{"id":227,"date":"2016-01-07T11:16:00","date_gmt":"2016-01-07T09:16:00","guid":{"rendered":"http:\/\/www.koroinen.fi\/artikkelit\/?p=227"},"modified":"2016-01-08T19:33:46","modified_gmt":"2016-01-08T17:33:46","slug":"halisten-kylan-historia-osa-2-kylan-kirjallisen-historian-alkuvaiheita-1700-luvulle-saakka","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.koroinen.fi\/artikkelit\/halisten-kylan-historia-osa-2-kylan-kirjallisen-historian-alkuvaiheita-1700-luvulle-saakka\/","title":{"rendered":"HALISTEN KYL\u00c4N HISTORIA. Osa 2. Kirjallisen historian alkuvaiheita 1700-luvulle saakka"},"content":{"rendered":"

Halisten kosken patoaminen<\/strong>
\nVuodelta 1352 on s\u00e4ilynyt asiakirja, josta selvi\u00e4\u00e4, ett\u00e4 piispa Hemming ja kosken yl\u00e4juoksulla el\u00e4v\u00e4t talonpojat kiisteliv\u00e4t joen k\u00e4ytt\u00f6oikeuksista. Talonpojat olivat tyytym\u00e4tt\u00f6mi\u00e4 siihen, ett\u00e4 piispa piti myllypatoa Halisten koskessa. Pato esti kalannousun kosken yl\u00e4puolelle. Piispa velvoitettiin pit\u00e4m\u00e4\u00e4n patoa auki kalan nousun mahdollistamiseksi kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 kolme viikkoa ja syksyll\u00e4 saman ajan ison virtaaman aikana.<\/p>\n

Piispa oli siihen aikaan Koroisten kartanon omistaja ja kuului n\u00e4in Halisten talojen omistajan tapaan R\u00e4nt\u00e4m\u00e4en suureen jakokuntaan. Varsinaisesta piispan myllyst\u00e4 on ensimm\u00e4inen maininta vuodelta 1407. Talonpojat v\u00e4ittiv\u00e4t silloin, ett\u00e4 piispa Bero olisi tukkinut myllypadollaan taas joen. Asiasta oli valitettu jo aikaisemminkin, mutta piispa oli siirt\u00e4nyt asian kuninkaan ratkaistavaksi. Nyt tarkistettiin asia oikein paikalla. Katselmuksessa havaittiin, ett\u00e4 piispa ei ollut ottanut koskesta enemp\u00e4\u00e4 kuin sovitun osan, mutta h\u00e4n oli hakkauttanut koskessa uoman kallioon. Uoma m\u00e4\u00e4r\u00e4ttiin tukittavaksi.<\/p>\n

Varhaisimmat kirjalliset tiedot Halisten kyl\u00e4st\u00e4<\/strong>
\nEnsimm\u00e4inen asiakirjamerkint\u00e4 Halisten kyl\u00e4st\u00e4 on vuodelta 1359. Kyseess\u00e4 on Kastun tilan kauppakirja, jonka todistajaksi on merkitty Halisten Heikki. Vuosina 1411 ja 1414 Halisten Mauno esiintyy vastaavanlaisen kaupan todistajana ja vuonna 1441 Halisten Paavo. Asiakirjoissa mainitaan my\u00f6s, ett\u00e4 Halisten Mikko toimi Maarian verokunnassa verojen ker\u00e4\u00e4j\u00e4n\u00e4, eli lukijana, vuonna 1463.<\/p>\n

Vuonna 1450 turkulaisen porvari Henrik Kortzhagen leski Johanna osti 3-tankoisen tilan Halisista Pietari Haren leskelt\u00e4, Valpurilta kauppahinnan ollessa 80 markkaa. Asiakirjoista ilmenee my\u00f6s, ett\u00e4 Valpurin omistus perustui siihen, ett\u00e4 h\u00e4n oli sen itse aikoinaan ostanut joltakin kolmannelta.<\/p>\n

Vuonna 1453 samainen Johanna-leski oli mennyt naimisiin asemies Henrik Tavastin kanssa ja ostanut toisen niin ik\u00e4\u00e4n 3-tankoisen tilan Halisista. Myyjin\u00e4 olivat silloin Halisten Hannu ja h\u00e4nen poikansa Mikko Hannunpoika. Kauppahinta oli 59 markkaa. Kyseess\u00e4 oli nyt perinn\u00f6ll\u00e4 saatu tila. Vuonna 1457 edell\u00e4 mainittu asemies Henrik Tavast sai r\u00e4lssiin perustuvat verovapauden n\u00e4ihin kahteen taloon valtiohoitaja Eerik Akselinpojalta.<\/p>\n

Vuonna 1465 mainittu Henrik Tavast teki vaihtokaupat kirkon kanssa. Kirkko sai n\u00e4m\u00e4 kaksi Halisten tilaa, ja Henrik Tavast tilan Pirkkalasta. Seuraavana vuonna n\u00e4m\u00e4 kaksi tilaa, yhteens\u00e4 6 tankoa, ovat jo Pyh\u00e4n Olavin luostarin omistuksessa ilmeisesti vaihtokaupan perusteella.<\/p>\n

Kiista luostarin talon paikasta<\/strong>
\nSamoihin aikoihin syntyi kiistoja luostarin ja talonpoikien kesken luostarin rakentaman uuden talon sijainnista kosken v\u00e4litt\u00f6m\u00e4ss\u00e4 l\u00e4heisyydess\u00e4. Talonpojat eiv\u00e4t hyv\u00e4ksyneet t\u00e4t\u00e4, vaan valittivat asiasta. Kihlakunnan katselmus pidettiin vuonna 1466. Luostari m\u00e4\u00e4r\u00e4ttiin siirt\u00e4m\u00e4\u00e4n talonsa vanhalle tontille kyl\u00e4m\u00e4elle. Luostari sai luvan rakentaa vain pirtin kalliolle myllyn viereen. Seuraavaksi luostari valitti p\u00e4\u00e4t\u00f6ksest\u00e4. Uusi katselmus pidettiin vuonna 1467. Se p\u00e4\u00e4tyi samaan tulokseen kuin ensimm\u00e4inenkin katselmus.<\/p>\n

Riita ratkaistiin lopullisesti k\u00e4r\u00e4jille Halisissa 1468. Luostarin oli siirrett\u00e4v\u00e4 talonsa takaisin kyl\u00e4m\u00e4elle ja Halisten Mikko sai n\u00e4in takaisin sen peltosaran, jolla luostarin talo sijaitsi. Luostari velvoitettiin tekem\u00e4\u00e4n 6 kyyn\u00e4r\u00e4n (3,6 m) levyinen tie jokirantaan. Jokaisen kyl\u00e4n tilan oli annettava sit\u00e4 varten maataan kyl\u00e4osuutensa verran.<\/p>\n

Kirkon tiloista kruunun tiloiksi<\/strong>
\nKirkkoreduktion aikana Halisissa oli kolme tilaa. Yksi oli edell\u00e4 mainittu 6-tankoinen luostarin omistuksessa ollut tila, joka oli vuonna 1538 siirtynyt kruunulle. Tila oli nimelt\u00e4\u00e4n T\u00e4til\u00e4, joka mainitaan asiakirjoissa my\u00f6s nimell\u00e4 Kreula.<\/p>\n

Kaksi muuta tilaa oli kirkolle kuuluneita virkatilaa, joiden sanotaan tulleen kirkon omistukseen kahden lapsettoman talonpojan lahjoituksina. Molemmat tilat peruttiin kruunun omaisuuksiksi vuonna 1542. Tilojen nimet asiakirjoissa mainitaan vasta 1600-luvulla. Nimet olivat Kallonen, eli nykyinen Komonen sek\u00e4 L\u00f6yt\u00e4n\u00e4, nykyinen Frantsi.<\/p>\n

N\u00e4m\u00e4 kolme tilaa olivat sen j\u00e4lkeen koko 1500-luvun kruununtiloina lukuun ottamatta vuosia 1580 \u2013 1583, jolloin ne olivat Liivinmaalla kunnostautuneen luutnantti Bryniel Sm\u00e5l\u00e4nningin l\u00e4\u00e4nityksin\u00e4.<\/p>\n

Halisissa toimi my\u00f6s kruunun kalastuslaitos. Vuonna 1552 saatiin saaliiksi mm. 15 leivisk\u00e4\u00e4, eli 128 kg ankeriaita, ja vuonna 1609 vimpoja 26 kg. Siihen aikaan kalastettiin merroilla.<\/p>\n

Kruununtiloista palkkatiloiksi<\/strong>
\n1600-luvulla Maaria m\u00e4\u00e4r\u00e4ttiin yliopiston palkkapit\u00e4j\u00e4ksi. T\u00e4m\u00e4 tarkoitti sit\u00e4, ett\u00e4 useasta kruununtilasta tuli yliopiston palkkatila. N\u00e4m\u00e4 olivat tiloja, jotka annettiin ansioituneille professoreille heid\u00e4n ja heid\u00e4n leskiens\u00e4 elini\u00e4ksi.<\/p>\n

Muutama tila m\u00e4\u00e4r\u00e4ttiin Turun kaupungille. Halisten kyl\u00e4n kolmesta tilasta kaksi m\u00e4\u00e4r\u00e4ttiin Turun kaupungille 8.11.1650. Vuoden 1655 maakirjojen mukaan Turun kaupungille m\u00e4\u00e4r\u00e4tty\u00e4 Komoisten tilaa viljeli Pertti Komoinen. Karjaan kuului 2 h\u00e4rk\u00e4\u00e4, 2 lehm\u00e4\u00e4 ja 5 lammasta. Vuokran luonteista veroa Komoinen suoritti yhteens\u00e4 27 markkaa ja 12 \u00e4yri\u00e4. Koko summasta rahana Komoinen maksoi 12 \u00e4yri\u00e4 lopun koostuessa luontaistuotteista: viljasta, voista, sian rasvasta, villasta ja yhdest\u00e4 lampaasta.<\/p>\n

Kaupungin toista tilaa viljeli vuokraajana Gregorius Tuomaanpoika vuoden 1655 maakirjojen mukaan. Talossa oli 2 h\u00e4rk\u00e4\u00e4, 2 lehm\u00e4\u00e4, ja 5 lammasta. Vuokran luonteisen veron m\u00e4\u00e4r\u00e4 oli rahaksi muutettuna 20 markkaa 24 \u00e4yri\u00e4. Rahana siit\u00e4 suoritettiin 6 \u00e4yri\u00e4. Luontaistuotteet olivat sama kuin Komoisissakin.<\/p>\n

Kolmas Halisten tiloista oli luovutettu professori Martti Stodiukselle 22.9.1642 palkkiona Raamatun k\u00e4\u00e4nn\u00f6sty\u00f6st\u00e4. Vuoden 1655 maakirjojen mukaan sit\u00e4 viljeli silloin Pertti Erkinpoika. Karja ja verot olivat aivan samanlaiset kuin Komoisten talossakin.<\/p>\n

Ruotojakolaitos<\/strong>
\nRuotujakolaitos toteutettiin 1600-luvulla. T\u00e4ll\u00e4kin oli vaikutusta Maarian tilojen verosuorituksiin. Jotkut Maarian kruununtiloista m\u00e4\u00e4r\u00e4ttiin jonkun sotilashenkil\u00f6n palkkatilaksi tai ainakin niin, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 sai osan palkastaan t\u00e4t\u00e4 kautta. T\u00e4llainen oli esimerkiksi Hamaron tila.<\/p>\n

Yksi Halisten tiloista oli vuonna 1683 Liewenin komppanian palkkatila, ja sen vuokraajana Reko Yrj\u00f6npoika. Mutta jo vuonna 1689 se oli merkitty kruunun verotilaksi ja 1690 Raision Soinisten ratsutilan aputilaksi. Kahta muuta Halisten tilaa viljeliv\u00e4t vuokraajina vuonna 1683 Perttu Koroinen ja Perttu Erkinpoika. Vuoden 1712 maakirjassa Halinen on kokonaisuudessa merkitty Turun kaupungille kuuluvaksi.<\/p>\n

Kyl\u00e4n sis\u00e4isi\u00e4 kiistoja 1600-luvulla<\/strong>
\nK\u00e4r\u00e4jill\u00e4 23.1.1634 k\u00e4siteltiin Komoisten talon Markus Komoisen kannetta siit\u00e4, ett\u00e4 joku Halisten taloissa piti yksin\u00e4\u00e4n mylly\u00e4 h\u00e4nen peltonsa v\u00e4litt\u00f6m\u00e4ss\u00e4 l\u00e4heisyydess\u00e4. Samalla Komoinen v\u00e4itti kanteessaan, ett\u00e4 h\u00e4n menetti hyv\u00e4n kalapaikankin joesta myllyn takia.<\/p>\n

Oikeus ratkaisi asian p\u00e4\u00e4tt\u00e4m\u00e4ll\u00e4, ett\u00e4 kyl\u00e4n kaikkien kolmen talon piti olla osallisia myllyn toiminnassa. Myllyn rakentaneen talon tuli saada kuitenkin hyvitys muilta taloilta rakennuskustannuksista.<\/p>\n

Samoilla k\u00e4r\u00e4jill\u00e4 k\u00e4siteltiin my\u00f6s kaksi muuta Halisten kyl\u00e4n keskin\u00e4isiin suhteisiin liittyv\u00e4\u00e4 juttua. Markus Komoinen vaati, ett\u00e4 toisen talon kaivama oja h\u00e4nen pellolleen oli poistettava. Kolmantena vaatimuksena Komoinen esitti, ett\u00e4 naapurin rakentama karjaportti oli poistettava, koska se h\u00e4iritsi h\u00e4nen talopitoaan.<\/p>\n

Oikeus p\u00e4\u00e4tti, ett\u00e4 naapurin oli siirrett\u00e4v\u00e4 oja talojen sarkojen v\u00e4lille ja t\u00e4ytett\u00e4v\u00e4 asianmukaisesti toisen maalle kaivamansa ojan. Karjaportti oli my\u00f6s poistettava. Oikeus suostui Komoisen pyynt\u00f6\u00f6n siit\u00e4, ett\u00e4 Halisten kyl\u00e4n niityt oli jaettava ja kalavedet arvioitava. Jako p\u00e4\u00e4tettiin suorittaa jo seuraavana kev\u00e4\u00e4n\u00e4. Sen suorittajiksi m\u00e4\u00e4r\u00e4ttiin kruununvouti, lainlukija, ja muutama lautakunnan j\u00e4sen.<\/p>\n

Yhteiselo Halisten kyl\u00e4ss\u00e4 ei kuitenkaan t\u00e4m\u00e4nk\u00e4\u00e4n j\u00e4lkeen sujunut ongelmitta. Seuraavana syksyn\u00e4 27.10.1634 Halisten Perttu syytti Markus Komoista k\u00e4r\u00e4jill\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 oli tappanut h\u00e4nen sikansa. Markus my\u00f6nsi ly\u00f6neens\u00e4 sikaa nurkkaa vasten. Sika oli ilmeisesti kuollut t\u00e4m\u00e4n seurauksena ja ly\u00f6j\u00e4 tuomittiin maksamaan korvauksen sian omistajalle ja sakko yhteens\u00e4 3 markkaa.<\/p>\n

Hamaron talon poika, my\u00f6hemmin Maarian kappalainen Niilo Hammarmannus syytti Markus Komoista siit\u00e4, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 oli takavarikoinut Hamaron talon lehm\u00e4t, ja ly\u00f6nyt yht\u00e4 lehm\u00e4\u00e4 niin, ett\u00e4 se oli lyps\u00e4nyt verta. Lis\u00e4ksi h\u00e4n oli kiskonut samalta lehm\u00e4lt\u00e4 sarven pois. Kun lehmi\u00e4 oli tultu hakemaan, oli Markus Komoinen pahoinpidellyt hakijana olleen pojan.<\/p>\n

Tuomion mukaan Markus Komoisen tuli maksaa 0,5 markkaa ja yhden naulan voita sakkoa jokaisesta lehm\u00e4st\u00e4, jota oli piessyt. Pahoinpitelyst\u00e4 tuomittiin sakkoa 3 markkaa jokaisesta haavasta. Karjan luvattomasta takavarikoinnista tuomittiin sakkoa 3 markkaa.<\/p>\n

Mets\u00e4n k\u00e4yt\u00f6st\u00e4 sopiminen tuotti my\u00f6s vaikeuksia. Vuoden 1674 talvik\u00e4r\u00e4jill\u00e4 22.1.1674 m\u00e4\u00e4r\u00e4ttiin vieraat miehet arvioimaan se puum\u00e4\u00e4r\u00e4, jonka Halisten Juho Matinpoika ja Vilppu Pertunpoika olivat hakanneet kyl\u00e4n yhteisest\u00e4 mets\u00e4st\u00e4.<\/p>\n

Oikeustaistelua kirkkoherran vallank\u00e4ytt\u00f6\u00e4 vastaan<\/strong>
\nMaarian kirkkoherrana oli vuosina 1667 \u2013 1678 Ruotsissa syntynyt Pietari B\u00e5ng. Halisten Juho oli siihen aikaan velkaa seurakunnalle. Kun sitten h\u00e4nen joku l\u00e4heisist\u00e4\u00e4n oli kuollut ja Juho oli pyyt\u00e4nyt hautapaikkaa vainajalle, kirkkoherra oli vaatinut Juholta panttia ennen suostumisen ehtona. T\u00e4h\u00e4n taas Juho ei suostunut.<\/p>\n

Tilanne k\u00e4rjistyi, kun ruumista oltiin viem\u00e4ss\u00e4 saattueessa kirkkomaalle. Saattojoukon mielest\u00e4 ruumis itsest\u00e4\u00e4n on riitt\u00e4v\u00e4 pantti ja hautaus tulisi toimittaa ilman kirkkoherran suostumusta, jonka vallalle saattojoukko halusi laittaa rajan. Tilanne johti siihen, ett\u00e4 muutama is\u00e4nt\u00e4 oli noussut kellotapuliin soittamaan kelloja, vaikka lukkari ja kirkkov\u00e4\u00e4rtti sen olivat kielt\u00e4neetkin.<\/p>\n

Toisesta kellosta sanotaan irronneen kielen. Kirkkoherra oli rangaistukseksi k\u00e4skenyt is\u00e4nn\u00e4t ja lukkarin jalkapuuhun. Lukkari oli t\u00e4h\u00e4n alistunut, mutta eiv\u00e4t is\u00e4nn\u00e4t. Talonpojat v\u00e4ittiv\u00e4t, ett\u00e4 kirkkoherra olisi k\u00e4ytt\u00e4nyt k\u00e4skyns\u00e4 tehostamiseksi v\u00e4kivaltaa. T\u00e4t\u00e4 ei kuitenkaan my\u00f6hemmin kyetty osoittamaan todeksi.<\/p>\n

Kirkkoherra oli samalla yliopiston professori. Tapahtunutta k\u00e4siteltiin siksi yliopiston konsistorissa helmikuussa 1671. Kysymys oli siit\u00e4, mik\u00e4 tuomioistuin oli p\u00e4tev\u00e4 k\u00e4sittelem\u00e4\u00e4n asiaa. Konsistori p\u00e4\u00e4tti, ett\u00e4 hovioikeudella ei ole p\u00e4tevyytt\u00e4 B\u00e5ngin asiassa, koska B\u00e5ng oli vain yliopiston oman tuomiovallan alainen.<\/p>\n

Hovioikeus oli kuitenkin p\u00e4\u00e4tt\u00e4nyt, ett\u00e4 sen oli otettava vastaan niin talonpoikien kuin B\u00e5ngin valitukset ja teht\u00e4v\u00e4 sen mukaan, mit\u00e4 laki ja pappis\u00e4\u00e4dyn etuoikeuden sallivat. Yliopiston konsistori ei hyv\u00e4ksynyt t\u00e4t\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6st\u00e4.<\/p>\n

Maarian talonpojat veiv\u00e4t asian valitusteitse valtiop\u00e4iville seuraavana vuonna, eli 1672. Valituksessa talonpojat esittiv\u00e4t, ett\u00e4 B\u00e5ng oli kielt\u00e4nyt heilt\u00e4 herran ehtoollisen vuoteen sen j\u00e4lkeen, kun he olivat valittaneet tuomiokapitulille. He eiv\u00e4t my\u00f6sk\u00e4\u00e4n olleet saaneet asiassa mit\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4t\u00f6st\u00e4, vaan heit\u00e4 oli k\u00e4sketty sopimaan asia. He olisivat olleet valmiit sopimaan, mutta siihen taas kirkkoherra ei suostunut.<\/p>\n

Talonpojat valittivat my\u00f6s sit\u00e4, ett\u00e4 kirkkoherra ei osaa suomea, eik\u00e4 h\u00e4n julista virallisia valtiovallan asetuksia ja m\u00e4\u00e4r\u00e4yksi\u00e4 saarnastuolista, vaan antaa jollekin kappalaiselle teht\u00e4v\u00e4ksi julistaa n\u00e4m\u00e4 kuoriovelta, kun ihmiset ovat jo poisl\u00e4hd\u00f6ss\u00e4.<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4n takia talonpojat esittiv\u00e4t, ett\u00e4 kirkkoherra vapautettaisiin virastaan. Valitus ei kuitenkaan johtanut tuloksiin. B\u00e5ng oli kirkkoherrana aina vuoteen 1678. H\u00e4n siirtyi silloin Narvaan korkeaan kirkolliseen virkaan ja my\u00f6hemmin h\u00e4nest\u00e4 tuli Viipurin piispa.<\/p>\n

Tietynlaista kapinahenke\u00e4 edustaa my\u00f6s 10 vuotta aikaisemmin tapahtunut Halisten kyl\u00e4ss\u00e4 asuneen rengin Heikki Simonpojan juttu. H\u00e4net haastettiin tuomiokapituliin 20.3.1661 siit\u00e4, ett\u00e4 h\u00e4n oli laittomassa suhteessa Vappu Matintytt\u00e4ren kanssa. Heikki ei halunnut kuitenkaan menn\u00e4 vihille ja puhui viel\u00e4 halventavasti tuomiokapitulista.<\/p>\n

Asia siirrettiin kaupungin pormestarin ratkaistavaksi, koska kyseinen tila Halisten kyl\u00e4ss\u00e4 kuului Turun kaupungille. Asukkaat kuitenkin kuuluivat Maarian seurakuntaan. Pormestarin ratkaisusta ei ole tietoa. Maariassa oli t\u00e4m\u00e4ntyyppisi\u00e4 oikeusjuttuja muihin pit\u00e4jiin verrattuna varsin v\u00e4h\u00e4n.<\/p>\n

Timo Leinonen<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Halisten kosken patoaminen Vuodelta 1352 on s\u00e4ilynyt asiakirja, josta selvi\u00e4\u00e4, ett\u00e4 piispa Hemming ja kosken yl\u00e4juoksulla el\u00e4v\u00e4t talonpojat kiisteliv\u00e4t joen k\u00e4ytt\u00f6oikeuksista. Talonpojat olivat tyytym\u00e4tt\u00f6mi\u00e4 siihen, ett\u00e4 piispa piti myllypatoa Halisten koskessa. Pato esti kalannousun kosken yl\u00e4puolelle. Piispa velvoitettiin pit\u00e4m\u00e4\u00e4n patoa auki kalan nousun mahdollistamiseksi kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 kolme viikkoa ja syksyll\u00e4 saman ajan ison virtaaman aikana.<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[13],"tags":[8,15,14,16],"class_list":["post-227","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-historia","tag-halinen","tag-halisten-kyla","tag-historia","tag-varhaishistoria"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.koroinen.fi\/artikkelit\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/227","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.koroinen.fi\/artikkelit\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.koroinen.fi\/artikkelit\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.koroinen.fi\/artikkelit\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.koroinen.fi\/artikkelit\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=227"}],"version-history":[{"count":7,"href":"https:\/\/www.koroinen.fi\/artikkelit\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/227\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":261,"href":"https:\/\/www.koroinen.fi\/artikkelit\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/227\/revisions\/261"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.koroinen.fi\/artikkelit\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=227"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.koroinen.fi\/artikkelit\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=227"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.koroinen.fi\/artikkelit\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=227"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}