{"id":528,"date":"2016-06-08T17:25:45","date_gmt":"2016-06-08T14:25:45","guid":{"rendered":"http:\/\/www.koroinen.fi\/artikkelit\/?p=528"},"modified":"2016-06-08T22:53:51","modified_gmt":"2016-06-08T19:53:51","slug":"jaakko-haavio-symposium-osa-i-yhteenveto","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.koroinen.fi\/artikkelit\/jaakko-haavio-symposium-osa-i-yhteenveto\/","title":{"rendered":"Jaakko Haavio Symposium. Osa I. 12.3.2016.Yhteenveto"},"content":{"rendered":"

\"_DSC1707[1]\"<\/a><\/p>\n

”Jaakko Haavio – opiston” rehtori avasi tilaisuuden<\/h3>\n

Avatessaan tilaisuuden Turun kristillisen opiston rehtori Tapani Rantala totesi, ett\u00e4 h\u00e4nen johtamaansa Turun kristillist\u00e4 opistoa voisi hyv\u00e4ll\u00e4 syyll\u00e4 kutsua Jaakko Haavio opistoksi. Haavion vaikutus opiston toimintaan on ollut siksi merkitt\u00e4v\u00e4.<\/p>\n

<\/p>\n

Levollisin mieli huomisp\u00e4iv\u00e4\u00e4n<\/h3>\n

P\u00e4\u00e4j\u00e4rjest\u00e4j\u00e4n puolesta avauspuheen pit\u00e4nyt Tytti Issakainen selvitti vuodesta 2013 alkanutta symposiumien sarjaa. J\u00e4rjest\u00e4j\u00e4t uskovat, ett\u00e4 tutustuminen menneen ajan kulttuurivaikuttajien el\u00e4m\u00e4\u00e4n ja ajatteluun auttaa nykyajan ihmist\u00e4 suhtautumaan levollisimmin mielin tulevaisuuteen.<\/p>\n

Lumotulla matkalla<\/h3>\n

Tilaisuuden avajaispuheenvuorossa Annikka Tapaninen vei 15-kuvan diasarjallaan ja kertomuksillaan kuin lumotulle retkelle is\u00e4ns\u00e4, Jaakko Haavion, t\u00e4m\u00e4n sisarusten ja perheen el\u00e4mysten ja kokemusten maailmaan.<\/p>\n

V\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00f6mi\u00e4 asioita ei pid\u00e4 pel\u00e4t\u00e4<\/h3>\n

Jaakko Tapaninen kertoi \u00e4itins\u00e4 is\u00e4n, Jaakko Haavion el\u00e4m\u00e4n h\u00e4nelle opettaneen, ett\u00e4 ei pid\u00e4 pel\u00e4t\u00e4 sit\u00e4, mit\u00e4 muut ajattelevat. Toisiin on suhtauduttava kuitenkin arvostavasti ajattelueroista huolimatta. El\u00e4m\u00e4\u00e4n kuuluvat v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4t asiat olisi my\u00f6s hyv\u00e4 kohdata levollisin mielin ilman pelon tunnetta.<\/p>\n

Voimaannuttavaa keskustelua<\/h3>\n

Jaakko Haavion ty\u00f6kumppani, rovasti Lasse Urho muisteli miten Olavi Kares ja Jaakko Haavio muodostivat aikanaan keskusteluparin, joka el\u00e4v\u00f6itti tilaisuuden kuin tilaisuuden vilkkaalla keskustelullaan ollessaan yhdess\u00e4 paikalla.<\/p>\n

Urhon mukaan vaikutti joskus kuin Kares ja Haavio olisivat riidelleet. He eiv\u00e4t itse kuitenkaan kokeneet riitelev\u00e4ns\u00e4. He olivat kovin erilaisia luonteeltaan ja tarkastelivat asioita toisistaan poikkeavasti. Ristiriitaiset n\u00e4kemykset vain innostivat heit\u00e4.<\/p>\n

Vaikuttajana Jaakko Haavion el\u00e4m\u00e4nty\u00f6 opettaa Urhon mukaan sen, ett\u00e4 t\u00e4rkeint\u00e4 on katsoa eteenp\u00e4in. Uusien asioiden l\u00e4piviemisess\u00e4 on kuunneltava arvostavasti ihmisi\u00e4, joita n\u00e4m\u00e4 uudistukset koskevat.<\/p>\n

Kirveen Antti ilment\u00e4\u00e4 Haavion teologisia n\u00e4kemyksi\u00e4<\/h3>\n

Harri Raitis esitteli Haavion Maariaan liittyvi\u00e4 runoja. H\u00e4n my\u00f6s luki niit\u00e4. Raittiin mukaan Haavion teologinen ajattelutapa ilmenee n\u00e4iss\u00e4 runoissa, erityisesti runossa Kirveen Antista. Runossa kuvataan poikkeavaa yksil\u00f6\u00e4 kauniisti kunnioittavasti.<\/p>\n

Visirunoilija on ollut ja on edelleen merkitt\u00e4v\u00e4 vaikuttaja<\/h3>\n

Viimeisess\u00e4 puheenvuorossa virsirunoilija Pekka Kivek\u00e4s pohti Jaakko Haavion merkityst\u00e4 suomenkielisen virsirunouden synnyn ja uudistusten aikajanalla. Jana alkoi Mikael Agricolasta ja p\u00e4\u00e4tyi Jaakko Haavioon.<\/p>\n

Pekka Kivekk\u00e4\u00e4n mukaan virsirunot eiv\u00e4t ole vain valistusta ja hengellisen el\u00e4m\u00e4n vahvistusta, vaan my\u00f6s vallan v\u00e4lineit\u00e4. Niill\u00e4 viestitet\u00e4\u00e4n veisaavalle kansalaiselle, miten tulee suhtautua yhteiskuntaan, sen vallanpit\u00e4jiin ja kanssaihmisiin. Virsirunot ovat yhteiskunnallisten valtasuhteiden peili, joita on uudistettu, kun yhteiskunta ja kirkko ovat joutuneet muutosten kouriin.<\/p>\n

Jaakko Haavion panos virsirunojen uudistamisessa vuosisataisessa ketjussa on t\u00e4rke\u00e4, jopa l\u00e4hes vallankumouksellinen. H\u00e4n sis\u00e4llytti virsiehdotuksiinsa viestin siit\u00e4, ett\u00e4 kaikki ovat yht\u00e4 arvokkaita uskosta, sen m\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4 ja laadusta riippumatta.<\/p>\n

Osin h\u00e4n my\u00f6s onnistui t\u00e4m\u00e4n ajatuksen sis\u00e4llytt\u00e4misest\u00e4 virsiin. Viesti oli yksinkertainen: on t\u00e4rke\u00e4mp\u00e4\u00e4 helpottaa kanssaihmisen el\u00e4m\u00e4\u00e4 kuin suunnata energiansa vain oman uskonnollisen el\u00e4m\u00e4n t\u00e4ydellist\u00e4miseen.<\/p>\n

Yhteenveto<\/h3>\n

Tytti Issakainen luonnehti avauspuheessaan Jaakko Haaviota ihmisten yst\u00e4v\u00e4ksi. Tilaisuuden tunnelma ja runsas osanottajam\u00e4\u00e4r\u00e4, yli sata henkil\u00f6\u00e4, osoittavat, ett\u00e4 luonnehdinta on oikeaan osunut.<\/p>\n

Lopuksi<\/h3>\n

Pekka Kivekk\u00e4\u00e4n ajatuksia runsaasti her\u00e4tt\u00e4nyt puheenvuoro nosti esiin kysymyksen siit\u00e4, voisiko Mikael Agricola olla ensi vuonna symposiumin nimikkohenkil\u00f6. Agricola on Haavion tavoin toiminut Maarian seurakunnan kirkkoherrana.<\/p>\n

Alustukset ovat kaikki kuunneltavissa ja osa my\u00f6s luettavissa netiss\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 samassa osoitteessa http:\/\/www.koroinen.fi\/artikkelit\/<\/p>\n

Timo Leinonen<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

”Jaakko Haavio – opiston” rehtori avasi tilaisuuden Avatessaan tilaisuuden Turun kristillisen opiston rehtori Tapani Rantala totesi, ett\u00e4 h\u00e4nen johtamaansa Turun kristillist\u00e4 opistoa voisi hyv\u00e4ll\u00e4 syyll\u00e4 kutsua Jaakko Haavio opistoksi. Haavion vaikutus opiston toimintaan on ollut siksi merkitt\u00e4v\u00e4.<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[5],"tags":[20,21,31,30,17,28,29],"class_list":["post-528","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-symposiumit","tag-henkilohistoria","tag-jaakko-haavio","tag-runous","tag-sukuhistoria","tag-symposium","tag-turun-kristillinen-opisto","tag-virsi"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.koroinen.fi\/artikkelit\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/528","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.koroinen.fi\/artikkelit\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.koroinen.fi\/artikkelit\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.koroinen.fi\/artikkelit\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.koroinen.fi\/artikkelit\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=528"}],"version-history":[{"count":11,"href":"https:\/\/www.koroinen.fi\/artikkelit\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/528\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":541,"href":"https:\/\/www.koroinen.fi\/artikkelit\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/528\/revisions\/541"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.koroinen.fi\/artikkelit\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=528"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.koroinen.fi\/artikkelit\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=528"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.koroinen.fi\/artikkelit\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=528"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}