{"id":3446,"date":"2025-05-28T19:30:56","date_gmt":"2025-05-28T16:30:56","guid":{"rendered":"https:\/\/www.koroinen.fi\/artikkelit\/?p=3446"},"modified":"2025-06-19T18:50:58","modified_gmt":"2025-06-19T15:50:58","slug":"kotiiseutuliiton-terveiset-halisiltaa-viettaville","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.koroinen.fi\/artikkelit\/kotiiseutuliiton-terveiset-halisiltaa-viettaville\/","title":{"rendered":"Kotiseutuliiton terveiset HaliSiltaa viett\u00e4ville"},"content":{"rendered":"\n

Saimme HaliSviikon<\/a> p\u00e4\u00e4tilaisuuden, HaliSillan, avaajaksi ja juhlapuhujaksi Kotiseutuliiton Varsinais-Suomen valtuustoedustajan Jari J. Laiho<\/strong>n Salon alueelta Olemme saaneet h\u00e4nelt\u00e4 my\u00f6s luvan julkaista Koroinen.fi sivulla h\u00e4nen puheensa my\u00f6s suuremman yleis\u00f6n luettavaksi. T\u00e4m\u00e4n me teemme mieluusti jo senkin takia, ett\u00e4 Halisten alue liittyy likeisesti t\u00e4\u00e4ll\u00e4 vaikuttaneen Tallgren-kulttuuriperheen kautta Suomen kotiseutuliikkeen historiaan. Puheessa tiivistyy kotiseutuliikkeen historia ja merkitys. <\/p>\n\n\n

\n
\"\"<\/a>
<\/figcaption><\/figure>\n<\/div>\n\n\n

Hyv\u00e4 juhlav\u00e4ki <\/h2>\n\n\n\n

Minulla on ilo ja kunnia tuoda Suomen Kotiseutuliiton tervehdys t\u00e4h\u00e4n HaliSviikon juhlaan, HaliSiltaan.Varhaisimman kotiseututy\u00f6n l\u00e4ht\u00f6kohdat on l\u00f6ydett\u00e4viss\u00e4 1600-luvulta, jolloin Ruotsissa v. 1666 perustettu Antikviteettikollegio kokosi tietoja my\u00f6s Suomen muinaismuistoista ja historiallisista paikoista. Alussa tiedot ker\u00e4si papisto, my\u00f6hemmin paikallistutkimuksen keskukseksi nousi Turun akatemia. Paikalliskuvauksia laativat erityisesti papit ja maanmittarit. Erityisen merkitt\u00e4v\u00e4 paikallistutkimuksen edist\u00e4j\u00e4 oli Henrik Gabriel Porthan.<\/strong> Paikalliskuvausten kirjoituttamisen otti ohjelmaansa my\u00f6s vuonna 1797 perustettu Suomen talousseura.<\/strong><\/p>\n\n\n\n\n\n\n\n

Kansallisromantiikan nousun my\u00f6t\u00e4 k\u00e4ynnisti v. 1831 perustettu Suomalaisen Kirjallisuuden seura j\u00e4rjestelm\u00e4llisen kansanperinteen keruun.1800-luvun viimeisien vuosikymmenien aikana syntyi kokonainen perinteen keruuta tekev\u00e4 kentt\u00e4ty\u00f6ntekij\u00f6iden verkosto, joka tarjosi perustan aatteelliselle kotiseututy\u00f6lle<\/strong>. Ensimm\u00e4iset paikallismuseot syntyiv\u00e4t seuraavassa j\u00e4rjestyksess\u00e4: Raahe 1862, Turku 1881, Sortavala 1883, Kuopio 1884, Pori 1888, sek\u00e4 1890-luvulla Viipuriin, Raumalle, K\u00e4kisalmeen, Uuteenkaupunkiin, Vaasaan ja Ouluun.<\/strong><\/p>\n\n\n\n

J\u00e4rjest\u00e4ytyneen suomalaisen kotiseutuliikkeen syntysanat lausuttiin Lohjalla 24. maaliskuuta 1894. Hankkeen puuhamiehen\u00e4 oli filosofian lisensiaatti Robert Boldt (1861-1923).<\/strong> Liikkeell\u00e4 haluttiin vahvistaa kansallista kulttuuriperint\u00f6\u00e4 ven\u00e4l\u00e4ist\u00e4mistoimien paineessa, ja t\u00e4ss\u00e4 Boldt yst\u00e4vineen n\u00e4ki t\u00e4rke\u00e4ksi saada tavallista kansaa mukaan oman ymp\u00e4rist\u00f6ns\u00e4 ja paikallisen kulttuuriperinn\u00f6n tutkimiseen. Boldtin mukaan oikea is\u00e4nmaanrakkaus saattoi kasvaa vain kotiseuturakkaudesta, ja h\u00e4n n\u00e4ki my\u00f6s, ettei paikallisesti hajautettua kulttuurity\u00f6t\u00e4 pystynyt sortovalta tukahduttamaan yht\u00e4 helposti kuin keskitetty\u00e4 tutkimustoimintaa.<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Samaisessa kokouksessa maaliskuussa 1894 sai alkunsa ensimm\u00e4inen kotiseutuyhdistys Lohjan Kotiseutututkimuksen Yst\u00e4v\u00e4t. Aluksi toiminnot keskittyiv\u00e4t historiaan ja luontoon, ja toimintamuotoja olivat mm. lukuisat julkaisut, esinekeruu, paikallismuseoty\u00f6, luonnonsuojelu, perim\u00e4tiedon keruu, esitelm\u00e4t sek\u00e4 kotiseutujuhlat. Innostus oli kova ja toiminta vilkasta.<\/strong> Valtakunnallisen kotiseutuy\u00f6n johtoon perustettiin 1908 Suomen Kotiseutututkimuksen Keskusvaliokunta<\/strong>.<\/p>\n\n\n\n

Maan itsen\u00e4istymisen alkuaikoina vallitsi kotiseututy\u00f6n kent\u00e4ll\u00e4 hajaannuksen aika. Kotiseututukimusta harjoittivat mm. v. 1923 perustettu Suomen Museoliitto, eri keskusarkistot, maakuntaliitot ja vuonna 1939 perustettu Talonpoikaiskulttuuris\u00e4\u00e4ti\u00f6.<\/strong> Vuonna 1949 perustettiin Suomen Kotiseutuliitto.<\/strong> Sen teht\u00e4v\u00e4ksi tuli maamme kotiseututoiminnan harrastajien kokoaminen sek\u00e4 valtakunnallisen ty\u00f6kent\u00e4n yhten\u00e4ist\u00e4minen.<\/strong> Kotiseututy\u00f6 koki kukoistamiskautensa 1950-luvulla, jolloin perustettiin suuri m\u00e4\u00e4r\u00e4 kotiseutuyhdistyksi\u00e4 ja -museoita.Seuraavina vuosikymmenin\u00e4 aatteelliseksi johtolangaksi kotiseututy\u00f6ss\u00e4 tuli ns. kokonaisvaltainen kotiseututy\u00f6, ja katse k\u00e4\u00e4nnettiin menneen sijasta tulevaisuuteen. L\u00e4ht\u00f6kohtana oli, ett\u00e4 perinteen ja paikkakunnan historian erityspiirteet luovat pohjan kotiseudun kehitt\u00e4miselle.<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Kotiseutu ja sen merkitys:<\/h3>\n\n\n\n