{"id":2303,"date":"2023-01-10T10:18:33","date_gmt":"2023-01-10T08:18:33","guid":{"rendered":"https:\/\/www.koroinen.fi\/artikkelit\/?p=2303"},"modified":"2023-01-10T10:34:50","modified_gmt":"2023-01-10T08:34:50","slug":"kotiseutu-kuuluu-kaikille-asuinpaikkana-halinen%ef%bf%bc","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.koroinen.fi\/artikkelit\/kotiseutu-kuuluu-kaikille-asuinpaikkana-halinen%ef%bf%bc\/","title":{"rendered":"Kotiseutu kuuluu kaikille \u2013 asuinpaikkana Halinen\ufffc"},"content":{"rendered":"\n

Halisissa asuva Turun yliopiston etnologian professori Helena Ruotsala kertoo seuraavassa Halisista niin tutkimuksiin kuin omakohtaisiin kokemuksiinkin perustuen.\u00a0\u00a0Ruotsala on etnologi, ihmisyhteis\u00f6jen henkisen ja aineellisen kulttuurin tutkija, jonka tutkimuksen painopistealueisiin kuuluvat mm. Lappi, pohjoiset alueet ja suomalais-ugrilaiset kansat. H\u00e4n on Suomen Kotiseutuliiton valtuuston ja Kotiseutuyhdistys Halinen-R\u00e4nt\u00e4m\u00e4ki ry:n<\/a> j\u00e4sen. H\u00e4nen voidaan hyvin sanoa jatkavan Suomen kotiseutuajattelun perustajahahmon <\/a>A. M. Tallgrenin<\/a> henkist\u00e4 perinnett\u00e4 alueella.<\/p>\n\n\n

\n
\"\"<\/a>
Etnologian professori Helena Ruotsala<\/figcaption><\/figure>\n<\/div>\n\n\n

Halisista on monenlaisia mielikuvia, joista osa on vastakkaisia, osa puolestaan samankaltaisia. Mit\u00e4 muuta mielt\u00e4 voisikaan olla keskustan l\u00e4hell\u00e4 sijaitsevasta monikulttuurisesta l\u00e4hi\u00f6st\u00e4, joka on noussut vanhan historiallisen maaseutumaisen kyl\u00e4n tienoille? Halinen on aluetta, jossa nykyihmisen mieliss\u00e4 oudoilta tuntuvat kadunnimet ovat per\u00e4isin katoliselta ajalta tai liittyv\u00e4t perinteiseen maatalouteen. Sen sillalta voi n\u00e4hd\u00e4 samalla kertaa kolmen keskiaikaista kirkon tornia ja entisen piispanistuimen paikan ja jossa ohikulkevat voivat puhua joitakin Halisissa puhuttavista kymmenist\u00e4 kielist\u00e4? <\/p>\n\n\n\n\n\n\n\n

Kaupunginosastamme on k\u00e4ytetty useita nimi\u00e4, sill\u00e4 Halisten lis\u00e4ksi nimen\u00e4 on ollut Hallinen tai Halis, jota on k\u00e4ytetty vanhoissa asiakirjoissa. Nimi Hallinen vakiintui viralliseen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n 1800-luvulla, mutta kirjoitusmuodoksi tuli Halinen. Nyky\u00e4\u00e4n busseissa nimi on my\u00f6s toisella kotimaisella eli Hallis. <\/p>\n\n\n\n

Halinen on mielenkiintoisella tavalla sekoitus vanhaa ja uutta, sill\u00e4 asutusta on jo rautakaudelta alkaen. Halisista ja sen l\u00e4hist\u00f6ll\u00e4 tunnetaan rautakautisia asuinpaikkoja ja kalmistoja. Aivan l\u00e4hell\u00e4 rajalla eli Kaarinan puolella sijaitsee Ravattulan Ristim\u00e4ki, jossa arkeologisten tutkimusten perusteella on Suomen vanhin kirkon paikka. Lis\u00e4ksi kaivausten tuloksina on pystytty m\u00e4\u00e4ritt\u00e4m\u00e4\u00e4n Ravattulan Ristim\u00e4en muinaispuku. Ainakin osa meist\u00e4 halislaisista omii t\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 mielell\u00e4\u00e4n Ristim\u00e4en.  <\/p>\n\n\n\n

Ristim\u00e4en lis\u00e4ksi Halinen rajoittuu toisella suunnalla Koroisiin. Aurajoen toisella puolella sijaitsevaa vesilaitoksen aluetta ei en\u00e4\u00e4 lasketa kuuluvaksi Halisten kaupunginosaan. Vanhinta asutusta edustava historiallinen Halisten kyl\u00e4nm\u00e4ki muodostaa kuitenkin vesilaitoksen ja Halistenkosken kanssa yhden valtakunnallisesti merkitt\u00e4vist\u00e4 rakennetuista kulttuuriymp\u00e4rist\u00f6ist\u00e4. Itse kyl\u00e4m\u00e4keen kuuluu kolme tilaa eli T\u00e4til\u00e4, Komonen ja Frantsi. N\u00e4m\u00e4 tilat rakennuksineen ovat p\u00e4\u00e4osin per\u00e4isin 1800-luvulta ja 1900-luvun alusta. P\u00e4\u00e4rakennusten lis\u00e4ksi mm. aitat edustavat vanhempaa rakennuskantaa. N\u00e4iden lis\u00e4ksi siell\u00e4 t\u00e4\u00e4ll\u00e4 on viel\u00e4 \u2013 toki hieman uudistetussa muodossa \u2013 entisi\u00e4 torppia tai torppien paikalla rakennettuja taloja. <\/p>\n\n\n\n

Halisten historia muodostaa kiinnostavan taustan nykyp\u00e4iv\u00e4\u00e4n. Halinen on my\u00f6s vanhaa teollisuusaluetta, sill\u00e4 Suomen tekstiiliteollisuuden voi sanoa alkaneen Halisten koskella, kun 1549 otettiin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n Turun linnan vesik\u00e4ytt\u00f6inen vanustusvalkki, jonka avulla villasta saatiin aikaan verkaa ja sarkaa. Uudemmasta teollisuudesta on viel\u00e4 n\u00e4kyvill\u00e4 j\u00e4\u00e4nteit\u00e4, kuten Kupittaan saviradasta, joka kuljetti Aurajoen savea tehtaalle. Halistenkosken ja sen padon luona sijaitsevassa Myll\u00e4rintalossa sijaitsee Aurajokis\u00e4\u00e4ti\u00f6n opastuskeskus n\u00e4yttelyineen sek\u00e4 kes\u00e4kahvila. Padon alajuoksulle kokoontuu aika ajoin kalastajia.  <\/p>\n\n\n\n

Viime vuosikymmenin\u00e4 Halinen on k\u00e4ynyt l\u00e4pi suuria muutoksia, ja siit\u00e4 on kasvanut noin 4 000 asukkaan monikulttuurinen ja -kielinen kaupunginosa. Halinen tunnetaan yhten\u00e4 Turun suurimmista maahanmuuttajakeskittymist\u00e4, jota lis\u00e4\u00e4 viel\u00e4 TYS:n l\u00e4hinn\u00e4 vaihto-opiskelijoille tarkoitetut   asunnot. Perinteinen kyl\u00e4m\u00e4isyys ei ole kokonaan kadonnut Halisista, vaan se tunnistetaan edelleen kaupungin ja maaseudun risteytykseksi. Halisten keskustan kerrostaloaluetta kiert\u00e4\u00e4 laaja pientaloalue. Vaikka p\u00e4\u00e4kaduille ei n\u00e4y, niin Halisessa on paljon pientalovaltaista omakoti- ja rivitaloasutusta. Lis\u00e4ksi alueelle ovat tunnusomaisia laajat mets\u00e4- ja peltoalueet, joiden ulkoilu- ja virkistysmahdollisuudet tulivat tutuiksi viimeist\u00e4\u00e4n koronan aikana, sill\u00e4 ulkoilijoiden m\u00e4\u00e4r\u00e4 on lis\u00e4\u00e4ntynyt voimakkaasti viime vuosina. Iltaisin on vaikea l\u00f6yt\u00e4\u00e4 parkkipaikkaa padon luona. K\u00e4vij\u00f6it\u00e4 lis\u00e4nnee my\u00f6s alueella kulkevat pyhiinvaellusreitit. <\/p>\n\n\n\n

Halisissa asuu paljon henkil\u00f6it\u00e4, joiden ty\u00f6- tai opiskelupaikka sijaitsee H\u00e4meenkadun l\u00e4heisyydess\u00e4. Meill\u00e4 Halisissa asuvilla on varmasti yksi hienoimpia ty\u00f6matkoja yliopistolle, sill\u00e4 k\u00e4vely- ja py\u00f6r\u00e4ilyreitti kulkevat osaksi Aurajoen rantaa. Samalla voi nauttia alueen moni-ilmeisyydest\u00e4, sill\u00e4 reitti kulkee Virnam\u00e4enpuiston ja vanhan Haliskyl\u00e4n l\u00e4pi. Matkalla voi tehd\u00e4 havaintoja vuodenaikojen vaihtelusta tai mit\u00e4 uusia lintuja l\u00f6ytyy kosken luota.<\/p>\n\n\n

\n
\"\"<\/a>
Virnam\u00e4en kallion n\u00e4k\u00f6alapaikan kalustoa ”talviteloilla”<\/figcaption><\/figure>\n<\/div>\n\n\n

Koronaeristyksen aikana l\u00e4hell\u00e4 sijainneet muinaisj\u00e4\u00e4nn\u00f6kset tulivat miltei p\u00e4ivitt\u00e4in tutuiksi, sill\u00e4 k\u00e4velip\u00e4 vanhan maalaiskyl\u00e4n entisilt\u00e4 mailta miltei mihin suuntaan tahansa, kulki muinaisj\u00e4\u00e4nn\u00f6sten ohi. Yksi k\u00e4velyreittini kulkee Virnam\u00e4en muinaisj\u00e4\u00e4nn\u00f6salueen halki. Siihen kuuluvat kalmistoalue ja asuinpaikka, jonka l\u00e4hell\u00e4 sijaitsee kuppikivi\u00e4. L\u00e4hell\u00e4 sijaitsevalle kalliolle ilmestyi viime vuoden aikana p\u00f6yti\u00e4 ja penkkej\u00e4, joita on mukava k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 piknikeihin tai ihailla auringonlaskua. Viime talvena sinne oli j\u00e4tetty my\u00f6s liukuri. Nyt ei ole viel\u00e4 niin paljon lunta, ett\u00e4 voisi laskea m\u00e4ke\u00e4.  <\/p>\n\n\n

\n
\"\"<\/a>
Virnam\u00e4en kuppikivi on k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 viel\u00e4kin<\/figcaption><\/figure>\n<\/div>\n\n\n

Yksi mielenkiintoinen muinaisj\u00e4\u00e4nn\u00f6sryhm\u00e4 on alueen kuppi- tai uhrikivet. Osaa niist\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n viel\u00e4kin ja niinp\u00e4 onkin j\u00e4nnitt\u00e4v\u00e4\u00e4 kulkea miltei p\u00e4ivitt\u00e4in yhden Virnam\u00e4en kuppikiven ohitse n\u00e4hd\u00e4kseni, onko sinne uhrattu jotain. Yksi mieleen j\u00e4\u00e4nyt uhri oli er\u00e4\u00e4n\u00e4 syksyn\u00e4 kivelle j\u00e4tetty puinen kampa. Mik\u00e4 sen funktio oli, on j\u00e4\u00e4nyt askarruttamaan mielt\u00e4ni. Kivelt\u00e4 on l\u00f6ytynyt erilaisia ruokatavaroita, marjoja ja kukkia sek\u00e4 mm. kynttil\u00f6it\u00e4. Minulle on my\u00f6s kerrottu, ett\u00e4 nyky\u00e4\u00e4nk\u00e4\u00e4n sit\u00e4 ei saa ohittaa ilman antimia. On mielenkiintoista pohtia kuppikivien merkityst\u00e4 t\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 ja verrata niit\u00e4 vaikkapa muualla kuten Virossa tai Marinmaalla luontouskoa harjoittavien uhrimenoihin. <\/p>\n\n\n

\n
\"\"<\/a>
Nykytaidetta Halisten mets\u00e4ss\u00e4<\/figcaption><\/figure>\n<\/div>\n\n\n

Mink\u00e4lainen asuinpaikka Halinen on? Siit\u00e4 on tietysti monenlaisia mielipiteit\u00e4 ja ainakin osa meist\u00e4 pohtii niit\u00e4 muutoksia, joita tuleva bussien runkolinjauudistus tuo tullessaan. Sen tavoitteena on    helpottaa sek\u00e4 nopeuttaa jokap\u00e4iv\u00e4ist\u00e4 liikkumista, mutta huonolta n\u00e4ytt\u00e4\u00e4. H\u00e4meenkadun tienoilla sijaitsevat t\u00e4m\u00e4n alueen t\u00e4rke\u00e4t oppilaitokset, TYKS, Kirkkokadun terveyskeskus ja neuvola, Nummen kirjasto, Kupittaan asema ja monet muut t\u00e4rke\u00e4t kohteet. Monien ty\u00f6paikka sijaitsee juuri t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 yhden ja helpon bussimatkan p\u00e4\u00e4ss\u00e4. Uudistus n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 ehk\u00e4 suunnittelijan ty\u00f6p\u00f6yd\u00e4ll\u00e4 hienolta, mutta marraskuun loskassa, pimeydess\u00e4 tai liukkaudessa meist\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4jist\u00e4 se ei silt\u00e4 vaikuta. Toinen asuinviihtyvyyteen vaikuttava tekij\u00e4 on aika ajoin esiintyv\u00e4t hajuhaitat biokaasulaitokselta. Outoa, ett\u00e4 n\u00e4it\u00e4 ei saada lukuisista valituksista ja uhkasakoista huolimatta kuriin. <\/p>\n\n\n

\n
\"\"<\/a>
Hiljaa virtaa Aurajokikin<\/figcaption><\/figure>\n<\/div>\n\n\n

Halisista on tehty my\u00f6s kentt\u00e4t\u00f6it\u00e4 ja opinn\u00e4ytteit\u00e4. Er\u00e4\u00e4ss\u00e4 gradussa tutkittiin maahanmuuttajanaisten kotik\u00e4sityksi\u00e4. Halisissa asuvien maahanmuuttajanaisten kodin kokemukset m\u00e4\u00e4rittyiv\u00e4t sosiaalisen el\u00e4m\u00e4n sek\u00e4 entiseen kotimaahan liittyvien kulttuuristen ja symbolisten suhteiden sek\u00e4 kautta. He vertasivat esimerkiksi Aurajokea Eufratiin tai Tigrisiin tai Elbeen, joiden ranoilla heid\u00e4n entiset asuinpaikat sijaitsivat. Heille koti ei merkityksellistynyt vain tietyn maantieteellisen pisteen kautta, vaan se oli pikemminkin mentaalinen, tunnetila ja ajatus. Moni heist\u00e4 ei valinnut Halista ensijaisesti asuinpaikakseen, mutta v\u00e4hitellen siit\u00e4 on muodostunut heille koti. Luonto ja siihen liittyv\u00e4t harrastukset korvasivat Halisten palvelujen puutteet. Haastatteluissa tuli hyvin esille Suomen Kotiseutuliiton korostama ajatus, ett\u00e4 kotiseutu kuuluu kaikille.<\/p>\n\n\n\n

Kirjallisuutta: <\/p>\n\n\n\n

Ulpu-Maria Ikonen 2015: \u2019\u2019T\u00e4\u00e4ll\u00e4 on mun koti, t\u00e4\u00e4ll\u00e4 on mun paikka.\u2019\u2019Tutkimus halislaisten . maahanmuuttajanaisten kotikokemuksista. Julkaisematon pro gradu, Turun yliopisto. <\/p>\n\n\n\n

Hannele K\u00f6ng\u00e4s 2022: Sarkaa ja verkaa Halisissa ennen ja nyt<\/a>.  www.koroinen.fi<\/p>\n\n\n\n

Sanna Kupila 2021: Kylist\u00e4 kasvoi Turku \u2013 Kaarinasta, Maariasta ja Raisiosta Turkuun liitettyjen kylien historiaa. Turun museokeskuksen julkaisuja 87, Turun museokeskus 2021.<\/p>\n\n\n\n

Veli-Pekka Toropainen 2015: \u201dAurajoen Halisten historiaa\u201d – Suomen Sukututkimusseuran Vuosikirja 48 \/2015.<\/p>\n\n\n\n

Helena Ruotsala, Suomen Kotiseutuliiton valtuuston j\u00e4sen<\/p>\n\n\n\n

Kuvat: Helena Ruotsala, alin kuva: Timo Leinonen<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Halisissa asuva Turun yliopiston etnologian professori Helena Ruotsala kertoo seuraavassa Halisista niin tutkimuksiin kuin omakohtaisiin kokemuksiinkin perustuen.\u00a0\u00a0Ruotsala on etnologi, ihmisyhteis\u00f6jen henkisen ja aineellisen kulttuurin tutkija, jonka tutkimuksen painopistealueisiin kuuluvat mm. Lappi, pohjoiset alueet ja suomalais-ugrilaiset kansat. H\u00e4n on Suomen Kotiseutuliiton valtuuston ja Kotiseutuyhdistys Halinen-R\u00e4nt\u00e4m\u00e4ki ry:n j\u00e4sen. H\u00e4nen voidaan hyvin sanoa jatkavan Suomen kotiseutuajattelun perustajahahmon A. … Lue lis\u00e4\u00e4<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":2306,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[7,76,84],"tags":[106,8,107,27,36],"class_list":["post-2303","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-asuminen","category-esittely","category-kulttuuri","tag-etnologa","tag-halinen","tag-kotiseutuliitto","tag-kotiseututyo","tag-kotiseutuyhdistys-halinen-rantamaki-ry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.koroinen.fi\/artikkelit\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2303","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.koroinen.fi\/artikkelit\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.koroinen.fi\/artikkelit\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.koroinen.fi\/artikkelit\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.koroinen.fi\/artikkelit\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2303"}],"version-history":[{"count":20,"href":"https:\/\/www.koroinen.fi\/artikkelit\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2303\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2330,"href":"https:\/\/www.koroinen.fi\/artikkelit\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2303\/revisions\/2330"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.koroinen.fi\/artikkelit\/wp-json\/wp\/v2\/media\/2306"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.koroinen.fi\/artikkelit\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2303"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.koroinen.fi\/artikkelit\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2303"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.koroinen.fi\/artikkelit\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2303"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}