suomen yleiskieli on oikeastaan syntynyt vasta 1800-luvulla, ensin kirjoitettuna ja sitten puhuttuna.<\/p>\n

Yleiskielen esiaste on kehittynyt nykytutkimuksen valossa kaupungeissa. On todettu. ett\u00e4 kun ihminen muuttaa kaupunkiin maaseudulta, h\u00e4vi\u00e4v\u00e4t v\u00e4hitellen kaikkein leimallisimmat murrepiirteet. Sit\u00e4 kautta syntyy ik\u00e4\u00e4n kuin yleispuhekieli.<\/p>\n

Agricolan teksteist\u00e4 on luettavissa, ett\u00e4 h\u00e4nest\u00e4 papit eiv\u00e4t osanneet latinaa riitt\u00e4v\u00e4sti. Pappien piti opetella my\u00f6s ruotsia. Kun tuli kirjat, ei en\u00e4\u00e4 tekosyyt\u00e4 olla osaamatta! Suomenkielt\u00e4 kohtaan oli my\u00f6s paljon vastustusta. Sit\u00e4 ehk\u00e4 pidettiin liian arkisena. Agricola valitti torjuvaa suhtautumista siihen. Mutta runoissaan h\u00e4n uskoi my\u00f6s toisenlaisen ajan pian tulevan.<\/p>\n

Agricola virsirunoilijana<\/h3>\n
\"\"<\/a>
Erkki Tuppurainen<\/figcaption><\/figure>\n

Erkki Tuppuraisen mukaan vuoden 1986 virsikirjassa on 6 virtt\u00e4, jossa on viittaus Agricolaan. Osa niist\u00e4 perustuu dominikaanisiin hengellisiin l\u00e4hteisiin.<\/p>\n

Tuppuraisen mukaan tekstien laulettavuus ei ollut t\u00e4rke\u00e4\u00e4 Agricolalle. H\u00e4n ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n suunnitellut suomalaista virsikirjaa.<\/p>\n

H\u00e4nen j\u00e4lkeens\u00e4 uusien suomenkielisten virsien suhteen seurasi tyhj\u00e4 kausi. Sen p\u00e4\u00e4tti vasta Jakobus Finnon virsikirja vuodelta 1583. Seurakuntien osallistuminen virsien lauluun yleistyikin vasta 1600-luvulla.<\/p>\n

<\/h3>\n

T\u00e4st\u00e4s sielus herkut!<\/h3>\n
\"\"<\/a>
Irmeli Helin<\/figcaption><\/figure>\n

Professori emerita Irmeli Helin Turun Lausuntakerho ry:st\u00e4 esitteli Agricola \u2013 symposiumin toisen osion, runoillan T\u00e4st\u00e4s sielus herkut Agricolan p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 9.4.2017 Maarian pappilan tallissa.<\/p>\n

Siell\u00e4 ei vain kerrottu Agricolasta, vaan annettiin Agricolalle itselleen h\u00e4nen omien tekstien kautta puhevuoro Kaisa H\u00e4kkisen antamin ohjein.<\/p>\n

 <\/p>\n

Lopuksi puheenjohtaja p\u00e4\u00e4tti tilaisuuden toivottaen kuulijat tervetulleiksi runoiltaan, jossa oli tarjolla my\u00f6s Siru Rantalan varta vasten tilaisuutta varten luoma Agricola \u2013 leivos. J\u00e4rjest\u00e4j\u00e4t olivat sen koemaistiaisissa todenneet herkulliseksi.<\/p>\n

Timo Leinonen<\/p>\n

Lyhennelm\u00e4 artikkelista on julkaistu KoroiSet 2\/2017, ks. t\u00e4st\u00e4.<\/a><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Mikael Agricola -symposiumin seminaariosio ker\u00e4si noin 60 asiasta kiinnostunutta osallistujaa opistolle 11.3.2017. Tilaisuuden alustajat edustivat kukin eri tieteenalaansa. Yhteist\u00e4 heille oli kiinnostus Agricolaa ja h\u00e4nen el\u00e4m\u00e4nty\u00f6t\u00e4\u00e4n kohtaan. Seuraavassa on selostukset esitysten sis\u00e4ll\u00f6ist\u00e4.<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[5],"tags":[20,39,38,17,28],"class_list":["post-720","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-symposiumit","tag-henkilohistoria","tag-mikael-agricola","tag-reformaatio","tag-symposium","tag-turun-kristillinen-opisto"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.koroinen.fi\/artikkelit\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/720","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.koroinen.fi\/artikkelit\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.koroinen.fi\/artikkelit\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.koroinen.fi\/artikkelit\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.koroinen.fi\/artikkelit\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=720"}],"version-history":[{"count":19,"href":"https:\/\/www.koroinen.fi\/artikkelit\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/720\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":745,"href":"https:\/\/www.koroinen.fi\/artikkelit\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/720\/revisions\/745"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.koroinen.fi\/artikkelit\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=720"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.koroinen.fi\/artikkelit\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=720"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.koroinen.fi\/artikkelit\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=720"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}