{"id":2886,"date":"2024-02-01T19:24:25","date_gmt":"2024-02-01T17:24:25","guid":{"rendered":"https:\/\/www.koroinen.fi\/artikkelit\/?p=2886"},"modified":"2024-02-01T19:24:26","modified_gmt":"2024-02-01T17:24:26","slug":"mikko-lauren-halisukko-2023-esittaytyy","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.koroinen.fi\/artikkelit\/mikko-lauren-halisukko-2023-esittaytyy\/","title":{"rendered":"Mikko Laur\u00e9n – HaliSukko 2023 esitt\u00e4ytyy"},"content":{"rendered":"
\n
\"\"<\/a>
HaliSukko 2023 – Mikko Laur\u00e9n<\/figcaption><\/figure>\n<\/div>\n\n\n

Vuoden 2023 HaliSukko on Maarian seurakunnan el\u00e4kkeell\u00e4 oleva kappalainen Mikko Laur\u00e9n. Seuraavassa Koroinen.fi:n toimitus esittelee h\u00e4nen uraansa kirkon palveluksessa ja h\u00e4nen suhdettaan Halisiin ja Halisten asukkaisiin ja sit\u00e4, miten miten h\u00e4n ymm\u00e4rsi ty\u00f6ss\u00e4\u00e4n papin teht\u00e4v\u00e4ns\u00e4, eli mik\u00e4 oli h\u00e4nen ty\u00f6n\u00e4kyns\u00e4. Ty\u00f6n\u00e4ky on jotakin, mink\u00e4 tekij\u00e4 uskoo ty\u00f6ss\u00e4\u00e4n olevan kaikkein keskeisint\u00e4. <\/p>\n\n\n\n

Mikko Laur\u00e9nille t\u00e4m\u00e4 ty\u00f6n\u00e4ky tarkoitti halua olla seurakunnassa yhteis\u00f6\u00e4 rakentava pappi, joka suunnittelee ja toteuttaa uusia messuja ja tapahtumia yhdess\u00e4 vapaaehtoisten seurakuntalaisten kanssa. H\u00e4n tiivist\u00e4\u00e4 ty\u00f6n\u00e4kyns\u00e4 ajatukseen kasvattaa seurakunnan toimintapiiri\u00e4 ja sen syvyytt\u00e4 yhteisty\u00f6ll\u00e4 seurakuntalaisten kanssa. Kaikesta p\u00e4\u00e4tellen t\u00e4m\u00e4 usko omaan teht\u00e4v\u00e4\u00e4n ja sen toteuttamistapaan on ollut vahva, vaikuttava ja tuloksellinen. <\/p>\n\n\n\n\n\n\n\n

Ty\u00f6ura merikapteenista papiksi <\/h2>\n\n\n\n

Mikko Laur\u00e9n l\u00e4hti merille 1969 ja eteni aina merikapteeniksi saakka. Urallaan h\u00e4n purjehti kaikille seitsem\u00e4ll\u00e4 merell\u00e4. Bore-varustamolla h\u00e4n hoiti laatu- turvallisuus- ja ymp\u00e4rist\u00f6np\u00e4\u00e4llik\u00f6iden ja satamakapteenin toimia. H\u00e4nell\u00e4 oli kuitenkin aina unelmana p\u00e4\u00e4st\u00e4 seurakunnan palvelukseen. Kun h\u00e4n vuonna 1979 siirtyi Borella valtameriliikenteest\u00e4 Euroopan liikenteeseen, h\u00e4nelle samalla avautui ovi seurakunnan toimintaan. Vuonna 1982 h\u00e4net valittiin seurakunnan evankelioimistukitiimiin. My\u00f6hemmin h\u00e4n toimi tiimin puheenjohtajana. Tiimin teht\u00e4v\u00e4 oli tukea seurakunnan ty\u00f6t\u00e4 alueella el\u00e4vien ihmisten saattamista evankeliumin sanoman piiriin. Borella ty\u00f6ss\u00e4oloaikana h\u00e4net toimi my\u00f6s muutaman kauden seurakuntaneuvostossa ja kirkkovaltuustossa sek\u00e4 diankonia- ja sielunhoitoty\u00f6n johtokunnan puheenjohtajana. <\/p>\n\n\n\n

Mikko Laur\u00e9n opiskeli \u00c5bo Akademissa, miss\u00e4 h\u00e4n opettajanaan ja ohjaajana oli mm. merimies-, sairaala- ja monivuotinen Suomen urheilujoukkueiden kisapappi G\u00f6ran Helberg<\/strong>. Mikko k\u00e4vi keskustelemassa pappisunelmansa reallisuudesta silloisen arkkipiispan John Vikstr\u00f6min<\/strong> kanssa. Arkkipiispa korosti sit\u00e4, ett\u00e4 kirkko tarvitsee erilaisia el\u00e4m\u00e4nkokemuksia omaavia henkil\u00f6it\u00e4. Maarian seurakunnan kirkkoherra Esko Thuren<\/strong> ohjasi Mikkoa Laur\u00e9nia h\u00e4nen pappiskoulutukseensa kuuluvissa harjoitust\u00f6iss\u00e4 ja sitten my\u00f6hemmin my\u00f6s niiss\u00e4 t\u00f6iss\u00e4, joissa edellytettiin pappisvihkimyst\u00e4. Pappisvihkimys tapahtui talviseisauksen p\u00e4iv\u00e4n\u00e4, joulukuun 21. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 1997. Vakinaisen viran h\u00e4n sai kirkkoherra Heimo Rinteen<\/strong> aikana. Ty\u00f6uraa kesti el\u00e4kkeelle siirtymiseen saakka vuoteen 2018, mutta muu toiminta jatkuu edelleen mm. lukuisissa seurakunnan suunnittelu- ja hallintoelimiss\u00e4 vaaleilla valittuna luottamushenkil\u00f6n\u00e4. <\/p>\n\n\n\n

Maarian seurakunnan pappina <\/h2>\n\n\n\n

Mikko Laur\u00e9n kuvaa muutosta merikapteenista papin rooliin henkiseksi matkaksi. Merill\u00e4 opitut ty\u00f6tavat saivat rinnalleen hengellisen n\u00e4k\u00f6kulman ja palveluteht\u00e4v\u00e4n luonteen. Omaa suhtautumistaan h\u00e4n kuvaa runollisesti: Antauduin uudelle kurssille, annoin my\u00f6t\u00e4isen tuulen puhaltaa siipieni alla kohti uusia haasteita.<\/em> H\u00e4n kertoo, miten kokemukset merikapteenin ty\u00f6ss\u00e4 ja el\u00e4m\u00e4 merell\u00e4 olivat vahvistaneet h\u00e4nen luonnettaan. Pappina kirkon palveluksessa h\u00e4n saattoi hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 n\u00e4it\u00e4 kokemuksiaan ihmissuhteiden ja yhteis\u00f6jen rakentamisessa. Ihmisten kohtaaminenkin sai uusia merkityksi\u00e4: \u201d\u2026sain olla mukana jakamassa iloja ja suruja, tukemassa ihmisi\u00e4 heid\u00e4n matkallaan\u201d.<\/p>\n\n\n\n

Maarian seurakunnassa Mikko Laur\u00e9nin p\u00e4\u00e4vastuualue oli Raunistula. Halisten alueen asukkaat olivat kuitenkin aina l\u00e4hell\u00e4 h\u00e4nen syd\u00e4nt\u00e4\u00e4n. H\u00e4n kirjoittaa: Jokainen kohtaamisen hetki toi mukanaan uuden tarinan, uuden ihmisen el\u00e4m\u00e4st\u00e4<\/em>. H\u00e4n kertoo edelleen, miten h\u00e4n maailmaa kiert\u00e4ess\u00e4\u00e4n oli havainnut kasvavissa seurakunnissa aina joitakin erityisi\u00e4 piirteit\u00e4. Yhdell\u00e4 oli hienot kuorot, toisilla vaikuttavia saarnaajia ja kolmannella erinomaista opetusta. N\u00e4in oli Suomessakin. Joissakin seurakunnissa maailmalla vapaaehtoiset osallistuivat avustajina jumalanpalveluksiin, mutta ei juuri Suomessa 1980-luvulla, vaikka menettely h\u00e4nest\u00e4 rikastutti messua ja loi siihen yhteis\u00f6llisen, hyv\u00e4n olon tunnelman. H\u00e4n kirjoittaa: \u201d Olin saanut kirkolta Suomessa paljon ja siksi minulla oli intohimo antaa takaisin jotain hyv\u00e4\u00e4, jota olen maailmalta l\u00f6yt\u00e4nyt.\u201d<\/em><\/p>\n\n\n\n

Merikapteenia Mikko Laur\u00e9nia on kiinnostanut koggi- eli hansalaivoja esitt\u00e4v\u00e4t sein\u00e4maalaukset Maarian kirkossa ja Koroisten niemen muinainen historia kauppa- ja satamapaikkana. Seurakuntalaiset usein kysyiv\u00e4t h\u00e4nelt\u00e4 n\u00e4ist\u00e4 sein\u00e4maalauksista, kun tiesiv\u00e4t h\u00e4nen merikapteenitaustansa. Koggit ovat viikinkilaivoista kehitettyj\u00e4 kauppa-aluksia, joita on k\u00e4ytetty hansa-aikana 1200-luvulla ja joilla on uskottu purjehditun aikoinaan aina Koroisten niemen muinaiselle kauppasatamaan asti veden pinnan korkeuden sen viel\u00e4 salliessa. H\u00e4nen kiinnostuksensa her\u00e4si n\u00e4ist\u00e4 seurakuntalaisten kysymyksist\u00e4. H\u00e4n alkoi tutkimaan koggilaivoja aina ulkomaiden museoita my\u00f6ten. H\u00e4n on tehnyt niist\u00e4 julkaisun, josta kuudes t\u00e4ydennetty painos on juuri ty\u00f6n alla. H\u00e4n on my\u00f6s kirjoittanut niist\u00e4 lehtiin kuten esimerkiksi KoroiSet -julkaisuun. Tutkimus p\u00e4\u00e4tyi tulokseen: Maarian kirkko on ollut my\u00f6s sataman kirkko. <\/p>\n\n\n\n

Vapaaehtoistoiminta<\/h3>\n\n\n\n

Mikko Laur\u00e9nin papin toiminnassa oli jo h\u00e4nen ty\u00f6n\u00e4kyns\u00e4 perusteella keskeisess\u00e4 asemassa ja ilmeni my\u00f6s h\u00e4nen k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n ty\u00f6ss\u00e4\u00e4n. H\u00e4nen mukaansa seurakuntaa rakennetaan yhdess\u00e4. Iskulauseensa seurakunnan vapaaehtoisille kuului: \u201dTule mukaan iloiseen joukkoomme\u201d<\/em>. H\u00e4n uskoi, ett\u00e4 toiminnan kautta vapaaehtoiset kiintyv\u00e4t seurakuntaan. Samalla he saivat halutessaan yst\u00e4vi\u00e4 ja mielek\u00e4st\u00e4 tekemist\u00e4. Vapaaehtoiset saivat valita itse, mit\u00e4 he tekiv\u00e4t ja kuinka paljon. <\/p>\n\n\n\n

Oman roolinsa h\u00e4n n\u00e4ki vapaehtoisten rinnalla kulkijaksi. H\u00e4nen teht\u00e4v\u00e4ns\u00e4 oli ennen kaikkea kiitt\u00e4\u00e4 ja kuunnella. Samalla h\u00e4n kuitenkin korostaa sit\u00e4, ett\u00e4 rinnalla kulkijalla on vaativa ja herkk\u00e4 rooli. Jokin yksitt\u00e4inen sana tai ilmaustapa voi pilata koko ilmapiirin ja saada vapaaehtoisen lopettamaan palkattoman ty\u00f6ns\u00e4. Vapaaehtoisten kanssa toimiminen on samalla n\u00e4in hyv\u00e4\u00e4 johtamiskoulutusta. Itse h\u00e4n koki oppineensa, ett\u00e4 antaessaan saa aina takaisin jotakin erityist\u00e4. Vapaaehtoisista ei ollut pulaa. Yksin\u00e4isi\u00e4 on paljon ja kirkosta l\u00f6ytyy tekemist\u00e4, yst\u00e4vi\u00e4 ja seuraa.  Vapaaehtoisia oli noin 150.  Toimintaa koordinoi l\u00e4hinn\u00e4 evankelioimisty\u00f6n tukitiimi, johon kuului Laur\u00e9nin lis\u00e4ksi 11 vapaaehtoista. Se kokoontui noin kymmenen kertaa vuodessa. <\/p>\n\n\n\n

Uusia toimintoja<\/h3>\n\n\n\n

Mikko Laur\u00e9nin halu olla pappi keskell\u00e4 seurakunta, tehd\u00e4 ty\u00f6t\u00e4 seurakunnan vapaaehtoisten kanssa ja h\u00e4nen uskonsa yhteis\u00f6llisyyden kasvua luovaan voimaan on tuottanut runsaan sadon. T\u00e4h\u00e4n liittyy my\u00f6s h\u00e4nen ennakkoluuloton ja kokeiluhaluinen suhtautuminen uusiin toimintamuotoihin. Seuraavassa on luettelo muutamista biist\u00e4 toiminnoista, jotka on syntyneet h\u00e4nen aloitteestaan tai joissa h\u00e4n on ollut aktiivisena toimijana ja vaikuttajana muuten:<\/p>\n\n\n\n

    \n
  1. Koroisten ristin alueen ulkoilmahartaudet<\/strong>, joita nykyisin ovat Marian p\u00e4iv\u00e4n hartaus hein\u00e4kuussa, luomakunnan sunnuntain messu elokuussa ja joulukuussa jouluhartaus. Alue on kirkkohistorian ja koko Suomen historiankin kannalta erityisen merkitt\u00e4v\u00e4 ensimm\u00e4isen piispanistuimen sijaintipaikkana ja Turun syntysijana. <\/li>\n\n\n\n
  2. Johannesmessu<\/strong>, jonka kaava syntyi yhteisty\u00f6ss\u00e4 seurakuntalaisten kanssa. Messun taustalla oli Mikko Laur\u00e9nin teologian opiskelun yhteydess\u00e4 syntynyt innostus alkuseurakunnan yhteis\u00f6llisyyteen ja jumalanpalvelustoimintaan. Toiminta aloitettiin vuonna 2000.<\/li>\n\n\n\n
  3. Kaikille avoin Raamattu- ja rukousryhm\u00e4<\/strong>. Toiminta aloitettiin 1997. Se oli er\u00e4\u00e4nlainen Raamatun opiskelupiiri, jonka ohjelmarunkona oli aina jokin Mikko Laur\u00e9nin lukema Raamatun kappale, keskustelut kohdan sis\u00e4ll\u00f6st\u00e4 ja merkityksest\u00e4 sek\u00e4 yhteiset rukoushetket. Laur\u00e9n kertoo, miten h\u00e4nen Raamatun selitysteosten m\u00e4\u00e4r\u00e4 kasvoi, kun haki vastauksia ryhm\u00e4ss\u00e4 esille tulleisiin kysymyksiin.  <\/li>\n\n\n\n
  4. Laur\u00e9n liittyi aktiivisesti Maarian seurakunnan Haliskahvilan ruuanjakotoimintaan <\/strong>vuonna 2010. H\u00e4n k\u00e4ynnisti kahvilassa my\u00f6s \u201dPappi paikalla<\/strong>\u201d -toiminnan, jonka h\u00e4n oli aloittanut Raunistulassa. toiminta tarkoitti kahdenkeskisi\u00e4 keskustelutapaamisia, joihin varattiin aika erikseen. Keskusteluissa h\u00e4n sovelsi \u00c5bo Akademissa saamansa koulutustaan. N\u00e4iss\u00e4 keskusteluissa h\u00e4n huomasi, miten monet olivat kokeneet tulleen loukatuiksi ja kiusatuiksi, ja miten t\u00e4rke\u00e4\u00e4 on olla l\u00e4sn\u00e4 ja vain kuunnella. <\/li>\n\n\n\n
  5. Vuonna 2017 alkunsa saanut Maarian messu<\/strong>, jonka pohjana Johannesmessu ja Mikko Laur\u00e9nin 2010 aloittama pienryhm\u00e4toimintaan nojaava katekumenaattitoiminta<\/a>.  Toiminnan tarkoituksena on vahvistaa ryhm\u00e4n j\u00e4senten kristillisen uskon sis\u00e4ist\u00e4mist\u00e4 ja henkist\u00e4 kasvua. Sen juuret ovat alkukirkon kasteopetuksessa ja siin\u00e4 toimintamallissa, jolla aikuisia ohjattiin kirkon piiriin. <\/li>\n\n\n\n
  6. Laulutapahtumia olivat mm. 1990-luvun alkunsa saaneet hengelliset romaanikonsertit<\/strong> ja Halisten kahvilan vapaaehtoisten joululauluesitykset<\/strong> ulkona Halisten kerrostalojen asukkaiden  kuunnellessa parvekkeillaan. J\u00e4lkimm\u00e4iseen idea j\u00e4lkimm\u00e4iseen tapahtumaan on tullut USA.sta, miss\u00e4 Mikko Laur\u00e9nin poika on asunut jo 20 vuotta. <\/li>\n<\/ol>\n\n\n\n

    Muita tapahtumia ja toimintoja kirkotoimitusten lis\u00e4ksi <\/h3>\n\n\n\n