N\u00e4l\u00e4nh\u00e4t\u00e4, rutto ja isoviha ovat koetelleet Halisten kyl\u00e4n vanhoja maatiloja vuosisatojen varrella. Peltojen suuri isojako, omistajien vaihdokset ja viljelytapojen muutokset ovat muokanneet kyl\u00e4n kasvoja. Mutta ikiaikaiset tilat \u2013 Frantsi, Komonen ja T\u00e4til\u00e4 \u2013 ovat yh\u00e4 paikoillaan.<\/p>\n
N\u00e4l\u00e4nh\u00e4t\u00e4 ja veronkoronkorotukset edelsiv\u00e4t Isonvihan aikaa<\/strong> Ruotsissa oli aloitettu sotalaitoksen uudistusty\u00f6 1680-luvulla, joka merkitsi samalla maatalouden verotusk\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n uudistamista. Maatiloista muodostettiin 2 \u2013 6 talon ryhmi\u00e4, ruotuja, joilla oli velvoitteena kustantaa yksi sotilas varusteineen ja aseineen. Lis\u00e4ksi ruodun oli j\u00e4rjestett\u00e4v\u00e4 sotilaalle ja h\u00e4nen perheelleen torppa ja viljelysmaata, josta perhe sai elantonsa. Maariassa ruotojakoj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4n oli siirrytty n\u00e4lk\u00e4vuosien aikana 1696.<\/p>\n N\u00e4lk\u00e4vuosien j\u00e4lkeen k\u00e4ytiin suuri Pohjan sota, joka alkoi vuonna 1700. Jo ennen sodan alkua vuonna 1699 m\u00e4\u00e4r\u00e4ttiin ylim\u00e4\u00e4r\u00e4inen vuosittainen sotavero muiden verojen lis\u00e4ksi. Samainen vero m\u00e4\u00e4r\u00e4ttiin kaksikertaisena vuosina 1704 ja 1710. J\u00e4lkimm\u00e4isell\u00e4 kerralla veron kaksinkertaistaminen ei en\u00e4\u00e4 koskenut talonpoikia. Vuonna 1709 oli katovuosi ja se oli ilmeisesti perusteena sille, ett\u00e4 talonpojat s\u00e4\u00e4styiv\u00e4t sotaveron korotukselta.<\/p>\n Samaan aikaan kannettiin valtion menojen peitt\u00e4miseksi erilaisia ylellisyysveroja. Esimerkiksi Turussa 110 henkil\u00f6\u00e4 maksoi veroa tekotukasta ja 35 naista p\u00e4\u00e4koristeistaan. Vuonna 1712 sotavero m\u00e4\u00e4r\u00e4ttiin maksettavaksi niin kiinte\u00e4n kuin irtaimen omaisuuden perusteella.<\/p>\n Vuonna 1710 Turussa vaivasi ruttoepidemia, johon Turussa kuoli kaikkiaan 2000 henkil\u00f6\u00e4. Maarian luvuista ei ole tietoa. Vuodet 1710 \u2013 1713 olivat Maariassa maanviljelyksen kannalta hyvi\u00e4. Miehityksen alkamisvuosi 1713 mainitaan olleen erikoisen hyv\u00e4.<\/p>\n Ruotsin armeijan tilauksia ei Turun alueella onnistuttu samaan yrityksist\u00e4 huolimatta. Ne meniv\u00e4t l\u00e4hinn\u00e4 Tukholmaan ja Riikaan. Riika oli siihen aikaan Tukholmaa suurempi kaupunki.<\/p>\n Isonvihan aikaa<\/strong> Valtaosa virkamiehist\u00f6st\u00e4 ja kauppiasta pakeni Ruotsiin. N\u00e4in my\u00f6s Maarian kirkkoherra Lauri Tammelin pakeni Ruotsiin vuonna 1713 ja palasi takaisin Suomeen Uudenkaupungin rauhan j\u00e4lkeen. Kirkkoherrana toimi miehitysvallan aikana Erik Bernstrand. H\u00e4net nimitti virkaan kreivi Gustav Douglas.<\/p>\n Kreivi Douglas oli alun perin ruotsalainen sotilas, joka vangittiin Pultavan taistelussa vuonna 1709 ja siirtyi sit\u00e4 kautta Ven\u00e4j\u00e4n armeijaan vuonna 1717 ja nimitettiin viel\u00e4 samana vuonna kenraalikuvern\u00f6\u00f6riksi Suomeen Kymijoen l\u00e4ntiselle puolelle.<\/p>\n Turku miehitet\u00e4\u00e4n<\/strong> Tsaari Pietarikin k\u00e4v\u00e4isi Turussa 2.9.1713. Suurin osa sotav\u00e4est\u00e4 palasi Helsinkiin suunnittelemaan hy\u00f6kk\u00e4yst\u00e4 Ruotsin p\u00e4\u00e4armeijaa vastaan H\u00e4meess\u00e4. Vuonna 1714 ven\u00e4l\u00e4iset tekiv\u00e4t hy\u00f6kk\u00e4yksi\u00e4 Turusta k\u00e4sin Pohjanmaalle ja Ahvenmaalle. N\u00e4it\u00e4 varten suoritettiin ratsutiloista hevosten ottoja.<\/p>\n Ven\u00e4j\u00e4n armeijan ylip\u00e4\u00e4llikk\u00f6 ruhtinas Galitzin majoittui Turkuun. Turussa s\u00e4ilyi ilmeisesti muuta maata paremmin j\u00e4rjestys miehityksen aikana, koska miehitysarmeijan ylin johto sijaitsi Turussa.<\/p>\n Ven\u00e4l\u00e4ist\u00e4 sotav\u00e4ke\u00e4 oli runsaasti miehityksen aikana Turussa ja Maarian taloissakin. Ven\u00e4j\u00e4 valmisteli hy\u00f6kk\u00e4yst\u00e4 Ruotsiin. Ven\u00e4j\u00e4n laivaston laivat olivat ankkuroituna Turun satamassa.<\/p>\n Vuonna 1717 annettiin m\u00e4\u00e4r\u00e4ys, ett\u00e4 100 tuparakennusta Turusta ja sen l\u00e4hiseudulta on siirrett\u00e4v\u00e4 Turun linnan l\u00e4hist\u00f6lle ven\u00e4l\u00e4isen sotav\u00e4en majoittamista varten. Maariastakin siirrettiin rakennuksia. Ty\u00f6 tehtiin erikseen m\u00e4\u00e4r\u00e4tyn ty\u00f6velvoitteen perusteella.<\/p>\n Ty\u00f6palvelua ja sotav\u00e4keen ottoa<\/strong> Vuonna 1720 miehitt\u00e4j\u00e4t antoivat m\u00e4\u00e4r\u00e4yksen, ett\u00e4 ruotujakoj\u00e4rjestelm\u00e4n mukaisesti jokaista manttaalia kohden ruotutalojen oli l\u00e4hetett\u00e4v\u00e4 yksi mies Ven\u00e4j\u00e4n armeijaan sek\u00e4 maksettava ylim\u00e4\u00e4r\u00e4inen 10 ruplan vero.<\/p>\n Manttaalia kohden ruotutaloilta vaadittiin miehen lis\u00e4ksi hevonen. Jos hevosta ei ollut luovuttaa, manttaalin tuli suorittaa 19 ruplan ja 20 kopeekan rahakorvaus. Maariassa oli k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6n\u00e4 rahakorvaus. Ilmeisesti viljelyksen tuotto antoi t\u00e4h\u00e4n mahdollisuuden. <\/p>\n Ven\u00e4l\u00e4iset upseerit toimittivat sotav\u00e4en oton. Miehelle maksettiin sotilaaksi oton yhteydess\u00e4 my\u00f6s pestirahaa ja vuosipalkkaa ruotojakoj\u00e4rjestelm\u00e4n mukaan. Miten t\u00e4t\u00e4 sovellettiin Ven\u00e4j\u00e4n armeijan oton yhteydess\u00e4, on ep\u00e4selv\u00e4\u00e4. K\u00e4yt\u00e4nt\u00f6 lienee ollut vaihteleva. Rauhanteon j\u00e4lkeen korvausvelvollisuuksia selvitettiin my\u00f6s oikeudessa.<\/p>\n Turusta sotav\u00e4keen otettuja miehi\u00e4 kuljetettiin kaleerilaivoilla Pietariin. Kerrotaan, ett\u00e4 matkalla oli puhjennut kapina, joka oli kukistettu. Osa sai surmansa ja osa joutui vankeuteen Pietarissa.<\/p>\n Rauhansopimuksen mukaan Ven\u00e4j\u00e4n armeijaan otetut tuli p\u00e4\u00e4st\u00e4 takaisin kotimaansa. Kaikkiaan Suomesta otettiin noin 1500 miest\u00e4. N\u00e4ist\u00e4 palasi 443.<\/p>\n Rauhan tultua kunnostettiin Halisten myllyt<\/strong> Turun kaupunki teki jo vuoden 1722 alussa sopimuksen kauppias Gustaf Wittfootin kanssa Halisten myllylaitosten vuokraamisesta 20 vuodeksi. Sopimukseen kuului velvoite uudistaa s\u00e4\u00e4misk\u00e4tamppimylly, molemmin puolin jokea olevat jauhomyllyt sek\u00e4 myll\u00e4rituvat ja aitat tuotteiden varastointia varten.<\/p>\n Sopimus synnytti kiistan Halisten kyl\u00e4n talojen ja myllylaitosten vuokraajan kanssa kalastusoikeuksista. Kiista ratkaistiin oikeudessa.<\/p>\n Sarkajaosta isojakoon<\/strong> Sarkajako pakotti kyl\u00e4n talot yhteisty\u00f6h\u00f6n ja t\u00e4m\u00e4 ei aina onnistunut parhaalla mahdollisella tavalla. Vuonna 1742 annetun kyl\u00e4j\u00e4rjestyksen mukaan naapurin oli korvattava naapurilleen aiheuttama vahinko. Uudistus oli kuitenkin tehoton.<\/p>\n Vuonna 1757 tuli voimaan m\u00e4\u00e4r\u00e4ys, ett\u00e4 ainoa hyv\u00e4ksytt\u00e4v\u00e4 maanjakoj\u00e4rjestelm\u00e4 oli ns. isojako. Sen mukaan kyl\u00e4n talojen peltojen omistusoikeudet oli j\u00e4rjestett\u00e4v\u00e4 uudelleen suurempiin lohkoihin. <\/p>\n Vuonna 1775 annetun asetuksen mukaan peltoja ja niittyj\u00e4 ei saanut jakaa useampaan kuin nelj\u00e4n lohkoon ja mets\u00e4\u00e4 vain kahteen. Jakoon oli ryhdytt\u00e4v\u00e4, jos yksikin kyl\u00e4n taloista t\u00e4t\u00e4 vaati. <\/p>\n J\u00e4rjestely merkitsi, ett\u00e4 kyl\u00e4n talot eiv\u00e4t olleet en\u00e4\u00e4 lainkaan samassa m\u00e4\u00e4rin toisistaan riippuvaisia. Tiiviit kyl\u00e4yhteis\u00f6t h\u00e4visiv\u00e4t monin paikoin, kun taloja siirrettiin l\u00e4hemm\u00e4s omia peltojaan. <\/p>\n Isonjaon yhteydess\u00e4 maksettiin korvauksia siit\u00e4, ett\u00e4 talon paikkaa siirrettiin l\u00e4hemm\u00e4s peltotiluksia. Talot alkoivat my\u00f6s perustaa torppia, kun kyl\u00e4n mets\u00e4tkin jaettiin isojaon mukaisesti.<\/p>\n Halisten kyl\u00e4 s\u00e4ilyi tiiviin\u00e4 ryhm\u00e4kyl\u00e4n\u00e4 isojaon j\u00e4lkeenkin<\/strong> Frantsi oli siihen aikaan yhden manttaalin vuokratila. Se oli Turun kaupungin omistuksessa, ja sen vuokratulot k\u00e4ytettiin maistraatin palkkaukseen. N\u00e4ihin aikoihin my\u00f6s Halisten myllylaitoksetkin olivat maistraatin hallinnoimia. Vuonna 1861 Viktor Abraham Johansson lunasti talon itsen\u00e4iseksi verotilaksi.<\/p>\n Halisten kyl\u00e4n Komosten talo oli my\u00f6s Turun kaupungin omistuksessa oleva vuokratila, joka vuokratulot k\u00e4ytettiin maistraatin palkkaukseen. Senkin manttaaliluku oli yksi. Sen osalta isojako saatiin p\u00e4\u00e4t\u00f6kseen vuonna 1817. Wilhelm Ernst Kallenpoika lunasti tilan itsen\u00e4iseksi verotilaksi vuonna 1860.<\/p>\n Halisten kyl\u00e4n kolmas talo, Kreula, sen sijaan oli ollut Raision Soinisten ratsutilan aputila vuoteen 1760 saakka. Sin\u00e4 vuonna Heikki Heikinpoika oli lunastanut sen itsen\u00e4iseksi. Nykyisen nimens\u00e4, T\u00e4til\u00e4, talo sai vuonna 1874. Isojaon aikaan sen manttaaliluku oli 5\/6.<\/p>\n Halisten kyl\u00e4n talot sijaitsivat l\u00e4hell\u00e4 tosiaan ja l\u00e4hell\u00e4 peltojaan. Talojen siirt\u00e4miselle l\u00e4hemm\u00e4s peltojaan ei ollut tarvetta. Kyl\u00e4n yleisilme s\u00e4ilyi muuttumattomana. P\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4n\u00e4 oli saada talon maat mahdollisimman yhten\u00e4iseksi alueeksi.<\/p>\n Maa-alueet jaettiin uudellen niiden laadun mukaan <\/strong> Peltojen jyvitt\u00e4minen oli t\u00e4rke\u00e4 vaihe jaossa. Mit\u00e4 korkeamman jyv\u00e4luvun joku peltoala sai, sit\u00e4 v\u00e4hemm\u00e4n sit\u00e4 jaettiin verrattuna pienemm\u00e4n jyv\u00e4luvun peltoon.<\/p>\n Tietyn peltoalan jyv\u00e4luvun arvioinnissa otettiin huomioon maan laadun lis\u00e4ksi se, miten se yleens\u00e4 soveltui viljelt\u00e4v\u00e4ksi, miten helppoa se oli aidata, ja erityisesti sen et\u00e4isyys talosta. L\u00e4ht\u00f6kohtana oli se, ett\u00e4 maan peruslaatu oli ratkaisevaa, eik\u00e4 sen hoidosta johtuva kulloinenkin viljelykunto.<\/p>\n Halisten kyl\u00e4n pellot saivat parhaat jyvitysarvot: 6 ja 5 mantereisen Maarian kylien pelloista. T\u00e4m\u00e4 selitt\u00e4nee samalla senkin, ett\u00e4 Halisten kyl\u00e4 s\u00e4ilytti ikiaikaisen ilmeens\u00e4, kun kaikki kyl\u00e4n talot yh\u00e4 sijaitsevat yhdess\u00e4 ryhm\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n Jyvityksest\u00e4 vastasi teht\u00e4v\u00e4\u00e4n m\u00e4\u00e4r\u00e4tty maanmittari kahden lautamiehen kanssa. Asianomaisen talollisen lis\u00e4ksi naapuritalolliset saivat olla mukana toimituksessa. Arviointi tapahtui paikan p\u00e4\u00e4ll\u00e4, kunkin osakkaan pelloilla, niityill\u00e4 ja metsiss\u00e4. Arvioluvut merkittiin karttoihin.<\/p>\n Arvioinneista syntyi paljon kiistoja. Kaukaisten metsien laatu voitiin arvioida my\u00f6s pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n asianomaisten kertomusten perusteella.<\/p>\n Maaherra antoi vuonna 1803 m\u00e4\u00e4r\u00e4yksen, jolla Turun kaupunki, Niuskalan virkatalo ja Halisten kyl\u00e4 velvoitettiin rakentamaan tie Halisten myllyille. Kustannukset jaettiin niin, ett\u00e4 kaupunki kustansi koko tiest\u00e4 2\/3 osaa ja Halisten kyl\u00e4 1\/3 tieosuudesta myllyilt\u00e4 Niuskalan tienhaaraan.<\/p>\n Timo Leinonen<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" N\u00e4l\u00e4nh\u00e4t\u00e4, rutto ja isoviha ovat koetelleet Halisten kyl\u00e4n vanhoja maatiloja vuosisatojen varrella. Peltojen suuri isojako, omistajien vaihdokset ja viljelytapojen muutokset ovat muokanneet kyl\u00e4n kasvoja. Mutta ikiaikaiset tilat \u2013 Frantsi, Komonen ja T\u00e4til\u00e4 \u2013 ovat yh\u00e4 paikoillaan.<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[13],"tags":[8,15,14],"class_list":["post-252","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-historia","tag-halinen","tag-halisten-kyla","tag-historia"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.koroinen.fi\/artikkelit\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/252","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.koroinen.fi\/artikkelit\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.koroinen.fi\/artikkelit\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.koroinen.fi\/artikkelit\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.koroinen.fi\/artikkelit\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=252"}],"version-history":[{"count":9,"href":"https:\/\/www.koroinen.fi\/artikkelit\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/252\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":262,"href":"https:\/\/www.koroinen.fi\/artikkelit\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/252\/revisions\/262"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.koroinen.fi\/artikkelit\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=252"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.koroinen.fi\/artikkelit\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=252"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.koroinen.fi\/artikkelit\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=252"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}
\nSuomessa oli 1690-luvun loppupuolella poikkeuksellisen ankara n\u00e4l\u00e4nh\u00e4t\u00e4. Jopa kolmasosa v\u00e4est\u00f6st\u00e4 menehtyi sin\u00e4 aikana. Turun seutu tosin todenn\u00e4k\u00f6isesti selvisi ajasta pienemmin vaurioin kuin muu osa maasta. Ruotsi oli siihen aikaan sotilaallinen suurvalta, mutta maalla ei ollut kriisivalmiutta. Valtion talous perustui maanviljelyksest\u00e4 saatavan tuoton verotukseen.<\/p>\n
\nSota p\u00e4\u00e4tti Ruotsin suurvalta-aseman. Ven\u00e4l\u00e4iset miehitt\u00e4v\u00e4t v\u00e4hitellen koko Suomen. Alkoi ns. isonvihan aika. Turkuun ven\u00e4l\u00e4iset saapuivat 1713. Sin\u00e4 aikana ven\u00e4l\u00e4iset j\u00e4rjestiv\u00e4t siviilihallinnon. Oikeudessa noudatettiin ven\u00e4l\u00e4isvallan aikana Ruotsin lakia.<\/p>\n
\nVen\u00e4j\u00e4n miehitysarmeija saapui Turkuun 28.8.1713. Miehi\u00e4 oli kaikkiaan 4000, joista osa hajaantui maaseudulle muonan hankintaan ja ry\u00f6stelyihin, mutta palasi my\u00f6hemmin Turkuun. Maarian kirkon vaiheille asettui yksi varuskunta.<\/p>\n
\nTy\u00f6palvelua k\u00e4ytettiin puunkaatoty\u00f6h\u00f6n. Puuta tarvittiin rakentamiseen. Tammipuuta vietiin my\u00f6s Pietariin laivojen rakennuspuuksi. Ty\u00f6st\u00e4 maksettiin palkkaa, mutta sit\u00e4 pidettiin pienen\u00e4 ja t\u00f6ihin ei menty mielell\u00e4\u00e4n.<\/p>\n
\nRauha solmittiin Uudessakaupungissa 1721. Ruotsi menetti Viron ja Liivinmaan. N\u00e4ill\u00e4 alueilla harjoitettiin maanviljely\u00e4, mik\u00e4 merkitsi, ett\u00e4 viljan tarjonta v\u00e4heni. Maarian viljelyksist\u00e4 ei juuri ollut tietoa 1700-luvun alkupuolelta, mutta todenn\u00e4k\u00f6isesti viljan hinta nousi tarjonnan pienenemisen seurauksena.<\/p>\n
\nKyl\u00e4n talojen pellot ja niityt olivat 1700-luvun alkupuolella monessa osassa sarkajaon mukaisesti ja mets\u00e4t yhteisomistuksessa. J\u00e4rjestelyst\u00e4 oli paljon haittaa. Metsien hoito oli vajavaista, kaikkien kyl\u00e4n talojen tuli tehd\u00e4 peltoty\u00f6ns\u00e4 samaan aikaan.<\/p>\n
\nMaariassa isojako toimeenpantiin yleisimmin maaherran m\u00e4\u00e4r\u00e4yksest\u00e4. Halisten kyl\u00e4ss\u00e4 isojako saatiin p\u00e4\u00e4t\u00f6kseen Frantsin talossa vuonna 1798. Toimitusmiehen\u00e4 oli J. Tillberg.<\/p>\n
\nPeltojen laatu m\u00e4\u00e4riteltiin sen mukaan, miten hyvin ne soveltuivat viljelykseen. Laatuluokkia oli kaikkiaan kuusi. Paras oli 6 jyv\u00e4n maa ja huonoin 3,5 jyv\u00e4n maa. Niittyjen laatuluokkia oli vastaavasti kahdeksan. Paras oli 6 ja heikoin 1,5. Mets\u00e4t jaettiin kolmeen luokkaan. Paras oli 6 ja huonoin 2.<\/p>\n