{"id":628,"date":"2017-03-08T15:22:56","date_gmt":"2017-03-08T13:22:56","guid":{"rendered":"http:\/\/www.koroinen.fi\/artikkelit\/?p=628"},"modified":"2020-04-09T10:30:05","modified_gmt":"2020-04-09T07:30:05","slug":"mikael-agricola-osa-ii-elama-ja-tyot","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.koroinen.fi\/artikkelit\/mikael-agricola-osa-ii-elama-ja-tyot\/","title":{"rendered":"Mikael Agricola, osa II. El\u00e4m\u00e4 ja ty\u00f6t"},"content":{"rendered":"

\"\"<\/a><\/p>\n

Kalmarin unioni hajoaa, Kustaa Vaasan aika alkaa<\/h3>\n

Pohjoismainen valtioliitto Kalmarin unioni (1397 – 1523) oli riitaisa. Kun unionin ja Tanskan kuningas Kristian II kruunattiin Tukholmassa 4.11.1520, sit\u00e4 seurasi tapahtumat, joita kutsutaan Tukholman veril\u00f6ylyksi. Suuri osa Ruotsin ylimmist\u00e4 s\u00e4\u00e4tyl\u00e4isist\u00e4 mestattiin, mm. tulevan kuninkaan Kustaa Vaasan is\u00e4. T\u00e4m\u00e4 johti Kustaa Vaasan johtamaan kapinaliikkeeseen. Sen p\u00e4\u00e4tteeksi Kustaa Vaasa valittiin Ruotsin kuninkaaksi Str\u00e4ngn\u00e4siss\u00e4 kes\u00e4kuussa 1523 ja unioni purkautui lopullisesti.<\/p>\n

<\/p>\n

Unioni oli antanut Suomen alueelle ja Turun piispalle varsin itsen\u00e4isen aseman suhteessa Ruotsin valtakeskuksiin.Kustaa Vaasa ei ollut erityisen oppinut, mutta h\u00e4nell\u00e4 oli hyv\u00e4 ihmistuntemus. Avainhahmo reformaation k\u00e4ynnistymisess\u00e4 Ruotsissa oli Str\u00e4ngn\u00e4sin tuomiokapitulin korkea-arvoinen j\u00e4sen Laurentius Andreaea Wittenbergiss\u00e4 opiskellut ja reformaation ajatukset omaksunut Olaus Petri.<\/p>\n

J\u00e4lkimm\u00e4inen oli palannut Wittenbergist\u00e4 jo vuonna 1518. H\u00e4n kykeni vakuuttamaan Andrean reformaation kannattajaksi. Uusi testamentti julkaistiin ruotsiksi 1526 ja koko Raamattu 1541. Andrea toimi kuninkaan kanslerina ja vaikutti siin\u00e4 asemassa siihen, ett\u00e4 Kustaa Vaasa sai k\u00e4sityksen siit\u00e4, mist\u00e4 reformaatiossa on kysymys.<\/p>\n

Reformaatio ei ollut kansanliike vaan kuningasjohtoinen. Kustaa Vaasa hy\u00f6dynsi Lutherin esitt\u00e4m\u00e4\u00e4 ajatusta maallisen ja hengellisen vallan suhteesta omassa kirkkopolitiikassaan. H\u00e4n haki kuitenkin muutoksille hyv\u00e4ksynn\u00e4n kirkolliskokouksissa ja valtiop\u00e4ivill\u00e4.<\/p>\n

Laurentius Andrea opetti: \u201dKirkko ei ole sama kuin papisto, vaan kristitty kansa.\u201d T\u00e4st\u00e4 johdettiin ajatus, ett\u00e4 kirkon omaisuuskin kuuluu kuninkaan johtamalle kansalle. V\u00e4ster\u00e5sin valtiop\u00e4ivill\u00e4 1527 p\u00e4\u00e4tettiin, ett\u00e4 Jumalan sanaa on saarnattava puhtaasti, eli Lutherin hengess\u00e4, Raamatun mukaisesti.<\/p>\n

Edelleen p\u00e4\u00e4tettiin, ett\u00e4 piispat eiv\u00e4t saaneen vihki\u00e4 papiksi ket\u00e4\u00e4n, joka ei suostu t\u00e4h\u00e4n. Viel\u00e4 p\u00e4\u00e4tettiin siit\u00e4, kirkon \u201dliika\u201d omaisuus peruutettiin valtiolle. Kuninkaalle annettiin oikeus m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 se, mik\u00e4 omaisuus katsottiin miss\u00e4kin liiaksi. Piispan linnoja, Kuusiston linna mukaan lukien ruvettiin tuhoamaan t\u00e4m\u00e4n p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen nojalla.<\/p>\n

M\u00e4\u00e4r\u00e4yst\u00e4 saarnata Jumalan sanan puhtaana tulkittiin eri tavalla niiden keskuudessa, jotka pyrkiv\u00e4t t\u00e4yteen reformiin, ja niiden, jotka halusivat uudistaa katolista uskontoa. Kuningas ei kuitenkaan halunnut muuttaa kirkon oppeja ja tapoja yht\u00e4 nopeasti kuin reformaation puolestapuhujat, koska kansa piti lujasti kiinni \u201dvanhoista hyvist\u00e4 kristillisist\u00e4 tavoista\u201d.<\/p>\n

Kustaa Vaasan kirkkopolitiikka muuttui 1539 yh\u00e4 kuningasjohtoisemmaksi. H\u00e4n korvasi aikaisemmat kirkolliset euvonantajansa Laurentius Andreaen ja Olaus Petrin saksalaisella Georg Normanilla. Veroa alettiin kantaa my\u00f6s papistolta niiden luetteloiden mukaan, jotka hankittiin kirkolta 1540-luvulta.<\/p>\n

Opillisia uudistuksia kiirehdittiin ja kirkon tiloja siirrettiin valtion omistukseen. Vuoden 1544 V\u00e4ster\u00e5sin valtiop\u00e4ivill\u00e4 sitten hyl\u00e4ttiin kokonaan katolinen oppi ja katolliset kirkonmenot.<\/p>\n

Agricola ennen Turun aikaa<\/h3>\n

Mikael Agricola syntyi ilmeisesti noin 1510 Pernajassa it\u00e4isell\u00e4 Uudellamaalla. Alue oli p\u00e4\u00e4osin ruotsikielist\u00e4. Agricolan vanhemmat olivat maanviljelij\u00f6it\u00e4. Mikaelilla oli kolme sisarta. \u00c4iti eli vuoteen 1551 is\u00e4n kuoltua jo aiemmin.<\/p>\n

Agricola l\u00e4hettiin vuoden 1517 tienoila Viipurin latinakouluun. Viipuri oli siihen aikaan vilkas kauppakaupunki, jolla oli hyv\u00e4t yhteydet Suomenlahden etel\u00e4puoleisiin saksankielisiin kulttuuripiireihin. Mikael otti Viipurissa itselleen latinankielisen nimen Agricola, joka tarkoittaa maanviljelij\u00e4\u00e4.<\/p>\n

Viipurin linnassa piti hoviaan vuodesta 1525 saksalainen kreivi Juhana, joka oli taistellut Kustaa Vaasan puolella tanskalaisia vastaan. H\u00e4n oli mennyt naimisiin kuninkaan sisaren kanssa ja saanut hallittavakseen Viipurin ja Savonlinnan l\u00e4\u00e4nit.<\/p>\n

H\u00e4n piti yhteytt\u00e4 veljiens\u00e4 hallitsemaan pieneen pohjoissaksalaiseen Hoijan ruhtinaskuntaan. Siell\u00e4 pantiin toimeen reformaatio 1525. Hieman t\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen Viipurin hovissa siirryttiin luterilaiseen jumalanpalvelukseen.<\/p>\n

Muutto Turkuun<\/h3>\n

Viipurin koulun rehtori Johannes Erasmi siirtyi 1528 Turun piispan Martti Skytten kansleriksi ottaen mukaansa Agricolan, josta tuli piispan kirjuri. Johannes kuoli seuraavana vuonna ja Agricola peri h\u00e4nen virkansa. H\u00e4n oli silloin vasta noin 20-vuotias. Agricola sai viran Turun tuomiokapitulista. Sen lis\u00e4ksi h\u00e4n ryhtyi opiskelemaan papiksi.<\/p>\n

Turun piispanistuin oli ollut vapaana Arvid Kurjen kuoltua pakomatkallaan Pohjanlahdella 1522. Martti Skytte oli kuninkaan ehdokas piispaksi. H\u00e4n nousi piispaksi vuoden 1528 alussa. H\u00e4n oli noin 60-vuotias suomalaissyntyinen dominikaaniveli. H\u00e4n oli katolinen, mutta suostui ottamaan viran vastaan ilman paavin vahvistusta.<\/p>\n

H\u00e4n oli valmis my\u00f6s vannomaan piispan valan, johon kuului uskollisuuslupaus kuninkaalle. H\u00e4nen oli tyydytt\u00e4v\u00e4 piispan tulojen supistuksiin ja siihen, ett\u00e4 Kuusiston piispanlinna purettiin 1528. Skytte hoiti virkaansa kuolemaansa 30.12.1550 saakka.<\/p>\n

Reformaation edell\u00e4k\u00e4vij\u00e4 Turussa oli ollut Turun pormestarin poika Pietari S\u00e4rkilahti. H\u00e4n oli opiskellut ja tutustunut uusiin ajatuksiin Keski-Euroopassa vuodesta 1516 palaten Turkuun 1520-luvun alussa.<\/p>\n

H\u00e4nen sanotaan olleen ensimm\u00e4inen avioitunut pappi Pohjoismaissa. Turkuun palatessaan h\u00e4n sai katedraalikoulun rehtorin viran. Koulu oli hiippakunnan korkein oppilaitos. Koulusta tuli h\u00e4nen aikanaan reformaation kannattajien sillanp\u00e4\u00e4asema Suomessa. H\u00e4nest\u00e4 tuli my\u00f6s Turun tuomiokapitulin arkkiteini. Kuningas k\u00e4ytti h\u00e4nt\u00e4 luottohenkil\u00f6n\u00e4\u00e4n Turussa. S\u00e4rkilahti kuoli 1529.<\/p>\n

Agricola tutustui Raamattuun latinan kielell\u00e4, k\u00e4vi kuulemassa saarnoja ja seuraamassa jumalanpalvelusmenoja ja osallistui itse jumalanpalveluksiin varsinaisen papiston apulaisena. H\u00e4net vihittiin papiksi.<\/p>\n

H\u00e4n tutustui my\u00f6s perusteellisesti Lutherin Postillaan. Kirjaan tehdyist\u00e4 reunamerkinn\u00f6ist\u00e4 on p\u00e4\u00e4telt\u00e4viss\u00e4, ett\u00e4 erityisesti seuraavat Lutherin vastustamat opit ja instituutiot olivat puhutelleet h\u00e4nt\u00e4: paavin valta-asema, pyhimysten palvonta, kiirastulioppi, sielunmessut, luostarit, selibaatti, paastot ja itse katollinen messu.<\/p>\n

Toisaalta h\u00e4n tuntuu vastaavasti arvostavan erityisesti Lutherin ajatuksia siit\u00e4, ett\u00e4 Raamatulle on annettava ehdoton arvovalta ja ett\u00e4 ihminen pelastuu yksinomaan uskon kautta. Yleisesti ottaen voinee sanoa Agricolan tekemien merkint\u00f6jen pohjalta niin, ett\u00e4 h\u00e4nen mukaansa on parempi rakentaa olemassa olevan p\u00e4\u00e4lle kuin repi\u00e4 vanhat rakennelmat pois. H\u00e4n tuntuu siis kuunnelleen mieluummin rakentavaa kuin repiv\u00e4\u00e4 Lutheria.<\/p>\n

L\u00e4ht\u00f6 Saksaan<\/h3>\n

Turusta ei ollut mahdollista l\u00e4hte\u00e4 ulkomaille opiskelemaan 1520-luvulla. Pel\u00e4ttiin liikaa uusia oppeja. Linja muuttui kuitenkin 1520-luvun lopussa kuninkaan otettua my\u00f6nteisen kannan reformaatioon. H\u00e4n oli samalla katkaissut v\u00e4lit paaviin. Piispat joutuivat taipumaan.<\/p>\n

Ensimm\u00e4iset opiskelijat l\u00e4hetettiin Wittenbergiin vuonna 1531. Agricola aloitti opiskelun siell\u00e4 1536. H\u00e4net oli jo silloin jo vihitty papiksi. H\u00e4n opiskeli filosofisessa tiedekunnassa ja valmistui sielt\u00e4 maisteriksi. Agricola seurasi molempien reformaattorien, Lutherin ja Melanchtonin luentoja. Molemmat my\u00f6s kirjoittivat suosituskirjeen toimitettavaksi Kustaa Vaasalle.<\/p>\n

Wittenbergiss\u00e4 Agricola laati kaksi anomusta Kustaa Vaasalle avustuksen saamiseksi Uuden testamentin suomentamiseen. Rahaa h\u00e4n ei saanut ensimm\u00e4isell\u00e4 kerralla, mutta toisella kyll\u00e4. K\u00e4\u00e4nn\u00f6sty\u00f6n h\u00e4n kuitenkin aloitti. Agricola hankki paljon merkitt\u00e4vi\u00e4 kirjoja Wittenbergin aikanaan.<\/p>\n

Maisterin tutkinto tuli valmiiksi helmikuussa 1539. Agricola palasi Wittenbergist\u00e4 yhdess\u00e4 saksalaisen Georg Normanin kanssa vapunp\u00e4iv\u00e4n\u00e4 1539. Normanista tuli my\u00f6hemmin 1544 Ruotsin kirkon ylin valvoja, \u201dkirkkoministeri\u201d, joka rakensi kirkon hallintoa saksalaisen mallin mukaan.<\/p>\n

Paluu Turkuun koulun, kirkkohallinnon ja k\u00e4\u00e4nn\u00f6sty\u00f6n pariin<\/h3>\n

Turkuun palattuaan Agricola jatkoi toimintaansa kirkon hallintoelimess\u00e4 tuomiokapitulissa sek\u00e4 katedraalikoulun rehtorina ja opettajana sek\u00e4 jatkoi k\u00e4\u00e4nn\u00f6sty\u00f6t\u00e4\u00e4n. Opetuksen h\u00e4n koki raskaaksi.<\/p>\n

Valtiovalta oli siirt\u00e4nyt kirkon entist\u00e4 omaisuutta itselleen. Huhuttiin, ett\u00e4 papeilta vied\u00e4\u00e4n loputkin tulot. Vanhemmat eiv\u00e4t halunneet siksi laittaa lapsiaan kouluun papiksi opiskelemaan. On tunnettu tosiasia, ett\u00e4 koululaitos pyrki rappeutumaan reformaation aikana.<\/p>\n

Kustaa Vaasan harjoittama kulttuuripolitiikka merkitsi my\u00f6s sit\u00e4, ett\u00e4 Turun koulun odotettiin kouluttavan valtiovallan palvelukseen kirjureita ja tilinpit\u00e4ji\u00e4. Vuoden 1544 syksyll\u00e4 Agricola sai kuninkaallisen k\u00e4skyn toimittaa muutamia taitavia teinej\u00e4 Tukholman kanslian palvelukseen.<\/p>\n

K\u00e4sky ei kuitenkaan tehonnut ennen kuin Agricola sai uuden kire\u00e4mp\u00e4\u00e4n s\u00e4vyyn kirjoitetun k\u00e4skykirjeen. Agricola joutui luovuttamaan vasten tahtoaan koulumestarin viran Paavali Juustenille 2.2.1548.
\nAgricola keskittyi sen j\u00e4lkeen suomentamiseen ja hiippakunnan hallintoon.<\/p>\n

Kirkon verotulot v\u00e4heniv\u00e4t samaan aikaan, kun kirkon omaisuus siirtyi valtiovallalle. Hiippakunnan keskushallinto heikkeni samaan aikaan. Kun joku tuomiokapitulin j\u00e4senist\u00e4 kuoli, uutta j\u00e4sent\u00e4 ei nimetty. Maatila, josta j\u00e4sen oli saanut palkkatulonsa, siirtyi valtion omaisuudeksi ja samalla siit\u00e4 saadut tulot valtion tuloiksi.<\/p>\n

Agricolan suurehkoista palkkatuloista muihin tuomiokapitulin j\u00e4seniin verrattuna on mahdollista p\u00e4\u00e4tell\u00e4, ett\u00e4 h\u00e4nen on odotettu tekev\u00e4n k\u00e4\u00e4nn\u00f6sty\u00f6t\u00e4. K\u00e4\u00e4nn\u00f6sty\u00f6t\u00e4 h\u00e4n joka tapauksessa teki ja loi t\u00e4ll\u00e4 ty\u00f6ll\u00e4\u00e4n pohjan kirjoitetulle suomen kielelle H\u00e4n julkaisi ensimm\u00e4inen suomenkielisen kirjan, 16-sivuisen Abckirian 1544.<\/p>\n

H\u00e4nen p\u00e4\u00e4ty\u00f6ns\u00e4 oli Uuden testamentin suomennos, jota h\u00e4n valmisteli 10 vuotta. Se julkaistiin 1548 nimell\u00e4 SE Wsi Testamenti . Agricola suomensi jumalanpalvelukseen ja kirkollisten toimitusten tarpeisiin kirjat, jotka ilmestyiv\u00e4t 1549. Raamatun Psalmien kirja, Psalttari ja valikoima Vanhan testamentin profeettakirjoja julkaistiin vuosina 1551 ja 1552.<\/p>\n

H\u00e4n my\u00f6s ruotsinsi alasaksasta Visbyn merilain. H\u00e4n k\u00e4\u00e4nsi paljon muutakin, etup\u00e4\u00e4ss\u00e4 uskonnollista kirjallisuutta. K\u00e4\u00e4nt\u00e4misohjelmaan on vaikuttanut niin silloisen kirkon tarve ja ilmeisesti my\u00f6s Agricolan omat kiinnostuksen kohteet.<\/p>\n

Agricola oli kielenk\u00e4yt\u00f6ss\u00e4\u00e4n Lutheria maltillisempi. Kun Luther sanoo Postillassaan, ett\u00e4 pyhimysten palvonta on saatanallisuutta, Agricola k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 ilmausta turhaa. Agricola vaali enemm\u00e4n perinnett\u00e4 ja v\u00e4ltti Lutherin k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4 voimakasta paavin vastaista retoriikkaa.<\/p>\n

Uuden testamentin suomennoksen pohjakieleksi Agricola valitsi Turun seudulla puhutun kielen. Samalle kielelle oli jo vakiintunut kirkollinen kieli muutenkin. Kolme nelj\u00e4st\u00e4 Agricolan kirkollisesta tuotannossaan k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4st\u00e4\u00e4n 8000 sanasta on viel\u00e4 k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4.<\/p>\n

Tulo Turun hiippakunnan 25. piispaksi ja kuolema<\/h3>\n

Agricola kulki tarkastusmatkoilla jo vanhan piispa Skytten sijaan. Kun Skytte kuoli 1550, piispan virkaa ei t\u00e4ytetty ennen kuin 1554. Samalla hiippakuntien kokoa pienennettiin. Suomen alueen hiippakunta jaettiin kahteen osaan. Agricola sai Turun ja Paulus Juusten Viipurin hiippakunnan.<\/p>\n

Piispojen nimitys korvattiin ordinarius-nimikkeell\u00e4. Agricola itse k\u00e4ytti nimityst\u00e4 virastaan Episcopus Aboensis.<\/p>\n

Seuraavana vuonna, kes\u00e4ll\u00e4 1555, puhkesi rajariitoihin liittyv\u00e4 avoin sota Ven\u00e4j\u00e4n kanssa. Kustaa Vaasa oleskeli Suomessa elokuusta 1555 hein\u00e4kuuhun 1556. Vuoden 1557 alussa aloitettiin rauhanneuvottelut. Agricola kuului satahenkiseen rauhanneuvottelukuntaan, joka saapui Moskovaan 24.2.1557.<\/p>\n

Sopimukseen p\u00e4\u00e4stiin maaliskuun lopulla. Rauha vahvistettiin risti\u00e4 suutelemalla paluumatkalla Novgorodissa 2.4.1557. Kun seurue ylitti rajan, Turun piispa Agricola sairastui ja kuoli 9.4.1557.<\/p>\n

Juustenin Piispainkronikka kertoo tapahtuneesta:
\nMutta kun he rauhan vahvistettua palasivat Ven\u00e4j\u00e4lt\u00e4, tauti tempaisi matkalla maisteri Mikaelin; h\u00e4nen terveytens\u00e4 ei aikaisemminkaan ollut kovin vahva. Niinp\u00e4 \u00e4killinen kuolema kohtasi h\u00e4net matkalla, ja h\u00e4n nukkui Herrassa Uudenkirkon pit\u00e4j\u00e4n Kyr\u00f6nniemen kyl\u00e4ss\u00e4. H\u00e4net haudattiin sitten Viipuriin palmusunnuntain j\u00e4lkeisen\u00e4 maanantaina [12.4.] herra arkkipiispan ja usein muiden l\u00e4sn\u00e4 ollessa.<\/p>\n

Agricola oli avioitunut 1550 Birgitta Olavintytt\u00e4ren kanssa, joka kuoli 1595. Heid\u00e4n poikansa Kristian Agricola syntyi 11.12.1550. H\u00e4n seurasi is\u00e4ns\u00e4 j\u00e4lki\u00e4 kirkollisella uralla. H\u00e4net nimitettiin Tallinnan ja Haapsalun piispaksi 1583. H\u00e4n avioitui Elina Flemingin kansa samana vuonna. Seuraavana h\u00e4net aateloitiin. H\u00e4n kuoli jo 1586. H\u00e4nelt\u00e4 ei j\u00e4\u00e4nyt perillist\u00e4.<\/p>\n

L\u00c4HTEET
\nHarviainen, Tapani & Heininen, Simo & Huhtala, Aarre. Oma kieli. Mikael Agricolan tekstej\u00e4 nykysuomeksi. Edita Prima Oy. Helsinki 20017.
\nHeininen, Simo. Nuori Mikael Agricola. SKS. Helsinki 1976.
\nHeininen, Simo & Heikkil\u00e4, Markku. Suomen kirkkohistoria. Edita Prima Oy , Helsinki 2010.
\nJuusteen, Paavali. Suomen piispain kronikka. SKS: Helsinki. 1988-
\nTarkiainen, Viljo & Tarkiainen, Kari. Mikael Agricola. Suomen uskonpuhdistaja. Kustannusosakeyhti\u00f6 Otava. Helsinki. 1985.
\nhttp:\/\/www.sti.fi\/luennot\/files\/tp000329.html p\u00e4ivitetty 10.10.2016Artikkelin<\/p>\n

Artikkelin I osa l\u00f6ytyy t\u00e4st\u00e4.<\/a><\/p>\n

Artikkeli on julkaistu printtilehdess\u00e4, ks.\u00a0 KoroiSet 1\/2017<\/a><\/p>\n

Timo Leinonen<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Kalmarin unioni hajoaa, Kustaa Vaasan aika alkaa Pohjoismainen valtioliitto Kalmarin unioni (1397 – 1523) oli riitaisa. Kun unionin ja Tanskan kuningas Kristian II kruunattiin Tukholmassa 4.11.1520, sit\u00e4 seurasi tapahtumat, joita kutsutaan Tukholman veril\u00f6ylyksi. Suuri osa Ruotsin ylimmist\u00e4 s\u00e4\u00e4tyl\u00e4isist\u00e4 mestattiin, mm. tulevan kuninkaan Kustaa Vaasan is\u00e4. T\u00e4m\u00e4 johti Kustaa Vaasan johtamaan kapinaliikkeeseen. Sen p\u00e4\u00e4tteeksi Kustaa Vaasa … Lue lis\u00e4\u00e4<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":151,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[13],"tags":[20,34,23,39,17],"class_list":["post-628","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-historia","tag-henkilohistoria","tag-koroiset","tag-maarian-kirkko","tag-mikael-agricola","tag-symposium"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.koroinen.fi\/artikkelit\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/628","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.koroinen.fi\/artikkelit\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.koroinen.fi\/artikkelit\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.koroinen.fi\/artikkelit\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.koroinen.fi\/artikkelit\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=628"}],"version-history":[{"count":8,"href":"https:\/\/www.koroinen.fi\/artikkelit\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/628\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1258,"href":"https:\/\/www.koroinen.fi\/artikkelit\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/628\/revisions\/1258"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.koroinen.fi\/artikkelit\/wp-json\/wp\/v2\/media\/151"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.koroinen.fi\/artikkelit\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=628"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.koroinen.fi\/artikkelit\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=628"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.koroinen.fi\/artikkelit\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=628"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}