KoroiSet -lehte\u00e4 julkaistiin vuosina 2008 – 2017- Lehden vakionumerona oli Aulis Katajam\u00e4en kertomusta menneilt\u00e4 ajoilta. H\u00e4n on syntyp\u00e4r\u00e4inen halislainen, joka on asunnut Halisten kyl\u00e4ss\u00e4 70 vuotta. N\u00e4in h\u00e4n kirjoituksillaan rikastuttanut Halisten l\u00e4himenneisyytt\u00e4 ja saattanut sen n\u00e4in muidenkin ulottuville. <\/p>\n\n\n\n
HaliSviikon 2023 Halisten kyl\u00e4n umpipihakierroksella h\u00e4n kertoi osallistujille el\u00e4m\u00e4st\u00e4 Halisissa vuosikymmenet sitten. Kirjan kansikuvassa h\u00e4n istuu kierroksella Rantien talon portailla kertomassa osallistujille el\u00e4m\u00e4st\u00e4\u00e4n kyl\u00e4ss\u00e4 1930-luvulta l\u00e4htien. <\/p>\n\n\n\n
Artikkelikuvassa on Aulis Katajam\u00e4en lapsuuden koti, Katajam\u00e4ki -niminen kiinteist\u00f6 kuvattuna Frantsinkadun suunnalta vuonna 2020. J\u00e4ljemp\u00e4n\u00e4 on kolme h\u00e4nen muistelukertomustaan vuosilta 2008, 2009 ja 2010 ik\u00e4\u00e4n kuin johdantona Nummen kirjastossa 1.11.2023 kello 17.00 julkistettavalle kotiseututeokselle El\u00e4m\u00e4\u00e4 ja ihmisi\u00e4 Halisissa – Aulis Katajam\u00e4ki kertoo<\/em>. Kirjaa myy Kotiseutuyhdistys Halinen-R\u00e4nt\u00e4m\u00e4ki ry. Tilaustiedot l\u00f6ytyv\u00e4t t\u00e4st\u00e4<\/a>.<\/p>\n\n\n\n\n\n\n\n \u201dL\u00e4hdeks Eetla kr\u00e4kist\u00e4sm\u00e4?\u201d, kysys Martta. \u201dKyl m\u00e4\u00e4 voi l\u00e4hte\u00e4, vastas Eetla. Mit\u00e4 se simmonen \u201dkr\u00e4kist\u00e4mine\u201d oli? Silloin ennen kaikki keitettiin puita poltettavassa hellassa, niin kahvit kuin ruuatkin. Ei kes\u00e4aikana raaskittu polttaa ostettuja puita \u201dklapei\u201d. Silloin l\u00e4hdettiin kr\u00e4kist\u00e4m\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n Kr\u00e4kist\u00e4minen oli sit\u00e4, ett\u00e4 ker\u00e4ttiin poltettavaksi kelpaavia kuivia oksia mets\u00e4st\u00e4. Siihen tarvittiin kangass\u00e4kki, sill\u00e4 oksat olivat yleens\u00e4 niin lyhyit\u00e4, etteiv\u00e4t pysyneet nipussa. \u201dT\u00f6rt\u00f6set\u201d, kuivuneet k\u00e4vyt, joita my\u00f6s koottiin, tarvitsivat ainakin s\u00e4kin.<\/p>\n\n\n\n Eetlalla oli joskus k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 naisten polkupy\u00f6r\u00e4, jossa kaksi s\u00e4kki\u00e4 kulki kohtuullisesti. Sen vuoksi Eetla oli hyv\u00e4 kr\u00e4kikaveri. Kyll\u00e4 siin\u00e4 kr\u00e4kist\u00e4misess\u00e4 oli toinenkin syy. Siell\u00e4 oli hyv\u00e4 kertoilla toiselle omia huoliaan. Nyt sanottaisiin, ett\u00e4 harrastetaan \u201dkr\u00e4kiterapiaa\u201d. <\/p>\n\n\n\n Ajatusmaailmat olivat erilaiset. Toinen tunnettiin kyl\u00e4ll\u00e4 uskovaisena, toinen ei koskaan kirkkoon l\u00e4htenyt. Ei varmaan oltu aina kaikista asioista samaa mielt\u00e4. Yhdess\u00e4 kuitenkin kr\u00e4kistettiin ja enemm\u00e4n tai v\u00e4hemm\u00e4n onnistuneen kr\u00e4kistysreissun j\u00e4lkeen jompikumpi keitti korvikkeet.<\/p>\n\n\n\n Aulis Katajam\u00e4ki Halisissakin kuului aikanaan kiv\u00e4\u00e4rin pauketta. Halisissa oli suojeluskunnan ampumarata siell\u00e4\u0308, miss\u00e4\u0308 Paavinkatu p\u00e4\u00e4ttyy. Maalitaulut olivat Paavinkadun suuntaisesti, mets\u00e4n reunassa. Hehtokatu ja sen varrella olevat talot on rakennettu peltokaistaleelle, jota reunusti mets\u00e4 kolmella suunnalla. N\u00e4in ei tuuli p\u00e4\u00e4ssyt haittaamaan ammuntoja kovinkaan pahasti. <\/p>\n\n\n\n Ratoja oli viisi ja ne oli numeroitu suunnilleen metrin korkuisiin peltilevyihin. Huteja oli tullut, sill\u00e4 peltiset numerotaulutkin olivat melkoisesti rei\u2019itetyt. Varsinaiset maalitauluthan olivat n\u00e4iden numerotaulujen alapuolella. Muistan siin\u00e4 olleen kaksi suojapengert\u00e4\u0308. Etumainen oli niit\u00e4\u0308 varten, jotka n\u00e4yttiv\u00e4t ammunnan aikana osumia ja takimmainen oli korkeampi turvapenger, johon ammutut luodit pys\u00e4htyiv\u00e4t.<\/p>\n\n\n\n Ammuntakatos oli nykyisen Hehtokadun alap\u00e4\u00e4ss\u00e4 ja matka lienee ollut 200 metri\u00e4. Ammuntojen aikana pauke kyll\u00e4 kuului. Siit\u00e4 vain todettiin, ett\u00e4\u0308 siell\u00e4\u0308 ne ampumaradalla ovat k\u00e4ynniss\u00e4\u0308 harjoitukset taikka kilpailut.<\/p>\n\n\n\n Nykyisess\u00e4\u0308 Erik Julinin puistossa, l\u00e4hell\u00e4\u0308 Pikkukappaa olevalla kalliolla, oli paviljonki. Se oli rakennettu ampumaradan tarpeisiin. Sen tarkoitus oli olla huolto- ja kokoontumispaikka ammuntoihin osallistuneille. Sodan j\u00e4lkeen rakennus purettiin ja v\u00e4hitellen ampumaradan rakenteetkin lahosivat. Paviljonki oli my\u00f6s Nurmen pariskunnan asuntona jonkin aikaa. Ehk\u00e4 heist\u00e4 toisella kertaa.<\/p>\n\n\n\n Sotien j\u00e4lkeen kiv\u00e4\u00e4rin pauke jatkui Halisissa. Kun Porin prikaati oli viel\u00e4\u0308 Turun kasarmilla, niin se k\u00e4ytti Halisten lehtimetsi\u00e4 harjoitusalueenaan. Siell\u00e4\u0308 asevelvolliset ampuivat paukkupatruunoita ja n\u00e4in oli pauketta silloinkin. Se oli aikaa, ennen kuin Porin prikaati muutti Huovinrinteelle. <\/p>\n\n\n\n Tilanne kapealla maantiell\u00e4\u0308 oli joskus, erityisesti naisv\u00e4elle, hieman kiusallinen, kun marssiva sotilasosasto tuli tiell\u00e4\u0308 vastaan ja kuului komento: \u201dKatse oikeaan p\u00e4in\u201d. Se tarkoitti sit\u00e4, ett\u00e4\u0308 kaikkien katseet k\u00e4\u00e4ntyiv\u00e4t vastaantulijaan. Siin\u00e4 sitten vastaantulija oli koko joukko-osaston huomion kohteena. T\u00e4m\u00e4n tapaista huumoria jotkut joukko-osastoa vet\u00e4neet p\u00e4\u00e4llik\u00f6t joskus harrastivat. Karjan laiduntamisen aikaan n\u00e4it\u00e4\u0308 harjoituksia ei ollut.<\/p>\n\n\n\n Aulis Katajam\u00e4ki Aurajoen rantaniityt olivat kes\u00e4n ensimm\u00e4isi\u00e4\u0308 karjalaitumia. Se oli melkoisen riehakasta menoa, kun karja p\u00e4\u00e4si talven j\u00e4lkeen laitumelle. Kosken yl\u00e4puolelle ne ensin laskettiin ja sitten muutaman p\u00e4iv\u00e4n p\u00e4\u00e4st\u00e4\u0308 kosken alapuoliselle jokit\u00f6rm\u00e4lle.<\/p>\n\n\n\n Kosken yl\u00e4puoliset niityt olivat suosittuja oleskelupaikkoja, ei ainoastaan lapsille, vaan my\u00f6s varttuneempi v\u00e4ki siell\u00e4\u0308 oleili. V\u00e4ke\u00e4 saattoi olla pari, ehk\u00e4 kolmekin kymment\u00e4 aurinkoa ottamassa ja uimassa. Erityisesti sunnuntaisin. Uimakoulua pidettiin ainakin kahtena kes\u00e4n\u00e4\u0308. En kyll\u00e4\u0308 tied\u00e4\u0308 kenen toimesta, mutta min\u00e4kin opin siell\u00e4\u0308 uimaan. <\/p>\n\n\n\n Vesilaitosta vastap\u00e4\u00e4t\u00e4\u0308 olevalla niityll\u00e4\u0308 oli hyv\u00e4 ponnahduslauta, \u201dponnu\u201d muutamana vuonna. Siit\u00e4 opeteltiin sukeltamaan. Tyyli oli t\u00e4ysin vapaa, mutta sen oppi, ett\u00e4\u0308 \u201dmakopritsi\u00e4\u201d tuli v\u00e4ltt\u00e4\u00e4\u0308, koska sen aiheuttama kipu ei tuntunut mukavalta vatsan pinnassa. (\u201dMakopritsi\u201d on yht\u00e4\u0308 kuin veteen mahalleen putoaminen.)<\/p>\n\n\n\n Veden sileiksi vuosien mittaan hiomat kalliot antoivat mukavan l\u00e4mpim\u00e4n makuualusta aurinkoisina p\u00e4ivin\u00e4\u0308. Joskus kalliot olivat niin kuumia, ettei niill\u00e4\u0308 voinut paljasjaloin k\u00e4vell\u00e4\u0308, saati sitten makoilla.<\/p>\n\n\n\n Paljon merkitt\u00e4v\u00e4mpi teht\u00e4v\u00e4 sileill\u00e4 kallioilla oli mattojen pesualustana. Edellytys oli, ett\u00e4 kallio ulottui vedenrajaan. Muistan parhaimmista paikoista k\u00e4ydyn kilpailua siit\u00e4, kuka ensiksi ehtii. Oli siis ment\u00e4v\u00e4\u0308 aamulla, jos mieli saada hyv\u00e4n pesupaikan. Lienee k\u00e4ynyt polvien p\u00e4\u00e4lle, kun oli kontallaan kovalla kalliolla ja hankasi juuriharjalla mattoa. Kyll\u00e4\u0308 siin\u00e4\u0308 varmasti teki mieli vet\u00e4\u00e4\u0308 vaikka maton kulmaa polvensa suojaksi. <\/p>\n\n\n\n Nuorille uimareille l\u00f6ytyi pelastusteht\u00e4v\u00e4\u00e4, kun pesuaineena k\u00e4ytetty m\u00e4ntysuovan pala luiskahti jokeen. Matot levitettiin kuivumaan mainituille kuumille kallioille, tai sitten ripustettiin laitumen piikkilanka-aitaan. N\u00e4in aidat toimivat pyykkinaruina. Oli mukavaa ojentaa itsens\u00e4\u0308 nurmelle ja verrytell\u00e4\u0308 puutuneita jalkojaan odotellessa mattojen kuivumista.<\/p>\n\n\n\n Ennen padon korottamista n\u00e4kyiv\u00e4t v\u00e4h\u00e4n veden ai- kana joessa olevat kivet tai kalliokumpareet. Ne olivat meille nimitt\u00e4in Ensimm\u00e4inen kivi, Toinen kivi ja Leip\u00e4kivi. Kivet olivat aika l\u00e4hell\u00e4 toisiaan. Kosken yl\u00e4puoliset niityt olivat nykyist\u00e4 suuremmat, ne kaivettiin pois raakavesialtaan ruoppauksen yhteydess\u00e4 ja patoa nostettiin noin metrill\u00e4. Ruoppausmassat kuljetettiin kosken alapuolelle ja samalla t\u00e4yttyi siell\u00e4\u0308 ennen ollut Haukioja.<\/p>\n\n\n\n My\u00f6hemmin mattojen pesu ja uiminen padon yl\u00e4puolella kiellettiin. Voisi sanoa, ett\u00e4 silloin Aurajoen juomavedeksi puhdistettava vesi pestiin ensin m\u00e4ntysuovalla, vai miten se nyt menik\u00e4\u00e4n?<\/p>\n\n\n\n Aulis Katajam\u00e4ki KoroiSet -lehte\u00e4 julkaistiin vuosina 2008 – 2017- Lehden vakionumerona oli Aulis Katajam\u00e4en kertomusta menneilt\u00e4 ajoilta. H\u00e4n on syntyp\u00e4r\u00e4inen halislainen, joka on asunnut Halisten kyl\u00e4ss\u00e4 70 vuotta. N\u00e4in h\u00e4n kirjoituksillaan rikastuttanut Halisten l\u00e4himenneisyytt\u00e4 ja saattanut sen n\u00e4in muidenkin ulottuville. HaliSviikon 2023 Halisten kyl\u00e4n umpipihakierroksella h\u00e4n kertoi osallistujille el\u00e4m\u00e4st\u00e4 Halisissa vuosikymmenet sitten. Kirjan kansikuvassa h\u00e4n istuu kierroksella … Lue lis\u00e4\u00e4<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":2823,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[13,41,112],"tags":[113,8,14,34,27],"class_list":["post-2760","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-historia","category-koroiset","category-muistelmat","tag-aulis-katajamaki","tag-halinen","tag-historia","tag-koroiset","tag-kotiseututyo"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.koroinen.fi\/artikkelit\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2760","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.koroinen.fi\/artikkelit\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.koroinen.fi\/artikkelit\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.koroinen.fi\/artikkelit\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.koroinen.fi\/artikkelit\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2760"}],"version-history":[{"count":15,"href":"https:\/\/www.koroinen.fi\/artikkelit\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2760\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2835,"href":"https:\/\/www.koroinen.fi\/artikkelit\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2760\/revisions\/2835"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.koroinen.fi\/artikkelit\/wp-json\/wp\/v2\/media\/2823"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.koroinen.fi\/artikkelit\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2760"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.koroinen.fi\/artikkelit\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2760"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.koroinen.fi\/artikkelit\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2760"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}Kr\u00e4kist\u00e4m\u00e4s<\/h2>\n\n\n\n
Alkuper\u00e4inen muistelu ks. KoroiSet 1\/2008, s. 7.<\/p>\n\n\n\nKiv\u00e4\u00e4rin pauketta<\/h2>\n\n\n\n
Alkuper\u00e4inen kirjoitus, ks. KoroiSet 3\/2009, s. 12.<\/p>\n\n\n\nKes\u00e4\u00e4 Halisten koskella<\/h2>\n\n\n\n
Alkuper\u00e4inen muistelo ks. KoroiSet 3\/2010, s. 17. <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"