{"id":236,"date":"2016-01-07T18:05:26","date_gmt":"2016-01-07T16:05:26","guid":{"rendered":"http:\/\/www.koroinen.fi\/artikkelit\/?p=236"},"modified":"2016-01-07T18:16:03","modified_gmt":"2016-01-07T16:16:03","slug":"a-m-tallgren-symposium-21-3-2015-osa-1-a-m-tallgren-suomen-muinaismuistoyhdistyksen-pitkaaikainen-jasen-ja-puheenjohtaja","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.koroinen.fi\/artikkelit\/a-m-tallgren-symposium-21-3-2015-osa-1-a-m-tallgren-suomen-muinaismuistoyhdistyksen-pitkaaikainen-jasen-ja-puheenjohtaja\/","title":{"rendered":"A.M. TALLGREN SYMPOSIUM 21.3.2015. Suomen Muinaismuistoyhdistyksen pitk\u00e4aikainen j\u00e4sen ja puheenjohtaja"},"content":{"rendered":"
\"Suomen<\/a>
Suomen Muinaismuistoyhdistyksen puheenpuheenjohtajan, professori Mika Lavento<\/figcaption><\/figure>\n

Selostus Suomen Muinaismuistoyhdistyksen puheenpuheenjohtajan, professorin Mika Laventon alustuksesta A.M. Tallgren -symposiumissa 21.3.2015 Turun kristillisell\u00e4 opistolla.<\/p>\n

A.M. Tallgrenin, Mikon ty\u00f6t\u00e4 Suomen Muinaismuistoyhdistyksess\u00e4 jatkaa nyt professori Mika Lavento. H\u00e4nen alustuksessa puhutteli erityisesti se, mik\u00e4 t\u00e4m\u00e4n yhdistyksen rooli ja tarkoitus on ollut Mikon aikana sek\u00e4 t\u00e4m\u00e4n lis\u00e4ksi Suomen arkeologisen tutkimuksen historiaan liittyv\u00e4t asiat. Selostan seuraavassa n\u00e4it\u00e4 teemoja Mika Laventon alustuksen pohjalta.<\/p>\n

Suomen Muinaismuistoyhdistys<\/strong>
\nSuomen Muinaismuistoyhdistys perustettiin 1.10.1870. N\u00e4ihin aikoihin oivallettiin menneisyyden arvo ja merkitys kansakunnan identiteetin rakentumisessa. Yhdistykseen liittyi monenlaisia ihmisi\u00e4, jotka olivat kiinnostuneita menneisyydest\u00e4. He eiv\u00e4t edustaneet pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n sivistyneist\u00f6\u00e4. Kolme akateemista oppiainetta oli yhdistyksen takana: arkeologia, kansatiede ja taidehistoria.<\/p>\n

Ensimm\u00e4isen\u00e4 puheenjohtajana oli Z. Topelius vuosina 1870 \u2013 1879. H\u00e4n edusti historiaa.
\nYhdistyksen perustamisen aikaan ei ollut lainkaan itsest\u00e4\u00e4n selv\u00e4\u00e4, millainen maa Suomi oli. Yhdistyksell\u00e4 oli t\u00e4m\u00e4n kysymyksen hahmottamisessa valtava rooli. Yhdistys oli mukana luomassa Suomelle oman identiteetin kansakuntien joukossa. Tieteellinen tutkimus haki my\u00f6s silloin omaa paikkaansa.<\/p>\n

Yhdistys j\u00e4rjesti retkikuntia ymp\u00e4ri Suomea, joiden teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 oli dokumentoida mennytt\u00e4 ja silloin vallinnutta kulttuuria. Kentt\u00e4t\u00f6it\u00e4 tehtiin jo vuodesta 1871. Tavoitteena oli Suomen ja suomalaisugrilaisten kansojen menneisyyden hahmottaminen.<\/p>\n

Yhdistys oli t\u00e4rke\u00e4 vaikutuskanava Mikko Tallgrenille. H\u00e4n my\u00f6s antoi paljon yhdistykselle. H\u00e4n oli pitk\u00e4\u00e4n yhdistyksen j\u00e4sen, toimi sihteerin\u00e4 ja oli my\u00f6hemmin puheenjohtajana aina vuoteen 1942 saakka. H\u00e4n laati kirjan yhdistyksen historiasta yhdistyksen 50-vuotista toiminnan kunniaksi 1920.<\/p>\n

Mikon kansainv\u00e4lisesti merkitt\u00e4vin aikaansaannos oli Eurasia- julkaisusarja aikana, jolloin silloinen Neuvostoliitto sulkeutui muulta maailmalta. Mikko joutui vuonna 1937 itse lopettamaan julkaisusarjan toimintaedellytysten puuttuessa. Sarja oli suosittu yleiseurooppalainen julkaisu, joka mahdollisti vuorovaikutuksen alan tutkijoiden kesken.<\/p>\n

Mikko toimi yhdistyksen puheenjohtajana aina vuoteen 1942 saakka. H\u00e4nen j\u00e4lkeens\u00e4 puheenjohtajana jatkoi Aarne \u00c4yr\u00e4p\u00e4\u00e4. Yhdistyksen 70-vuotisjuhlissa Mikko suri sit\u00e4, ett\u00e4 yhdistys oli menett\u00e4nyt j\u00e4seni\u00e4, kun on perustettu uusia aktiivisia yhdistyksi\u00e4, ja jotka toimivat sellaisilla alueilla, joilla Muinaismuistoyhdistys oli aiemmin yksintoimija.<\/p>\n

Laventon mukaan t\u00e4ss\u00e4 Mikko hiukan haikaili menneen maailman per\u00e4\u00e4n. Uudet yhdistykset olivat vain ottaneet teht\u00e4vi\u00e4, jotka heille omien s\u00e4\u00e4nt\u00f6jens\u00e4 mukaan kuuluikin. Tuskin olisi ollut onnellinen ratkaisu se, ett\u00e4 olisi ollut yksi ainoa elin, joka olisi m\u00e4\u00e4ritellyt erilaisten asioiden arvoj\u00e4rjestyksen.<\/p>\n

Mikko Tallgrenin tutkijaprofiili<\/strong>
\nMikko tutki pronssikauden arkeologiaa. H\u00e4nen opettajaan oli Suomen arkeologian is\u00e4ksi mainittu J. R. Aspelin, joka alkoi etsi\u00e4 suomalaisuuden alkuper\u00e4\u00e4 Siperiasta Altain alueelta.<\/p>\n

Skandinaaviset tutkijat olivat alalla maailman johtavassa asemassa. Mikko sai oppia my\u00f6s heilt\u00e4. Oskar Montelius oli kehitt\u00e4nyt teorian pronssiesineiden typologiasta. Siit\u00e4, miten pronssiesineiden muodot v\u00e4hitellen levisiv\u00e4t Eurooppaan Skandinaaviaan asti L\u00e4hi-id\u00e4n Hedelm\u00e4llisen puolikuun alueelta. Mikko sovelsi n\u00e4it\u00e4 ajatuksia omissa tutkimuksissaan. Teoriaa on my\u00f6hemmin korjattu, mutta p\u00e4\u00e4osiltaan se on viel\u00e4kin uskottava.<\/p>\n

Mikko oli hyvin perehtynyt, mit\u00e4 maailmalla tapahtui 1920 \u2013 1930 arkeologisessa tutkimuksessa. H\u00e4n k\u00e4vi vilkasta keskustelua alan asiantuntijoiden kanssa. Siihen aikaan V. Gordon Childe oli tunnetuin arkeologi maailmassa. Mikko oli tiiviiss\u00e4 kirjeenvaihdossa h\u00e4nen kanssaan.<\/p>\n

Mikon vastapooli Suomessa arkeologiassa oli Julius Ailio. Ailio oli systemaatikko, jolla oli geologinen pohjakoulutus. Mikko pohti arkeologisia kysymyksi\u00e4 kulttuurisina ilmi\u00f6in\u00e4, eli h\u00e4n pohti arkeologisia l\u00f6yd\u00f6ksi\u00e4 aikoinaan vallinneen kulttuurin tuotoksina. Ei vain niin, ett\u00e4 h\u00e4n olisi etsinyt l\u00f6yd\u00f6ksien ilment\u00e4m\u00e4\u00e4 mennytt\u00e4 kulttuuria ja sen ajoitusta. Mikko etsi ihmist\u00e4 kulttuurin takaa.<\/p>\n

Ailiolla oli luonnontieteellinen ajattelutapatapa. H\u00e4n loi erilaisia malleja maailmasta ja sovitti ihmisen toimiman n\u00e4iden mallien mukaiseksi. Tarkastelutapa oli siihen aikaan varsin radikaali. Ailio ker\u00e4si k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 yhteen v\u00e4it\u00f6skirjansa teon yhteydess\u00e4 kaiken sen materiaalin, mit\u00e4 Suomen kivikaudesta oli saatavissa. H\u00e4n j\u00e4i yksin edustamansa arkeologisen tutkimusn\u00e4kemyksens\u00e4 kanssa. My\u00f6hemmin Aarne Europeus \u00c4yr\u00e4p\u00e4\u00e4 osittain jatkoi Ailion tutkimuslinjaa.<\/p>\n

Ailio toimi vastav\u00e4ittelij\u00e4n\u00e4 Mikon v\u00e4it\u00f6skirjaty\u00f6ss\u00e4. H\u00e4nen lausuntonsa Mikon ty\u00f6st\u00e4 oli poikkeuksellisen pitk\u00e4, perusteellinen ja hyvin kriittinen. Laventon mukaan lausunto oli hiukan kohtuuton Mikon ty\u00f6t\u00e4 kohtaan, sill\u00e4 siin\u00e4 ei edes haluttu n\u00e4hd\u00e4 asioita siten, miten Mikko oli ty\u00f6ss\u00e4\u00e4n ajatellut. Ailio kuitenkin puolsi ty\u00f6n hyv\u00e4ksymist\u00e4 v\u00e4it\u00f6skirjaty\u00f6n\u00e4.<\/p>\n

Ailion kriittisyyteen todenn\u00e4k\u00f6isesti vaikutti n\u00e4iden kahden tutkijan tutkijaprofiilin ja ajattelutavan erilaisuus. Ailio ajatteli systemaattisesti ja luonnontieteellisesti. Mikko sen sijaan ajatteli asioita laajemmin ja lennokkaammin kuin, mit\u00e4 akateemisissa piireiss\u00e4 oli yleens\u00e4 tapana. H\u00e4nen ajatuksiaan kritisoitiin siit\u00e4, ett\u00e4 ne eiv\u00e4t perustuneet riitt\u00e4v\u00e4sti tieteelliseen n\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. Niiden v\u00e4itettiin perustuvan enemm\u00e4n inspiraatioon, eli salaisista l\u00e4hteist\u00e4 saatuihin ilmoituksiin, kuin kurinalaisiin tieteellisiin p\u00e4\u00e4telmiin.<\/p>\n

Mikon keskeinen oppilas oli Ella kivikoski. H\u00e4net valittiin Mikon j\u00e4lkeen arkeologian professoriksi. Mikko ei kuitenkaan luonut omaa koulukuntaa. H\u00e4n oli oman tiens\u00e4 kulkija, omien ajatustensa ajattelija. Kuka uskalsi l\u00e4hte\u00e4 mukaan? Ei kovin moni. Kivikoskikin tukeutui toisentyyppisiin ajatuksiin. Mikon ajatukset olivat silloin turhan uusia ja koettelemattomia. Uuteen tietoon ja asioita uudella tavalla yhdist\u00e4m\u00e4\u00e4n pyrkiv\u00e4 tiede oli l\u00e4hinn\u00e4 Mikon syd\u00e4nt\u00e4.<\/p>\n

Timo Leinonen<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Selostus Suomen Muinaismuistoyhdistyksen puheenpuheenjohtajan, professorin Mika Laventon alustuksesta A.M. Tallgren -symposiumissa 21.3.2015 Turun kristillisell\u00e4 opistolla.<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[5],"tags":[18,19,20,14,17],"class_list":["post-236","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-symposiumit","tag-a-m-tallgren","tag-arkeologia","tag-henkilohistoria","tag-historia","tag-symposium"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.koroinen.fi\/artikkelit\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/236","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.koroinen.fi\/artikkelit\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.koroinen.fi\/artikkelit\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.koroinen.fi\/artikkelit\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.koroinen.fi\/artikkelit\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=236"}],"version-history":[{"count":12,"href":"https:\/\/www.koroinen.fi\/artikkelit\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/236\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":248,"href":"https:\/\/www.koroinen.fi\/artikkelit\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/236\/revisions\/248"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.koroinen.fi\/artikkelit\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=236"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.koroinen.fi\/artikkelit\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=236"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.koroinen.fi\/artikkelit\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=236"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}