{"id":587,"date":"2016-12-22T18:23:39","date_gmt":"2016-12-22T16:23:39","guid":{"rendered":"http:\/\/www.koroinen.fi\/artikkelit\/?p=587"},"modified":"2020-04-09T08:49:49","modified_gmt":"2020-04-09T05:49:49","slug":"mikael-agricola-ja-maailman-murros-osa-i","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.koroinen.fi\/artikkelit\/mikael-agricola-ja-maailman-murros-osa-i\/","title":{"rendered":"Mikael Agricola, Osa I. Maailman murros"},"content":{"rendered":"
\"MIkael<\/a>
Mikael Agricola ty\u00f6ns\u00e4 \u00e4\u00e4ress\u00e4<\/figcaption><\/figure>\n

Mikael Agricola (noin 1510 \u2013 1557) eli aikana, jolloin maailma oli suurten murrosten kourissa. Johannes Gutenberg oli 1440-luvulla kehitt\u00e4nyt tehokkaan kirjapainotekniikan, jossa k\u00e4ytettiin yksitt\u00e4isi\u00e4 erillisi\u00e4 kirjasimia. Kirjat yleistyiv\u00e4t ja vauhdittivat suuria muutoksia monella el\u00e4m\u00e4nalueella.<\/p>\n

Amerikan mantereet ja meritie Intiaan olivat avautuneet Kristoffer Kolumbuksen l\u00f6yt\u00f6retkien my\u00f6t\u00e4 eurooppalaisille 1400-luvun lopulla.<\/p>\n

Nikolaus Kopernikus esitti 1500-luvun alussa, ett\u00e4 vastoin vallitsevaa k\u00e4sityst\u00e4 maa kiert\u00e4\u00e4 aurinkoa eik\u00e4 p\u00e4invastoin. Ajatuksella oli juurensa antiikissa. Yleisesti hyv\u00e4ksytty k\u00e4sitys siit\u00e4 tuli kuitenkin vasta 1600-luvulla.<\/p>\n

My\u00f6s antiikin ajan kulttuurin maailma oli l\u00f6ytynyt uudella tavalla ja synnytt\u00e4nyt erityisesti Italiassa ja Espanjassa uudenlaisen renessanssiksi kutsutun taiteen ja kulttuurin nousun samoihin aikoihin.<\/p>\n

Kirkon k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4 latinan kieli muodosti yhdyssiteen oppineiden v\u00e4lill\u00e4 eri puolilla Eurooppaa olematta kuitenkaan mink\u00e4\u00e4n v\u00e4est\u00f6ryhm\u00e4n \u00e4idinkieli. Nyt her\u00e4si kiinnostus tutustua antiikin ajan kirjoituksiin ja julkaista niit\u00e4 niiden alkuper\u00e4isess\u00e4 muodossa.<\/p>\n

Syntyi humanismiksi kutsuttu ajattelusuunta, jossa antiikki n\u00e4htiin kulttuurin alkul\u00e4hteen\u00e4. T\u00e4t\u00e4 suuntausta edusti erityisesti Erasmus Rotterdamilainen (1466 \u2013 1536), jonka hyvin laajan levikin saanut satiirinen kirja Tyhmyyden ylistys (1511) pilkkasi rajustikin silloista yhteiskuntaa ja siihen liittyvi\u00e4 uskomuksia.<\/p>\n

Luther k\u00e4ynnist\u00e4\u00e4 kirkon oppien reformaatioprosessin<\/h3>\n

Martti Luther (1483 \u2013 1546) naulasi 95 teesi\u00e4\u00e4n Wittenbergin linnankirkon oveen 31.10.1517. Niiss\u00e4 h\u00e4n vaati perusteellista muutosta kirkon oppeihin ja k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6ihin sek\u00e4 paluuta alkuper\u00e4isille uskon l\u00e4hteille, evankeliumin sanoman \u00e4\u00e4relle. H\u00e4n edisti my\u00f6s kansan kielen k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 latinan rinnalla ja asemasta.<\/p>\n

Kirkko joutui n\u00e4in muutoksen kouriin. Kirkolla oli maasta ja muusta hallinnosta riippumaton hierarkkinen organisaatio. Ylint\u00e4 valtaa k\u00e4ytti paavi. Nyt sen opit joutuivat koetukselle. Ongelmia lis\u00e4si viel\u00e4 se, ett\u00e4 hyvin kallis ja paljon ty\u00f6t\u00e4 vaativa yli 100 vuotta kest\u00e4nyt Pietarin kirkon rakennusurakka, joka tuli kest\u00e4m\u00e4\u00e4n kaikkiaan 100 vuotta, oli aloitettu 1506. Urakka rahoitettiin kirkon siunaamalla anekaupalla ymp\u00e4ri Eurooppaa. T\u00e4m\u00e4 oli omiaan her\u00e4tt\u00e4m\u00e4\u00e4n tyytym\u00e4tt\u00f6myytt\u00e4 paavia kohtaan.<\/p>\n

Wormsin valtiop\u00e4ivill\u00e4 1521 Lutherin opit tuomittiin, ja h\u00e4net itsens\u00e4 tuomittiin valtakunnan kiroukseen. Saksin vaaliruhtinaan Fredrik Viisaan suojelu pelasti h\u00e4nen henkens\u00e4 ja mahdollisti h\u00e4nen jatkoty\u00f6ns\u00e4 kirkon oppien uudistamiseksi.<\/p>\n

Luther vaikutti luterilaisuuden levi\u00e4miseen lukuisilla kiistakirjoituksillaan. Pitk\u00e4aikaisin vaikutus on ollut h\u00e4nen saksaksi k\u00e4\u00e4nt\u00e4mill\u00e4\u00e4n Uudella testamentilla (1522) ja koko Raamatulla (1534). Luterilaisuus eteni Pohjois-Saksassa ja Pohjoismaissa erityisesti 1539 \u2013 1546.<\/p>\n

Wittenbergist\u00e4 ja sen yliopistosta tuli koko evankelisen luterilaisen reformaatioliikkeen keskuspaikka Lutherin ja h\u00e4nen ty\u00f6toverinsa Philipp Melanchtonin (1497 \u2013 1560) toiminnan ansiosta.<\/p>\n

Melanchton toimi yliopistossa kreikan kielen professorina. H\u00e4n edusti n\u00e4in my\u00f6s humanistista suuntausta. H\u00e4nen k\u00e4sialaansa on Augsburgin tunnustus (1530) ja samaisen tunnustuksen puolustus. Niiss\u00e4 on m\u00e4\u00e4ritelty luterilaisen uskonoppien perusta suhteessa katoliseen uskonoppiin. Ne ovat yh\u00e4 viel\u00e4 k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 luterilaisen ajattelun perustana.<\/p>\n

Luther joutui kiistaan Erasmus Rotterdamilaisen kanssa 1520-luvulla. Lutherin v\u00e4lit paavin kirkkoon olivat katkenneet, kun taas Erasmus s\u00e4ilytti loppuun saakka yhteyden paavin kirkkoon ankarasta kritiikist\u00e4 huolimatta.<\/p>\n

Opillisesti heid\u00e4n k\u00e4sityksens\u00e4 erosivat erityisesti siin\u00e4, miten he ymm\u00e4rsiv\u00e4t uskon ja ihmisen valintakyvyn v\u00e4lisen suhteen. Lutherin l\u00e4ht\u00f6kohtana oli se, ett\u00e4 ihminen kykenee valitsemaan uskon Uuden testamentin sanomaan vain Jumalan avulla, vaikka h\u00e4n maallisissa asioissa onkin kykenev\u00e4 valitsemaan oikean ja v\u00e4\u00e4r\u00e4n v\u00e4lill\u00e4. T\u00e4t\u00e4 ajatusta Erasmus ei kyennyt koskaan ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Luther erotteli toisistaan maallisen vallan ja uskon asioita koskevan hengellisen vallan. Saksan talonpoikaiskapinassa 1524 \u2013 25 radikaali uskonuudistaja Thomas M\u00fcntzer (1490 \u2013 15125) yllytti talonpoikia kapinaan ruhtinaita ja muita maanomistajia vastaan uskonnollisin argumentein. M\u00fcntzer oli saanut pappisviran Lutherin suosituksesta.<\/p>\n

Luther oli arvostellut talonpojilta peritt\u00e4vien verojen suuruutta, mutta tilanteiden k\u00e4rjistyess\u00e4 v\u00e4kivaltaisuuksiin h\u00e4n vaati talopojilta alistumista kuriin ja ruhtinailta kovia otteita kapinan kukistamiseksi.<\/p>\n

Kalmarin unioni hajoaa ja Kustaa Vaasan aika alkaa<\/h3>\n

Pohjoismainen valtioliitto Kalmarin unioni (1397 – 1523) oli ollut riitaisa. Kun unionin ja Tanskan kuningas Kristian II kruunattiin Tukholmassa 4.11.1520, sit\u00e4 seurasi tapahtumat, joita kutsutaan Tukholman veril\u00f6ylyksi.<\/p>\n

Suuri osa Ruotsin ylimmist\u00e4 s\u00e4\u00e4tyl\u00e4isist\u00e4 mestattiin, mm. tulevan kuninkaan Kustaa Vaasan is\u00e4. T\u00e4m\u00e4 johti Kustaa Vaasan johtamaan kapinaliikkeeseen. Sen p\u00e4\u00e4tteeksi Kustaa Vaasa valittiin Ruotsin kuninkaaksi Str\u00e4ngn\u00e4siss\u00e4 kes\u00e4kuussa 1523 ja unioni purkautui lopullisesti. Unioni oli antanut Suomen alueelle ja Turun piispalle varsin itsen\u00e4isen aseman suhteessa Ruotsin valtakeskuksiin.<\/p>\n

Kustaa Vaasa ei ollut erityisen oppinut, mutta h\u00e4nell\u00e4 oli hyv\u00e4 ihmistuntemus. Avainhahmoja reformaation k\u00e4ynnistymisess\u00e4 Ruotsissa olivat Str\u00e4ngn\u00e4sin tuomiokapitulin korkea-arvoinen j\u00e4sen Laurentius Andreae ja Wittenbergiss\u00e4 opiskellut ja reformaation ajatukset omaksunut Olaus Petri.<\/p>\n

J\u00e4lkimm\u00e4inen oli palannut Wittenbergist\u00e4 jo vuonna 1518. H\u00e4n kykeni vakuuttamaan Andreaen reformaation kannattajaksi. Uusi testamentti ulkaistiin ruotsiksi 1526 ja koko Raamattu 1541. Andrea toimi kuninkaan kanslerina ja vaikutti siin\u00e4 asemassa siihen, ett\u00e4 Kustaa Vaasa sai k\u00e4sityksen siit\u00e4, mist\u00e4 reformaatiossa on kysymys.<\/p>\n

Reformaatio ei ollut kansanliike vaan kuningasjohtoinen. Kustaa Vaasa hy\u00f6dynsi Lutherin esitt\u00e4m\u00e4\u00e4 ajatusta maallisen ja hengellisen vallan suhteesta omassa kirkkopolitiikassaan. H\u00e4n haki kuitenkin muutoksille hyv\u00e4ksynn\u00e4n kirkolliskokouksissa ja valtiop\u00e4ivill\u00e4.<\/p>\n

Laurentius Andreae opetti: \u201dKirkko ei ole sama kuin papisto, vaan kristitty kansa.\u201d T\u00e4st\u00e4 johdettiin ajatus, ett\u00e4 kirkon omaisuuskin kuuluu kuninkaan johtamalle kansalle.<\/p>\n

V\u00e4ster\u00e5sin valtiop\u00e4ivill\u00e4 1527 p\u00e4\u00e4tettiin, ett\u00e4 Jumalan sanaa on saarnattava puhtaasti, eli Lutherin hengess\u00e4, Raamatun mukaisesti. Edelleen p\u00e4\u00e4tettiin, ett\u00e4 piispat eiv\u00e4t saaneen vihki\u00e4 papiksi ket\u00e4\u00e4n, joka ei suostu t\u00e4h\u00e4n.<\/p>\n

Viel\u00e4 p\u00e4\u00e4tettiin siit\u00e4, ett\u00e4 kirkon \u201dliika\u201d omaisuus peruutettiin valtiolle. Kuninkaalle annettiin oikeus m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 se, mik\u00e4 omaisuus katsottiin miss\u00e4kin liiaksi. Piispan linnoja, Kuusiston linna mukaan lukien, ruvettiin tuhoamaan t\u00e4m\u00e4n p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen nojalla.<\/p>\n

M\u00e4\u00e4r\u00e4yst\u00e4 saarnata Jumalan sanaa puhtaana tulkittiin eri tavalla niiden keskuudessa, jotka pyrkiv\u00e4t t\u00e4yteen reformiin, ja niiden, jotka halusivat uudistaa katolista uskontoa. Kuningas ei kuitenkaan halunnut muuttaa kirkon oppeja ja tapoja yht\u00e4 nopeasti kuin reformaation puolestapuhujat, koska kansa piti lujasti kiinni \u201dvanhoista hyvist\u00e4 kristillisist\u00e4 tavoista\u201d.<\/p>\n

Kustaa Vaasan kirkkopolitiikka muuttui 1539 yh\u00e4 kuningasjohtoisemmaksi. H\u00e4n korvasi aikaisemmat kirkolliset euvonantajansa Laurentius Andreaen ja Olaus Petrin saksalaisella Georg Normanilla.<\/p>\n

Veroa alettiin kantaa my\u00f6s papistolta niiden luetteloiden mukaan, jotka hankittiin kirkolta 1540-luvulta. Opillisia uudistuksia kiirehdittiin ja kirkon tiloja siirrettiin valtion omistukseen. Vuoden 1544 V\u00e4ster\u00e5sin valtiop\u00e4ivill\u00e4 sitten hyl\u00e4ttiin kokonaan katolinen oppi ja katoliset kirkonmenot.<\/p>\n

Timo Leinonen<\/p>\n

PS.<\/p>\n

Artikkelin II osa l\u00f6ytyy t\u00e4st\u00e4.<\/a><\/p>\n

Artikkeli liityy Mikael Agricola -symposiumiin. Tilaisuuden ensimm\u00e4inen osa, seminaariosa on Turun kristillisell\u00e4 opistolla 11.3.2017. Toinen osa, Agricolan teoksiin perustuva runo- ja lauluesitystapahtuma on Maarian pappilan tallissa Mikael Agricolan p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 9.4.2017.<\/p>\n

Tilaisuuksien ohjelmat l\u00f6ytyv\u00e4t linkist\u00e4: Mikael Agricola -symposiumin seminaari- ja runoesitysosien ohjelmat<\/a><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Mikael Agricola (noin 1510 \u2013 1557) eli aikana, jolloin maailma oli suurten murrosten kourissa. Johannes Gutenberg oli 1440-luvulla kehitt\u00e4nyt tehokkaan kirjapainotekniikan, jossa k\u00e4ytettiin yksitt\u00e4isi\u00e4 erillisi\u00e4 kirjasimia. Kirjat yleistyiv\u00e4t ja vauhdittivat suuria muutoksia monella el\u00e4m\u00e4nalueella.<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":151,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[13,5],"tags":[20,32,39,38,17,28,29],"class_list":["post-587","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-historia","category-symposiumit","tag-henkilohistoria","tag-lausunta","tag-mikael-agricola","tag-reformaatio","tag-symposium","tag-turun-kristillinen-opisto","tag-virsi"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.koroinen.fi\/artikkelit\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/587","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.koroinen.fi\/artikkelit\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.koroinen.fi\/artikkelit\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.koroinen.fi\/artikkelit\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.koroinen.fi\/artikkelit\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=587"}],"version-history":[{"count":13,"href":"https:\/\/www.koroinen.fi\/artikkelit\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/587\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1253,"href":"https:\/\/www.koroinen.fi\/artikkelit\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/587\/revisions\/1253"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.koroinen.fi\/artikkelit\/wp-json\/wp\/v2\/media\/151"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.koroinen.fi\/artikkelit\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=587"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.koroinen.fi\/artikkelit\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=587"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.koroinen.fi\/artikkelit\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=587"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}