{"id":470,"date":"2016-03-25T12:01:00","date_gmt":"2016-03-25T10:01:00","guid":{"rendered":"http:\/\/www.koroinen.fi\/artikkelit\/?p=470"},"modified":"2016-04-04T11:48:57","modified_gmt":"2016-04-04T08:48:57","slug":"jaakko-haavio-symposium-12-3-2016-jaakko-haavion-toimintaa-moninaisena-vaikuttajana","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.koroinen.fi\/artikkelit\/jaakko-haavio-symposium-12-3-2016-jaakko-haavion-toimintaa-moninaisena-vaikuttajana\/","title":{"rendered":"Jaakko Haavio Symposium. Jaakko Haavion toimintaa moninaisena vaikuttajana"},"content":{"rendered":"
\"Rovasti<\/a>
Rovasti Lasse Urho<\/figcaption><\/figure>\n

Jaakko Haavio oli Turussa nopeasti kasvavan Maarian seurakunnan kirkkoherrana 1950\u20131969.Tuona aikana seurakuntaan syntyi useita uusia asuinalueita ja rakennettiin uusia ty\u00f6tiloja, mm. Pallivahan kirkko.<\/p>\n

Puhe on my\u00f6s kuunneltavissa, ks. WS450648_Lasse_Urho<\/a><\/p>\n

<\/p>\n

Seurakunnan v\u00e4kiluku nousi kymmeniin tuhansiin, ty\u00f6muotoja kehitettiin, etsittiin uusia mahdollisuuksia palvella seurakuntalaisia. Ohitan kaiken t\u00e4m\u00e4n viittaamalla Annikka Haavio-Tapanisen osuuteen aiemmin t\u00e4ss\u00e4 symposiumissa. J\u00e4\u00e4n vain h\u00e4mm\u00e4stelem\u00e4\u00e4n, miten Jaakko Haaviolla riitti aikaa ja voimia kaikkeen siihen, mist\u00e4 seuraavassa joitakin poimintoja.<\/p>\n

Tutustuin Jaakko Haavioon 1940-luvulla kotipit\u00e4j\u00e4ni naapuripit\u00e4j\u00e4ss\u00e4 Yl\u00e4neell\u00e4. Minulle on kerrottu, ett\u00e4 kehotin kastekodissa kahvip\u00f6yd\u00e4ss\u00e4 pappia ottamaan t\u00e4ytekakkua, ett\u00e4 min\u00e4kin saan.<\/p>\n

En pysty sanomaan, oliko kyse samasta kastetilaisuudesta, jossa kastemaljana k\u00e4ytettiin sotarintamalta tuotua tykinhylsy\u00e4. Tuon hylsyn olen kyll\u00e4 n\u00e4hnyt tuossa kodissa my\u00f6hemminkin.<\/p>\n

Haavion perhe muutti Turkuun, Maariaan 1950. Noina Turun vuosina Jaakko Haaviosta tuli minulle ja monille meille niin merkitt\u00e4v\u00e4 yst\u00e4v\u00e4, tukea antava ty\u00f6toveri, isoveli – ei vartioiva, vaan rohkaiseva.<\/p>\n

Henkil\u00f6kuva vaikuttajana<\/h3>\n

En k\u00e4sittele aihettani kronologisesti, vaikka v\u00e4lill\u00e4 mainitsenkin vuosilukuja. Yrit\u00e4n joiltakin osin luoda h\u00e4nest\u00e4 henkil\u00f6kuvaa ja kuvata my\u00f6s sit\u00e4, miten h\u00e4nen vaikutuksensa tuntui Turun seudulla ja laajemmin.<\/p>\n

Sivuutan h\u00e4nen ty\u00f6ns\u00e4 virsikirjan ja Siionin virsien uudistusty\u00f6ss\u00e4 ja runoilijana. N\u00e4ist\u00e4h\u00e4n kuulemme t\u00e4n\u00e4\u00e4n my\u00f6hemmin.<\/p>\n

Tekee kuitenkin mieli mainita Jaakko Haavion kirjoittamat lasten rukouskirjat, joitten runomuotoisia rukouksia lapset lukivat monissa kodeissa. Annikka tuntee n\u00e4m\u00e4 kirjat hyvin, kun on jonkun niist\u00e4 kuvittanutkin.<\/p>\n

Her\u00e4nn\u00e4ispappien veljespiiriss\u00e4 keskusteltiin kiihke\u00e4sti<\/h3>\n

Jaakko oli her\u00e4nn\u00e4ispappi ja oli mukana my\u00f6s Lounais-Suomen her\u00e4nn\u00e4ispappien veljespiirin toiminnassa. Veljespiiri perustettiin 1933. Jaakko kertoi my\u00f6hemmin, ett\u00e4 alkuvuosina veljespiirin keskustelut saattoivat olla hyvinkin v\u00e4rikk\u00e4it\u00e4. H\u00e4n kuvasi, ett\u00e4 siell\u00e4 jotkut melkein k\u00e4\u00e4riv\u00e4t hihojaan.<\/p>\n

Kyll\u00e4 1950-60-luvuillakin k\u00e4ytiin v\u00e4rikk\u00e4it\u00e4 keskusteluja esim. seurojen j\u00e4lkeen kahvip\u00f6yd\u00e4ss\u00e4 tai miss\u00e4 nyt vaan yst\u00e4vi\u00e4 oli koolla. Aihepiirit olivat ilmeisesti aika lailla erilaiset kuin 30-luvulla.<\/p>\n

Olavi Kares ja Jaakko Haavio keskustelujen moottoreita<\/h3>\n

V\u00e4rikk\u00e4ist\u00e4 keskusteluista ajattelen varsinkin tilanteita, joissa Olavi Kares ja Jaakko Haavio olivat molemmat paikalla. He osasivat tuoda erilaisia n\u00e4k\u00f6kohtia esille ja kun heid\u00e4n luonteensa ja ilmaisutapansa olivat erilaisia, oli meill\u00e4 muilla miltei herkullista kuultavaa – anteeksi sanavalinta.<\/p>\n

Kerran oikein kysyin Karekselta, ett\u00e4 oletteko te oikein sopineet Jaakon kanssa, ett\u00e4 olette aina eri mielt\u00e4 keskustelun viritt\u00e4miseksi. Olavi h\u00e4mm\u00e4styi kysymyksest\u00e4ni ja sanoi, ett\u00e4 eiv\u00e4th\u00e4n he ole erimielisi\u00e4.<\/p>\n

— J\u00e4lkeenp\u00e4in ajattelin, ett\u00e4 taisi keskustelun rikkaus vied\u00e4 liikaa Olavin huomiokyky\u00e4, kun olemme kuulleet monista kolareista, jotka sattuivat juuri noitten yst\u00e4vien yhteisill\u00e4 matkoilla.<\/p>\n

Mukana my\u00f6s arkkipiispan nuorten pappien keskustelupiiriss\u00e4<\/h3>\n

Arkkipiispa Simojoen toivomuksesta nuoret papit kokoontuivat puolisoineen omiin vapaamuotoisiin keskusteluiltoihinsa. N\u00e4it\u00e4 j\u00e4rjestettiin p\u00e4\u00e4s\u00e4\u00e4nt\u00f6isesti muualla kuin seurakuntien tiloissa. Keskustelun alustajiksi pyydettiin eri alojen ammattilaisia – kulttuurin, elinkeinoel\u00e4m\u00e4n, tiedotuksen ym ammattilaisia .<\/p>\n

Muutaman kerran haluttiin nuorten pappien joukkoon kutsua my\u00f6s Jaakko Haavio keskustelijaksi. Haluttiin kuulla h\u00e4nen n\u00e4kemyksi\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Uuudistaja, joka arvosti ihmist\u00e4<\/h3>\n

Oman seurakuntansa lis\u00e4ksi Jaakko on oli monella tavalla vaikuttamassa seurakuntayhtym\u00e4n toimintaan. H\u00e4n oli sielunhoitoty\u00f6n ja tiedotuksen johtokunnissa sek\u00e4 taidetoimikunnassa. H\u00e4n seurasi tarkkaan my\u00f6s muita toimialoja.<\/p>\n

H\u00e4n tiesi, ett\u00e4 kehittyvien yhteisten ty\u00f6muotojen oli joskus vaikea saada ehdotuksiaan l\u00e4pi kirkkoherrojen keskuudessa, koska uudistuksia pel\u00e4ttiin.<\/p>\n

Muistan, miten h\u00e4n kerran opasti minua uusia ehdotuksia esitelless\u00e4ni keskustelemaan kunkin kirkkoherran kanssa kuin haluaisin ensimm\u00e4isen\u00e4 kuulla juuri h\u00e4nen mielipiteens\u00e4.<\/p>\n

– Jaakko oli oikeassa: kyll\u00e4 jouduin kohtaamaan kysymyksen, olenko jo keskustellut muitten kanssa. Totuus taisi useimmiten olla, ett\u00e4 peilasin ajatuksiani juuri Jaakon kanssa ennen muita.<\/p>\n

— Neuvo oli viisas. Oli kysymys yst\u00e4v\u00e4llisest\u00e4 vaikuttamisesta ottaen kuitenkin huomioon meid\u00e4n ihmisten raadollisuuden.<\/p>\n

Naispappeuden edist\u00e4j\u00e4<\/h3>\n

Kuin syrj\u00e4hyppyn\u00e4 teeman k\u00e4sittelyst\u00e4 er\u00e4s yksitt\u00e4istapahtuma. Maaliskuussa 63 naispappi saarnasi ja oli alttarilla – Turun Sanomien mukaan ensi kertaa Suomessa – Maarian kirkossa. Lehti kirjoitti aikaisemmin samassa kuussa, ett\u00e4 Tuomiokirkko sulki ovensa naispapilta.<\/p>\n

Pappi oli Ruotsin kirkossa saanut pappisvihkimyksen ja toimi Tukholman alueella nuorisopappina. Suomessa ensimm\u00e4iset naispapit vihittiin 1988. V\u00e4hitellen termi naispappi taitaa j\u00e4\u00e4d\u00e4n v\u00e4hemm\u00e4lle k\u00e4yt\u00f6lle.<\/p>\n

Nuoret papit luottivat Haavioon<\/h3>\n

Jaakko Haavio seurakunnissa taitavaksi neuvottelijaksi ja my\u00f6s sovittelijaksi. H\u00e4neen luotettiin. Ei ihme, ett\u00e4 h\u00e4net valittiin kirkolliskokoukseen jo vuonna 43 ja viimeksi viel\u00e4 1971.<\/p>\n

Mieleeni on j\u00e4\u00e4nyt jonkun virkaveljen ilmaisu 70-luvulta, ett\u00e4 Jaakko valittiin nuorten pappien \u00e4\u00e4nill\u00e4 – tarkoitti varmaa, ett\u00e4 nuoretkin papit \u00e4\u00e4nestiv\u00e4t h\u00e4nt\u00e4 kirkolliskokoukseen.<\/p>\n

Nuorista puheen ollen huomasin vieraskirjastamme, ett\u00e4 Jaakko ja Kaisa olivat viel\u00e4 huhtikuussa 84 mukana her\u00e4nn\u00e4isopiskelijoitten kotiseuroissa. Jaakkohan kuoli toukokuussa samana vuonna. Kahvikeskustelun aikana Jaakko kertoi, ett\u00e4 he suunnittelevat Kaisan kanssa maton hankkimista kotiinsa.<\/p>\n

Tulevaisuuteen suuntautunut johtokunnan j\u00e4sen<\/h3>\n

Turun kristillisen opiston \/ kansanopiston johtokuntaan Jaakko Haavio valittiin 1935 (matrikkelissa oleva tieto) ja h\u00e4n oli johtokunnan\/hallituksen j\u00e4senen\u00e4 l\u00e4hes puolivuosisataa.<\/p>\n

H\u00e4net valittiin siis Yl\u00e4neen kirkkoherrana. Johtokunnassa oli j\u00e4seni\u00e4 Turusta ja sen ymp\u00e4rist\u00f6st\u00e4, my\u00f6s Satakunnasta ja p\u00e4\u00e4kaupunkiseudulta. monista eri ammateista.<\/p>\n

Mit\u00e4 kirkkoherroihin tulee, niin ensimm\u00e4inen Turun kirkkoherrana johtokuntaan valittu oli Osmo Alaja, joka oli johtokunnassa muutaman vuoden 1950 lopulla. Vuonna 1985 Jukka Paarma (silloin tuomiorovastina) kutsuttiin s\u00e4\u00e4ti\u00f6n valtuuskunnan j\u00e4seneksi ja puheenjohtajaksi.<\/p>\n

Jaakko Haavio oli my\u00f6s opiston asioissa aktiivinen, tulevaisuuteen suuntautuva johtokunnan j\u00e4sen. Muistan, miten kerran johtokunnan kokoukseen tuotiin t\u00e4ysin uutena asiana mahdollisuus anoa lastenohjaajakoulutuksen aloittamista Turussa.<\/p>\n

Asiaa oli p\u00e4iv\u00e4ll\u00e4 k\u00e4sitelty J\u00e4rvenp\u00e4\u00e4ss\u00e4 ja t\u00e4ll\u00f6in sovittu, ett\u00e4 koulutusta voidaan aloittaa joillakin paikkakunnilla. Jaakko Haavio oli heti valmis kannattamaan uuden koulutuksen anomista, koska se hy\u00f6dytt\u00e4isi paitsi opistoa, my\u00f6s Turun ja ymp\u00e4rist\u00f6n seurakuntia. Elettiinh\u00e4n p\u00e4iv\u00e4kerhoty\u00f6n voimakasta kehityskautta.<\/p>\n

Uuden opiston rakentamisesta kertoessaan Kauko Rinne kuvaa historiikissa, miten rakennusty\u00f6maalla n\u00e4htiin usein rehtorin lis\u00e4ksi kolme johtokunnanj\u00e4sent\u00e4 Jaakko Haavio, Urpo Rastimo ja Pauli Lehti.<\/p>\n

Rastimo ja Lehti edustivat vahvaa kaavoituksen ja rakentamisen asiantuntemusta, mutta Haavio t\u00e4ydensi joukon asiantuntemusta, koska uuden opiston suunnittelussa tarvittiin laajaa ihmissuhdeverkostoa. Piti olla hyv\u00e4t, toimivat suhteet kaupunkiin, l\u00e4\u00e4niin, kouluhallitukseen ja laajemminkin valtiovaltaan, liike-el\u00e4m\u00e4\u00e4n, pankkeihin.<\/p>\n

Piti olla hyv\u00e4t suhteet yhteiskunnan eri tahoihin. Rehtori sai hyv\u00e4\u00e4 tukea kootessaan uuden opiston osasia. Vihki\u00e4isjuhlassa oli t\u00e4ysin luonnollista, ett\u00e4 juhlajumalanpalveluksessa Tuomiokirkossa saarnan piti Jaakko Haavio.<\/p>\n

Keskustelija, rinnallakulkija<\/h3>\n

Yhteenvetona n\u00e4ist\u00e4 kokemuksista ja tuntemuksista sanoisin, ett\u00e4 Jaakko Haavio ei halunnut pit\u00e4\u00e4 itse\u00e4\u00e4n \u00e4\u00e4nekk\u00e4\u00e4sti esill\u00e4, mutta oli valmis vaikuttamaan, keskustelemaan.<\/p>\n

H\u00e4nen sanojaa haluttiin kuunnella. Sanat olivat yst\u00e4v\u00e4llisi\u00e4, mutta suoria, tarvittaessa koviakin.
\nRinnallakulkija.<\/p>\n

Lasse Urho<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Jaakko Haavio oli Turussa nopeasti kasvavan Maarian seurakunnan kirkkoherrana 1950\u20131969.Tuona aikana seurakuntaan syntyi useita uusia asuinalueita ja rakennettiin uusia ty\u00f6tiloja, mm. Pallivahan kirkko. Puhe on my\u00f6s kuunneltavissa, ks. WS450648_Lasse_Urho<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[5],"tags":[20,14,21,22,17,28,16],"class_list":["post-470","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-symposiumit","tag-henkilohistoria","tag-historia","tag-jaakko-haavio","tag-maarian-pappila","tag-symposium","tag-turun-kristillinen-opisto","tag-varhaishistoria"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.koroinen.fi\/artikkelit\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/470","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.koroinen.fi\/artikkelit\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.koroinen.fi\/artikkelit\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.koroinen.fi\/artikkelit\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.koroinen.fi\/artikkelit\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=470"}],"version-history":[{"count":20,"href":"https:\/\/www.koroinen.fi\/artikkelit\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/470\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":513,"href":"https:\/\/www.koroinen.fi\/artikkelit\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/470\/revisions\/513"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.koroinen.fi\/artikkelit\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=470"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.koroinen.fi\/artikkelit\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=470"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.koroinen.fi\/artikkelit\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=470"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}