{"id":263,"date":"2016-01-09T19:01:24","date_gmt":"2016-01-09T17:01:24","guid":{"rendered":"http:\/\/www.koroinen.fi\/artikkelit\/?p=263"},"modified":"2020-04-02T18:30:55","modified_gmt":"2020-04-02T15:30:55","slug":"a-m-tallgrenin-1885-1945-esittely-osa-i","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.koroinen.fi\/artikkelit\/a-m-tallgrenin-1885-1945-esittely-osa-i\/","title":{"rendered":"A.M. TALLGRENIN (1885 – 1945) ESITTELY. Osa I"},"content":{"rendered":"

\"A.M.<\/a><\/p>\n

Maarian pappilassa varttunut Aarne Micha\u00ebl Tallgren, eli A. M. tai Mikko Tallgren on yksi Suomen merkitt\u00e4vimmist\u00e4 arkeologeista, sek\u00e4 samalla suomalaisen kotiseutuajattelun perustajahahmoista. . <\/p>\n

Arkeologina h\u00e4nen merkityksens\u00e4 ulottui kauas maamme rajojen ulkopuolelle, Ven\u00e4j\u00e4lle, Viroon ja Mustanmeren rannoille. Tallgren loi perustan Viron arkeologialle. Siksi h\u00e4nt\u00e4 on sanottu my\u00f6s Viron arkeologian is\u00e4ksi<\/p>\n

Mikko syntyi Ruovedell\u00e4 Ivar Markus Tallgrenin ja Jenny Maria Montin-Tallgrenin perheeseen vuonna 1885. Kun h\u00e4nen is\u00e4ns\u00e4 valittiin Maarian seurakunnan kirkkoherraksi, perhe muutti Maarian pappilaan 1887.<\/p>\n

Mikon is\u00e4 toimi Maarian seurakunnan kirkkoherrana aina kuolemaansa saakka vuoteen 1936. Mikon \u00e4iti oli hyvin kiinnostunut arkeologiasta ja kotiseutuajattelusta yleens\u00e4.<\/p>\n

Perheen mukana Ruovedelt\u00e4 muutti lasten hoitajana Emilia L\u00f6ytty, my\u00f6hemmin Marjanen. Emilia oli etev\u00e4 sadunkertoja, jolla oli kiinte\u00e4 kasvatussuhde Mikkoon kuten muihinkin lapsiin.<\/p>\n

Emilia oli oman \u00e4itins\u00e4, Amandan tavoin kiinnostunut puhumisesta ja kielest\u00e4 yleens\u00e4. H\u00e4nen pojastaan, Kaarlo Marjasesta tulikin aikoinaan yksi Suomen ilmaisutaidon suurista nimist\u00e4.<\/p>\n

Tallgrenien perhe oli kokonaisuudessaan kulttuurisuuntautunut. Perheell\u00e4 oli laaja verkosto ymp\u00e4ri Suomea. Maarian pappilassa esitettiin 2011 Tytti Issakaisen ja Harri Raittiin k\u00e4sikirjoittama n\u00e4ytelm\u00e4 \u201dIhmisen j\u00e4lki\u201d. Siin\u00e4 kuvattiin perheen el\u00e4m\u00e4\u00e4 Maariassa.<\/p>\n

Samalla n\u00e4ytelm\u00e4 kuvasi Mikon kasvuymp\u00e4rist\u00f6\u00e4 ja h\u00e4nen perheens\u00e4 henkisesti rikasta ilmapiiri\u00e4. Mikko oli lapsista se, joka jakoi \u00e4itins\u00e4 kiinnostuspiirin: kotiseudun ja sen muinaisuuden tutkimisen.<\/p>\n

Suomenkieliseen kouluun<\/h3>\n

Perheen kotikieli oli ruotsi, mutta lapset k\u00e4viv\u00e4t suomenkielisen koulun. Sisarukset k\u00e4yttiv\u00e4t suomea keskin\u00e4isiss\u00e4 keskusteluissaan. \u00c4idilleen he puhuivat ja kirjoittivat ruotsiksi. Mikko valmistui ylioppilaaksi Turun suomalaisesta klassisesta lyseosta. 1903.<\/p>\n

Historia oli mieliaineesta ja h\u00e4n kirjoitti jo nuoruudesta l\u00e4htien paljon. H\u00e4nen ensimm\u00e4inen painettu kirjoituksen oli nimelt\u00e4\u00e4n \u201dTaru muinaisajoilta\u201d. Se julkaistiin Turun Sanomissa 1903.<\/p>\n

Mikko suoritti kandinaattitutkinnon jo parin vuoden p\u00e4\u00e4st\u00e4 1905. P\u00e4\u00e4aineena oli Suomen ja Pohjoismaiden historia ja arkeologia. Arkeologiaopinnoissa opastivat erityisesti konservaattori Hjalmar Appelgren-Kivalo sek\u00e4 valtionarkeologi J. R. Aspelin. Tallgren jatkoi arkeologian opintojaan Tukholmassa ja Uppsalassa opettajinaan Oscar Montelius ja Oscar Almgren.<\/p>\n

Vuonna 1906 h\u00e4net nimitettiin ylim\u00e4\u00e4r\u00e4iseksi amanuenssiksi Valtion historialliseen museoon. Samana h\u00e4n auskultoi Normaalilyseossa aineinaan suomen kieli, historia ja maantiede.<\/p>\n

Mikon tiedonhalu sai h\u00e4net jatkamaan opiskeluaan ja selvitt\u00e4m\u00e4\u00e4n muinaisuuteen liittyvi\u00e4 salaisuuksia. H\u00e4n oli ottanut jo opiskelun alkuvaiheessa teht\u00e4v\u00e4kseen Aspelinin ty\u00f6n jatkamisen. Aspelin oli kehitt\u00e4nyt edelleen kielentutkijan Matthias Castrenin (1813 \u2013 1852) luomaa teoriaa suomalais-ugrilaisten kansojen alkukodista Altain alueella kaukana Aasiassa.<\/p>\n

Mikko kumoaa oppi-is\u00e4ns\u00e4 teorian<\/h3>\n

Aspelin oli tutkinut omassa v\u00e4it\u00f6skirjassaan vuodelta 1875 Ven\u00e4j\u00e4n pronssikautta ja luonut sit\u00e4 kautta teorian, joka vahvisti Castrenin ajatuksen suomalais-ugrilaisten kansojen muinaisesta alkukodista.<\/p>\n

T\u00e4lt\u00e4 pohjalta Tallgrenkin otti tutkimuksensa kohteeksi Ven\u00e4j\u00e4n pronssikauden. Tutkimuksiaan varten h\u00e4n teki laajoja ulkomaanmatkoja museoihin ja kirjastoihin. Kohteina olivat Lontoo, Tukholma, Pariisi, Pietari, Moskova ja Kazan. Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4 Tallgren my\u00f6s teki my\u00f6s kaivauksia.<\/p>\n

V\u00e4it\u00f6skirja saa kriittisen vastaanoton<\/h3>\n

Tallgren havaitsi pian, ett\u00e4 Volgan seudun pronssikausi ei ollut saanut juuriaan Uralin it\u00e4puoliselta Altain alueelta. Tallgren esitti, ett\u00e4 Uralilaisen pronssikauden juuria on haettava l\u00e4hinn\u00e4 etel\u00e4st\u00e4 ja lounaasta Kaukasuksen suunnasta, eik\u00e4 Uralin it\u00e4puolelta Altailta.<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4 havainto kumosi samalla Aspelinin teoria. Aspelinin kerrotaankin sanoneen Mikosta. \u201dille faciet\u201d, eli \u201dh\u00e4n on sen tekev\u00e4\u201d. Tutkimus julkaistiin v\u00e4it\u00f6skirjana 1911. Vastav\u00e4itt\u00e4j\u00e4 Julius Ailio kritisoi voimakkaasti teoksen muotoa ja hajanaisuutta ja syv\u00e4llisen pohdinnan puutetta.<\/p>\n

Ailio my\u00f6s osoitti ty\u00f6ss\u00e4 olevan ep\u00e4t\u00e4sm\u00e4llisyyksi\u00e4 ja asiavirheit\u00e4 sek\u00e4 kiisti tutkimuksen johtop\u00e4\u00e4t\u00f6sten oikeellisuuden. Toisaalta Ailio korosti teoksen merkityst\u00e4 arvokkaiden asioiden esille ottamisessa. H\u00e4n uskoi, ett\u00e4 teos on omiaan edist\u00e4m\u00e4\u00e4n Ven\u00e4j\u00e4n pronssikauden tutkimista.<\/p>\n

Ankarasta kritiikist\u00e4\u00e4n huolimatta Ailio katsoi, ett\u00e4 teoksen ansiot olivat suuremmat kuin sen puutteet. Siksi h\u00e4n puolsi v\u00e4it\u00f6skirjan hyv\u00e4ksymist\u00e4.<\/p>\n

Kritiikki ohjasi mielenkiinnon kotiseututy\u00f6h\u00f6n<\/h3>\n

Kohtaamansa ankaran kritiikin takia Tallgren suuntasi p\u00e4\u00e4mielenkiintonsa arkeologian sijasta historian opettamiseen ja kotiseututy\u00f6h\u00f6n, joka oli h\u00e4nelle jo ennest\u00e4\u00e4n tuttua. Tallgren oli hyvin monipuolinen. Esimerkiksi vuonna 1912 h\u00e4n julkaisi noin 50 kirjoitusta.<\/p>\n

Yleens\u00e4kin h\u00e4nen julkaisi useampia kymmeni\u00e4 kirjoituksia vuosittain. H\u00e4n toteaa itsekin, ett\u00e4 h\u00e4nen varsinainen ty\u00f6ns\u00e4 on kirjoittaminen.<\/p>\n

Suomessa oli jo 1800-luvun loppupuolella her\u00e4nnyt kiinnostuskotiseutua ja sen systemaattista tutkimista kohtaan Saksasta ja muualtakin saatujen mallien mukaan. Kotiseutuliikkeen tavoitteena oli vahvistaa ihmisten tunnesiteit\u00e4 kotiseutuaan kohtaan ja sit\u00e4 kautta toiminaan kotiseutunsa hyv\u00e4ksi.<\/p>\n

Tunnesiteiden uskottiin vahvistuvan, kun vain ihmiset oppivat tuntemaan kotiseutuaan, sen historiaa ja maantiedett\u00e4. Uskottiin siis, ett\u00e4 jos ei tunne kotiseutuaan, siit\u00e4 ei voi my\u00f6sk\u00e4\u00e4n sen kummemmin v\u00e4litt\u00e4\u00e4.<\/p>\n

Suomessa kotiseutuliikkeen alkuunpanijana pidet\u00e4\u00e4n Lohjassa ty\u00f6ns\u00e4 aloittanutta opettajaa Robert Boldtia (1861- 1923). Boldtille oli t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 kaikki saattoivat osallistua kotiseudun tutkimukseen. H\u00e4n uskoi, ett\u00e4 n\u00e4in lis\u00e4\u00e4ntyy kiintymys koko is\u00e4nmaata kohtaan tehokkaammin kuin, jos tutkimus kohdistetaan asiantuntijoiden voimin vain koko valtakuntaa koskeviin asioihin.<\/p>\n

Tallgren jatkoi Boldtin aloittamaa ty\u00f6t\u00e4 niin tutkimuksillaan, kirjoituksillaan, osakuntatoiminnallaan ett\u00e4 valtakunnalliseen j\u00e4rjest\u00f6toimintaan osallistumisellaan.<\/p>\n

Ik\u00e4\u00e4n kuin perustaksi kotiseututy\u00f6lleen Tallgren tutki my\u00f6s oman sukunsa juuria. Is\u00e4ns\u00e4 puolen sukututkimuksen h\u00e4n sai valmiiksi 1910, kun h\u00e4nen is\u00e4ns\u00e4 t\u00e4ytti 60 vuotta. \u00c4itins\u00e4 puolen sukututkimuksen h\u00e4n julkaisi 1933.<\/p>\n

Samalla tavalla ik\u00e4\u00e4n kuin kotiseututy\u00f6n perustaksi Tallgren tutki Aurajoen rantojen arkeologiaa \u00e4itins\u00e4 innostamana ja jalanj\u00e4lkien seuraamana. Tuloksena oli useita julkaisuja, jossa selvitettiin niin Maarian, Liedon kuin koko Varsinais-Suomen muinaista historiaa.<\/p>\n

Tallgren oli jo vuonna 1907 julkaissut artikkelin Turun Sanomissa kotiseutututkimuksesta. H\u00e4net oli valittu Varsinaissuomalaisen osakunnan kuraattoriksi 1907. T\u00e4ss\u00e4 teht\u00e4v\u00e4ss\u00e4 h\u00e4n monella tavalla edisti kotiseutuajattelun juurtumista ylioppilaille.<\/p>\n

Osakunta aloitti oman kotiseutujulkaisun julkaisemisen tammikuussa 1908 nimelt\u00e4\u00e4n L\u00e4nnet\u00e4r. Sen sis\u00e4lt\u00f6 oli p\u00e4\u00e4asiassa Tallgrenin k\u00e4sialaa. H\u00e4nen toimestaan osakunnassa aloitettiin my\u00f6s systemaattinen kotiseutututkimus ja julkaisutoiminta. T\u00e4st\u00e4 tuli malli muille osakunnille.<\/p>\n

Tallgren tiivisti osakunnan kotiseutututkimuksen ohjelman perustaksi sen, ett\u00e4 tutkimukseen tulee kaikkien voida osallistua, ja ett\u00e4 ty\u00f6n tulosten tulee olla kaikkien yhteisi\u00e4, eli Tallgrenin sanoin:<\/p>\n

Varsinaissuomalainen Osakunta ei tahdo t\u00e4ll\u00e4 ty\u00f6ll\u00e4\u00e4n vain vahvistaa yhdyssidett\u00e4 itsens\u00e4 ja maakunnan v\u00e4lill\u00e4, ei vain edist\u00e4\u00e4 tieteellist\u00e4 tutkimusta ja ker\u00e4ily\u00e4, vaan my\u00f6skin toimia niin, ett\u00e4 kukin saisi tuntea sellaista iloa ja nautintoa, mit\u00e4 suo luova ty\u00f6, se tahtoo tehd\u00e4 tieteen, kotiseututieteen, koko Varsinais-Suomen ja kaikkien kansalaisten yhteiseksi omaisuudeksi.<\/em><\/p>\n

Tallgren kuvasi maakuntaa erilaisissa julkaisuissa. Yhten\u00e4inen kokoelma niist\u00e4 ilmestyi 1918 nimelt\u00e4\u00e4n \u201dVarsinais-Suomea pitkin ja poikin\u201d. Tallgren edisti kotiseututy\u00f6t\u00e4 my\u00f6s Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4 tutkimusmatkansa yhteydess\u00e4 1909 suomensukuisten kansojen pariin. Tallgrenin kotiseutututkimuksen opas julkaistiin ven\u00e4j\u00e4ksi 1913.<\/p>\n

Valtakunnalliseen kotiseututy\u00f6h\u00f6n<\/h3>\n

Valtakunnallisesti kotiseututy\u00f6t\u00e4 koordinoimaan perustettiin vuonna 1908 Suomen Kotiseutututkimuksen Keskusvaliokunta. Tallgren oli alusta l\u00e4htien sen aktiivisena j\u00e4senen\u00e4 koko sen olemassa oloajan vuoteen 1938. Tallgren toimi valiokunnan sihteerin\u00e4 vuosina useaan kertaan. Sihteeri teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 oli hoitaa valiokunnan k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n ty\u00f6t.<\/p>\n

Valiokunnan j\u00e4senen\u00e4 Tallgren j\u00e4sensi kirjallisesti suomalaisen kotiseutututkimusta vuonna 1912 julkaisussa \u201dSuomen kotiseutututkimus, sen teht\u00e4v\u00e4t, vaiheet ja nykyiset j\u00e4rjest\u00f6t\u201d. Siin\u00e4 h\u00e4n kirjoittaa kotiseututy\u00f6st\u00e4 ja sen merkityksest\u00e4:<\/p>\n

J\u00e4rjestelm\u00e4llinen kotiseututy\u00f6 nykyisess\u00e4 muodossaan on meid\u00e4n ajan ilmi\u00f6, jolla on juurensa kaikessa siin\u00e4, mik\u00e4 ajallemme on ominaista sivistyksellisess\u00e4, yhteiskunnallisessa ja taloudellisessa suhteessa, – kansanvaltaisuudessa, uusien joukkojen esille pyrkimisess\u00e4 ja uusien voimien etsimisess\u00e4. Meid\u00e4n maassamme juurtuu se lis\u00e4ksi syv\u00e4lle valtiollisineenkin el\u00e4m\u00e4\u00e4mme, ollen yhten\u00e4 itses\u00e4ilytysvaiston nostamana puolustusaseena uhkaavassa taistelussa.<\/em><\/p>\n

Kotiseutuliikkeen ajatusmaailmaa kritisoitiin siit\u00e4, ett\u00e4 se johtaa asioiden pintapuoliseen k\u00e4sittelyyn ilman syv\u00e4llisemp\u00e4\u00e4 pohdintaa. Kriitikoiden mielest\u00e4 t\u00e4st\u00e4 seuraa maan henkisen ilmapiirin liikkumavaran kapeneminen.<\/p>\n

Tallgren vastaa kriitikoille, ett\u00e4 kotiseutuliike p\u00e4invastoin avartaa henkist\u00e4 ilmapiiri\u00e4 ja edist\u00e4\u00e4 t\u00e4ll\u00e4 niin yksil\u00f6n ja yhteiskunnan hyvinvointia aktivoimalla ihmisi\u00e4. Tallgren lopettaa teoksensa:<\/p>\n

Katsottakoon siis kotiseutuliikett\u00e4 ilmi\u00f6n\u00e4, joka edist\u00e4\u00e4 ja kehitt\u00e4\u00e4 yksil\u00f6\u00e4, yhteiskuntaa ja sivistysty\u00f6t\u00e4 pienemm\u00e4ll\u00e4 ja suuremmalla alueella, ja joka ty\u00f6tarmoon kiihottamalla on t\u00e4rke\u00e4 taloudellinen tekij\u00e4; arvaamattoman suuriarvoinen voima se on.<\/em><\/p>\n

Tallgren teki jo vuonna 1909 aloitteen Kotiseutu-lehden perustamisesta toimien sen toimitussihteerin\u00e4. Yksityishenkil\u00f6n\u00e4 h\u00e4n ker\u00e4si muotokuvakokoelman kotiseutuliikkeen merkkihenkil\u00f6ist\u00e4. H\u00e4nen aloitteestaan Keskusvaliokunta k\u00e4ynnisti ty\u00f6n oppaan laatimiseksi kotiseutututkijoiden k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. Oppaan ensimm\u00e4inen osa valmistui 1914 ja toinen 1916.<\/p>\n

Kiista kotiseututkimuksen roolista<\/h3>\n

Tallgren vastusti ajatusta, ett\u00e4 kotiseutututkimus j\u00e4isi vain akateemisten piirien harrastukseksi. Itse kotiseututy\u00f6n tulisi kuulua kaikille. T\u00e4m\u00e4 ajattelutapa kohtasi my\u00f6s vastustusta.<\/p>\n

Historian tutkijoista erityisesti Arvi Korhonen korosti julkisissa puheenvuoroissa sit\u00e4, ett\u00e4 kotiseutuakin tulisi tutkia tieteen, eik\u00e4 paikkakunnan sanelemin ehdoin. Arvi Korhonen kritisoi voimakkaasti Helsingin Sanomissa vuonna 1914 Keskusvaliokunnan julkaisemaan Kotiseutututkimuksen opasta.<\/p>\n

Korhonen kyseenalaisti koko kotiseutututkimuksen perustan. H\u00e4nen mielest\u00e4 tieteen tulisi m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 kotiseutututkimuksenkin l\u00e4ht\u00f6kohdat, eiv\u00e4tk\u00e4 tieteen ulkopuoliset tahot.<\/p>\n

Korhonen v\u00e4itti, ett\u00e4 jos tutkimuksen ala rajataan kansallista kokonaisuutta pienempiin osiin, se on omiaan synnytt\u00e4m\u00e4\u00e4n paikkakunnilla nurkkakuntaisuutta.<\/p>\n

Lis\u00e4ksi kotiseutututkimuksen ala oli Korhosesta liian laaja. Tutkimusalue oli jaettava tieteenaloittain, eik\u00e4 paikkakunnittain.<\/p>\n

Tallgren vastasi kritiikkiin. H\u00e4n korosti sit\u00e4, ett\u00e4 nimenomaan tutkimusalan laajuus mahdollisesti sen, ett\u00e4 kaikki saattoivat osallistua siihen. T\u00e4m\u00e4 oli keskeist\u00e4 h\u00e4nen kotiseutuajattelussaan.<\/p>\n

Tutkimuksen laatu olisi Tallgrenin mukaan mahdollista varmistaa oikealla ty\u00f6njaolla. Varsinainen tutkimus j\u00e4isi aina koulutetuille tutkijoille, mutta tietojen ker\u00e4\u00e4miseen ja moneen muuhun teht\u00e4v\u00e4\u00e4n riitt\u00e4\u00e4 jo pelkk\u00e4 kirjoitustaito.<\/p>\n

Jatkuu osassa II, ks. t\u00e4st\u00e4\u00a0<\/a><\/p>\n

Timo Leinonen<\/p>\n

Juttu on julkaistu Koroiset \u2013 lehdess\u00e4, ks. KoroiSet 4\/2014, s. 8 \u2013 9.<\/a>
\nhttp:\/\/www.koroinen.fi\/lehdet\/KoroiSet_2014_04.pdf<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Maarian pappilassa varttunut Aarne Micha\u00ebl Tallgren, eli A. M. tai Mikko Tallgren on yksi Suomen merkitt\u00e4vimmist\u00e4 arkeologeista, sek\u00e4 samalla suomalaisen kotiseutuajattelun perustajahahmoista. .<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[5],"tags":[18,19,20,14,17,16],"class_list":["post-263","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-symposiumit","tag-a-m-tallgren","tag-arkeologia","tag-henkilohistoria","tag-historia","tag-symposium","tag-varhaishistoria"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.koroinen.fi\/artikkelit\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/263","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.koroinen.fi\/artikkelit\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.koroinen.fi\/artikkelit\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.koroinen.fi\/artikkelit\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.koroinen.fi\/artikkelit\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=263"}],"version-history":[{"count":17,"href":"https:\/\/www.koroinen.fi\/artikkelit\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/263\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1202,"href":"https:\/\/www.koroinen.fi\/artikkelit\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/263\/revisions\/1202"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.koroinen.fi\/artikkelit\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=263"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.koroinen.fi\/artikkelit\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=263"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.koroinen.fi\/artikkelit\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=263"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}