{"id":293,"date":"2016-01-10T19:28:38","date_gmt":"2016-01-10T17:28:38","guid":{"rendered":"http:\/\/www.koroinen.fi\/artikkelit\/?p=293"},"modified":"2016-01-10T19:32:43","modified_gmt":"2016-01-10T17:32:43","slug":"halisten-kylan-historia-osa-4-isojaosta-nykyaikaan","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.koroinen.fi\/artikkelit\/halisten-kylan-historia-osa-4-isojaosta-nykyaikaan\/","title":{"rendered":"HALISTEN KYL\u00c4N HISTORIA. Osa 4. Isojaosta nykyaikaan."},"content":{"rendered":"

\"halinen_1\"<\/a><\/p>\n

Maariassa maanviljelystavat pysyiv\u00e4t muuttumattomina 1700 \u2013 luvulla. Vuonna 1797 perustettiin Turussa Suomen Talousseura. Seura pyrki uudistamaan viljelystapoja.<\/p>\n

Nauris pyrittiin korvaamaan perunalla ja vaatetuskasvien eli pellavan ja hampun viljely\u00e4 pyrittiin edist\u00e4m\u00e4\u00e4n valistusty\u00f6ll\u00e4. Perunan viljelyst\u00e4 lis\u00e4ttiin jakamalla ilmaisia siemenperunoita.<\/p>\n

Pellavan ja hampun viljelyn edist\u00e4miseksi tsaari my\u00f6nsi seuralle vuotuisen m\u00e4\u00e4r\u00e4rahan. Seura hankki ulkomailta siemeni\u00e4 ja jakoi niit\u00e4 verkostonsa kautta. Pellavanviljely lis\u00e4\u00e4ntyikin. Turkuun perustettiin kehruu- ja kutomakoulu.<\/p>\n

Viljelytavoista<\/h3>\n

Kasken viljely\u00e4 ei en\u00e4\u00e4 1800-luvun loppupuolella Maarian alueella harjoitettu. Uudet pellot raivattiin kuokalla. Jos maa oli tasaista, alkuraivaus voitiin tehd\u00e4 auraamalla. Maan ollessa ep\u00e4tasainen, kannot, oksat ja usein turpeetkin poltettiin.<\/p>\n

Ennen kylv\u00f6\u00e4 ja aina kylv\u00f6n j\u00e4lkeen peltomaata muokattiin hienontamalla sit\u00e4 \u00e4keell\u00e4.Raivattuun peltoon kylvettiin ensiksi ruista.<\/p>\n

Peltojen ojitus tuli yleiseksi tavaksi 1800-luvun puolessav\u00e4liss\u00e4. Maa kynnettiin syksyll\u00e4 ruissadon korjaamisen j\u00e4lkeen. Kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 pelto \u00e4estettiin ja kylvettiin kaura. Syksyll\u00e4, kun kaurasato oli otettu talteen, maa k\u00e4\u00e4nnettiin.<\/p>\n

Kolmantena kev\u00e4\u00e4n\u00e4 peltoon kylvettiin kaura tai kev\u00e4truis. Sen j\u00e4lkeen maa viel\u00e4 k\u00e4\u00e4nnettiin ja j\u00e4tettiin seuraavana vuonna kesannolle.<\/p>\n

Seuraavana vuonna aloitettiin uusi viljelykierros lannoittamalla maa karjalannalle ja kylv\u00e4m\u00e4ll\u00e4 siihen ruista tai ohraa.<\/p>\n

Lantaa saatiin talleista ja navetoista. Navetoissa oli yleens\u00e4 havuilla peitetty maalattia. Puulattioita ja olkia oli harvemmin. Havut vaihdettiin kuukausittain. Tallin lanta pidettiin erill\u00e4\u00e4n. Sit\u00e4 k\u00e4ytettiin erityisesti perunan viljelysmaihin.<\/p>\n

Viljalajikkeista<\/h3>\n

P\u00e4\u00e4vilja oli elokuun loppupuolella kylvetty ruis. Vehn\u00e4\u00e4 viljely oli varsin tavallista. Sit\u00e4 viljeltiin niin kotitarpeiksi kuin myyt\u00e4v\u00e4ksikin. Esimerkiksi Komoisissa kylvettiin 1860-luvulla 74 tynnyri\u00e4 (noin 12,2 m3) vehn\u00e4\u00e4 ja Frantsilla vastaavasti 75 tynnyri\u00e4 (12,3 m3) muistitietojen mukaan.<\/p>\n

Kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 kylvett\u00e4vist\u00e4 viljalajeista oli t\u00e4rkein kaura, joka kylvettiin joko toukokuun alussa ja joskus jo huhtikuun lopulla. Samoihin aikoihin kylvettiin my\u00f6s herne.<\/p>\n

Ohra kylvettiin vasta, kun maa oli riitt\u00e4v\u00e4sti l\u00e4mmennyt, toukokuun lopusta kes\u00e4kuun alkupuolelle. Ohraa k\u00e4ytettiin leiv\u00e4n valmistukseen ja erilaisiin puuroruokiin. Peruna, hamppu ja pellava kylvettiin toukokuussa.<\/p>\n

Maatalousv\u00e4est\u00f6st\u00e4<\/h3>\n

Muutokset elinolosuhteissa Maariassa n\u00e4kyiv\u00e4t maatalousv\u00e4est\u00f6n m\u00e4\u00e4r\u00e4ss\u00e4. Vuonna 1749 Maariassa oli 95 talollista. Palkollisina oli 115 miest\u00e4 ja 169 naista. Runsaan sadan vuoden p\u00e4\u00e4st\u00e4 vuonna 1865 talollisia oli 62, tilan vuokraajia 13, torppareita 86 ja renkej\u00e4 276.<\/p>\n

Palvelusv\u00e4ki pestattiin yleens\u00e4 v\u00e4h\u00e4n ennen pyh\u00e4inp\u00e4iv\u00e4\u00e4 marraskuun alussa. Rengit saivat pestiksi 20 \u2013 25 markkaa ja palkkaa 100 markkaa, naispalvelijat 50 markkaa.<\/p>\n

Luontaisetuina rengit saivat kahdet saappaat, kahdet sukat, nelj\u00e4 paitaa sek\u00e4 karkeasta rohdinkankaasta valmistetut housut. Naispalvelijat saivat kahdet lyhytvartiset saappaat, 20 kyyn\u00e4r\u00e4\u00e4 (noin 14 metri\u00e4) paitakangasta ja karkean rohdinkankaisen hameen.<\/p>\n

Halisten kyl\u00e4n is\u00e4nti\u00e4 kunnallishallintoon<\/h3>\n

Vuonna 1865 julkaistiin uusi kunnallisasetus. Sen mukaan maalaiskuntiin oli j\u00e4rjestett\u00e4v\u00e4 kunnallishallitus viimeist\u00e4\u00e4n 6.2.1868. Asetusta vastustettiin kovasti Maariassa. Sit\u00e4 pidettiin liian ty\u00f6l\u00e4\u00e4n\u00e4. Senaatti my\u00f6nsi vuoden lykk\u00e4yst\u00e4.<\/p>\n

Pit\u00e4j\u00e4nkokouksessa 1.3.1868 valittiin sitten kunnallisvirkamiehet. Halisista valittiin kunnallislautakuntaan Komosten talon is\u00e4nt\u00e4 Jaakko Komonen. Erkki Komonen oli kuulunut jo aikaisemmin seurakunnan hallintoon. H\u00e4n oli kirkkov\u00e4\u00e4rtti eli kirkkois\u00e4nt\u00e4. Sen lis\u00e4ksi h\u00e4net oli valittu mm. 19.9.1852 Maarian pit\u00e4j\u00e4nkokouksessa k\u00f6yh\u00e4inhoitolautakuntaan.<\/p>\n

Jaakko Komosesta tuli vuonna 1892 kunnallislautakunnan esimies. Asetuksen mukaan t\u00e4st\u00e4 ty\u00f6st\u00e4 ei maksettu palkkiota, mit\u00e4 kuntakokous piti kohtuuttomana. se johtikin palkkioiden maksuun.<\/p>\n

Kun Komonen valittiin teht\u00e4v\u00e4\u00e4n, palkkion suuruus oli 350 markkaa, jos esimies toimi samalla kirjurina. Komonen ei ollut kirjoitustaitoinen. Siksi h\u00e4n sai tyyty\u00e4 vain 250 markkaan.<\/p>\n

K\u00f6yh\u00e4inhoito oli siihen aikaan esimiehen suurin ty\u00f6sarka. Jaakko Komonen oli kunnallislautakunnan esimiehen\u00e4 vuodet 1878 \u2013 1892, ja j\u00e4senen\u00e4 1868 \u2013 1874 ja 1884 \u2013 1889).<\/p>\n

Frantsin talon is\u00e4nt\u00e4 Viktor Frantsi vaikutti kunnallislautakunnassa vuodet 1875 \u2013 1877 ja 1896 \u2013 1898. H\u00e4net valittiin kunnan valtuustoon vuonna 1896.<\/p>\n

Jaakko Komonen nuorempi jatkoi is\u00e4ns\u00e4 tapaan kunnallispolitiikassa. H\u00e4net valittiin toimikuntaa, joka suunnitteli kunnallisverotusta vuonna 1896.<\/p>\n

Matti Komonen valittiin tilattoman v\u00e4est\u00f6n lainrahaston kuusij\u00e4seniseen johtokuntaan 1913 yhdess\u00e4 Matti Marjasen ja Kalle Rantalan kanssa.<\/p>\n

Halisten kyl\u00e4n tilat 1900-luvulla<\/h3>\n

Kyl\u00e4n tilojen koot ja maataloustuotantom\u00e4\u00e4r\u00e4t 1920 – 1960 luvuilla ilmenev\u00e4t alla olevasta taulukosta.<\/p>\n

\"HalistenMaatilat1900LuvullaKorjattu\"<\/a><\/p>\n

Tilojen omistajista ja rakennuksista 1900-luvulla<\/h3>\n

T\u00e4til\u00e4<\/h4>\n

Vuonna 1932 T\u00e4til\u00e4n omistajina olivat Aimo ja Aili Sipil\u00e4. Tilan p\u00e4\u00e4rakennus oli valmistunut 1910-luvulla. Siin\u00e4 oli tiilinen pohjapohjakerros. Karjasuojissa oli silloin s\u00e4hk\u00f6pumppuk\u00e4ytt\u00f6inen vesijohto ja navetassa automaattiset juomakupit.<\/p>\n

Mets\u00e4t olivat hoidettua kuusimets\u00e4\u00e4. Tila tuotti myyntiin viljaa, maitoa, lihaa, perunoita ja munia. Tilaan kuului useita talous- ja el\u00e4insuojarakennuksia.<\/p>\n

Vuonna 1958 T\u00e4til\u00e4 siirtyi Esko ja Leena Sipil\u00e4n nimiin. Heid\u00e4n aikanaan tilalla oli jo leikkuupuimuri, traktori ja my\u00f6s hevonen. Nautakarjasta oli jo luovuttu.<\/p>\n

Frantsi<\/h4>\n

Frantsin tilan omistajana oli vuonna 1932 Viktor Frantsi, joka oli jo yhdestoista saman suvun edustaja talon is\u00e4nt\u00e4n\u00e4. Tila oli siirtynyt h\u00e4nen nimiins\u00e4 vuonna 1925.<\/p>\n

Tilaan kuului useita rakennuksia, joissa kaikissa oli s\u00e4hk\u00f6pumppuk\u00e4ytt\u00f6inen vesijohto sek\u00e4 kotitarvemylly. Mets\u00e4 oli hoidettua kuusimets\u00e4\u00e4. Tila tuotti myyt\u00e4v\u00e4ksi viljaa, maitoa, perunoita ja lihaa.<\/p>\n

Hirsisen p\u00e4\u00e4rakennuksen sanotaan olevan vuodelta 1848. Peruskorjaus tehtiin 1928, huoneita oli 8. Toisessa asuinrakennuksessa oli 6 huonetta ja sauna. Puu- ja sementtitiilirakenteinen karjarakennus oli vuodelta 1905. Siin\u00e4 on talli, navetta sek\u00e4 ty\u00f6- ja rehutilat. Rakennuksen yhteyteen valmistui vuonna 1927 sikalaosa.<\/p>\n

Muita rakennuksia ja tiloja tilalla olivat kuivaamo ja kalustosuoja, erillinen kalustovajarakennus, vilja-aitta, talousrakennus, jossa oli 2 autotallia, kalustovaja ja varastotiloja.<\/p>\n

Puutarhanhoito kiinnosti is\u00e4nt\u00e4perhett\u00e4 erityisesti. Vuonna 1963 puutarhassa mainitaan olleen 400 omenapuuta. Siell\u00e4 kasvatettiin my\u00f6s tomaatteja. Tilan metsiss\u00e4 oli sek\u00e4 kuusta ett\u00e4 m\u00e4nty\u00e4. Metsiin oli istutettu 4 500 m\u00e4nnyn tainta. Tavoitteena oli saada tilan mets\u00e4t m\u00e4ntyvaltaiseksi.<\/p>\n

Komonen<\/h4>\n

Komosen tilana omistajana olivat vuonna 1932 Matti ja Maire Komonen. Matti Komosen nimiss\u00e4 tila oli ollut vuodesta 1923. Silloisessa p\u00e4\u00e4rakennuksessa oli 9 huonetta. Talossa oli niin l\u00e4mmin- kuin kylm\u00e4vesiverkosto.<\/p>\n

Puutarha ymp\u00e4r\u00f6i rakennusta. My\u00f6s karjasuojissa on s\u00e4hk\u00f6pumppuk\u00e4ytt\u00f6inen vesijohto. Talossa oli kotitarvemylly ja jo silloin traktori. Tilan mets\u00e4 oli hoidettua havumets\u00e4\u00e4. Tila tuotti myyt\u00e4v\u00e4ksi viljaa, maitoa, perunoita ja rehua.<\/p>\n

Vuonna 1963 Komosen tila oli taas Turun kaupungin omistuksessa. Sen koko oli pienentynyt viidenneksell\u00e4 67,7 hehtaariin. Se oli kuitenkin viel\u00e4kin maatalousk\u00e4yt\u00f6ss\u00e4. Tilan vuokraajina olivat Kalevi ja Matti Yrj\u00f6l\u00e4.<\/p>\n

Halisten kyl\u00e4 t\u00e4n\u00e4\u00e4n<\/h3>\n

Vuosisadat ovat vaihtuneet. Halisten kyl\u00e4 on s\u00e4ilytt\u00e4nyt kuitenkin yleisilmeens\u00e4 ihmisten asuttamana kyl\u00e4n\u00e4, jossa elanto hankitaan maan tuotteilla, ja el\u00e4inten ja nyt erityisesti hevosten pidolla.<\/p>\n

Kyl\u00e4n l\u00e4pi kulkee Turun kaupungin rakentama ulkoilureitti. Polkua kulkiessa kohtaa arvokkaan ja vaikuttavan maalaismaiseman. K\u00e4velless\u00e4 syntyy mielikuva siit\u00e4, ett\u00e4 alueella on eletty ja tehty ty\u00f6t\u00e4 vuosisatoja.<\/p>\n

Rakennusten nykykunto her\u00e4tt\u00e4\u00e4 kuitenkin huolen: onko kaikki tehty kyl\u00e4n elinkelpoisuuden takaamiseksi my\u00f6s tulevaisuudessa?<\/p>\n

Timo Leinonen<\/p>\n

L\u00c4HTEET
\nAlitalo, Raija. Aura- ja V\u00e4h\u00e4jokilaakson kyl\u00e4nnimet. Lisensiaattity\u00f6. Turun yliopisto. 1966.
\nJutikkala, Eino. Suomen talonpoika kautta aikojen. WSOY. 1946.
\nKaukovalta, K. V. & Kaukovalta-Kaila, Eila. Maarian pit\u00e4j\u00e4n historia III osa. 3. Maaria 1866 \u2013 1943. Maarian seurakunta ja kunta. Turku 1950.
\nPer\u00e4l\u00e4, V\u00e4in\u00f6. Maarian pit\u00e4j\u00e4n historia II osa. 3. Maaria 1600 \u2013 1865. Maarian seurakunta ja kunta. Turku 1949.
\nSuomen Maatilat. Tietokirja maamme keskisuurista ja suurista maatiloista III osa. Turun ja Porin l\u00e4\u00e4ni, Ahvenanmaa. WSOY. 1932.
\nSuuri Maatilakirja. Lantg\u00e5rden i Finland I. Turun ja Porin l\u00e4\u00e4ni. Varsinais-Suomi. Kustannustuote OY. 1963.
\nTallgren, A. M. & Oja, Aulis. Maarian pit\u00e4j\u00e4n historia I. Maarian seurakunta ja Kunta. Tampereen ty\u00f6v\u00e4en kirjapaino. 1944.<\/p>\n

http:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Ruotujakolaitos
\nhttp:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Gustav_Otto_Douglas
\nhttp:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Isojako
\nhttp:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Suomen_Talousseura<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Maariassa maanviljelystavat pysyiv\u00e4t muuttumattomina 1700 \u2013 luvulla. Vuonna 1797 perustettiin Turussa Suomen Talousseura. Seura pyrki uudistamaan viljelystapoja.<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[13],"tags":[8,15,14],"class_list":["post-293","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-historia","tag-halinen","tag-halisten-kyla","tag-historia"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.koroinen.fi\/artikkelit\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/293","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.koroinen.fi\/artikkelit\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.koroinen.fi\/artikkelit\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.koroinen.fi\/artikkelit\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.koroinen.fi\/artikkelit\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=293"}],"version-history":[{"count":18,"href":"https:\/\/www.koroinen.fi\/artikkelit\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/293\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":314,"href":"https:\/\/www.koroinen.fi\/artikkelit\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/293\/revisions\/314"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.koroinen.fi\/artikkelit\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=293"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.koroinen.fi\/artikkelit\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=293"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.koroinen.fi\/artikkelit\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=293"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}