{"id":2204,"date":"2022-12-11T19:29:32","date_gmt":"2022-12-11T17:29:32","guid":{"rendered":"https:\/\/www.koroinen.fi\/artikkelit\/?p=2204"},"modified":"2022-12-11T20:52:45","modified_gmt":"2022-12-11T18:52:45","slug":"halisukko-2022-timo-ranti-halisten-kylan-frantsin-talosta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.koroinen.fi\/artikkelit\/halisukko-2022-timo-ranti-halisten-kylan-frantsin-talosta\/","title":{"rendered":"HaliSukko 2022 Timo Ranti Halisten kyl\u00e4n Franzin talosta"},"content":{"rendered":"\n

T\u00e4m\u00e4n vuoden Halisukko on Halisten kyl\u00e4ss\u00e4 Franzin talossa asuva maanviljelij\u00e4 Timo Ranti. H\u00e4n on jo vuosia ollut Kotiseutuyhdistyksemme Halinen-R\u00e4nt\u00e4m\u00e4ki ry:n taustavoimia, joka on avustustoiminnallaan ja kuljetusavullaan mahdollistanut useiden tapahtumiemme j\u00e4rjestelyt. H\u00e4n edustaa sukua ja ammattikuntaa, joita voi pit\u00e4\u00e4 alkuper\u00e4isimpin\u00e4 Halislaisina. Suku on viljellyt Franzin tilan maita Halisissa ja asuttanut Halisten ryhm\u00e4kyl\u00e4\u00e4n kuuluvaa tilaa aina 1600-luvulta l\u00e4htien Halisten kosken yl\u00e4puolella, siell\u00e4 miss\u00e4 joessa j\u00e4\u00e4n muodostamat alkuper\u00e4iset Halisten ukotkin aikoinaan joessa aina kev\u00e4isin voimalla rymistiv\u00e4t Aurajokea pitkin kohti kaupunkia.\u00a0H\u00e4n on saman suvun 13. is\u00e4nt\u00e4 tilalla. <\/p>\n\n\n

\n
\"\"<\/a>
HaliSukko 2022 Timo Ranti Kylv\u00f6n siunaustilaisuudessa 8.5.2022. Kuca: Timo Leinonen<\/figcaption><\/figure>\n<\/div>\n\n\n

Koroinen.fi -julkaisu k\u00e4vi haastattelemassa vuoden 2022 Halisukkoa Timo Rantia h\u00e4nen ajatuksistaan maanviljelyst\u00e4, Halisten alueesta ja kotiseutuyhdistyksest\u00e4. <\/p>\n\n\n\n\n\n\n\n

HaliSukon haastattelu<\/h2>\n\n\n
\n
\"\"<\/a>
HaliSukko 2022 Timo Ranti. Kuva: Timo Leinonen<\/figcaption><\/figure>\n<\/div>\n\n\n

Ensiksi muutama kysymys maanviljelyyn liittyen.\u00a0 Franzin tila on l\u00e4hell\u00e4 Turun keskustaa ikivanhoissa kulttuurimaisemissa. Viel\u00e4k\u00f6 maanvilj\u00f6it\u00e4 l\u00f6ytyy paljon Turusta?<\/strong> Tuskin sent\u00e4\u00e4n kovin monia n\u00e4in l\u00e4helt\u00e4 keskustaa?<\/strong><\/p>\n\n\n\n

En osaa kovin varmasti t\u00e4h\u00e4n vastata. Maanviljelij\u00e4piireiss\u00e4 liikkuessani en ole saanut kovin tarkkaa mielikuvaa maatilojen lukum\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4 Turussa. Pohjois-Turussa, Paattisten suunnassa niit\u00e4 kuitenkin on ja miksei my\u00f6s Hirvensalossa ja Kakskerrassa. Konekauppiaat j\u00e4rjest\u00e4v\u00e4t kone-esittelyin\u00e4 pihatapahtumia, joista saa tietoa muista alalla olijoista, mutta niiss\u00e4 ei k\u00e4y selville, kuka kukin on ja mist\u00e4 p\u00e4in ja mit\u00e4 varten on paikalle. <\/p>\n\n\n\n

Paikallishistoriasta on j\u00e4\u00e4nyt mieleen muistikuva siit\u00e4, ett\u00e4 Maarian taloilla on ollut paljon maanomistuksia l\u00e4hikunnissa. N\u00e4kyyk\u00f6 siit\u00e4 viel\u00e4 j\u00e4lki\u00e4?<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Meill\u00e4 on ollut kyll\u00e4 metsi\u00e4 esimerkiksi J\u00e4k\u00e4rl\u00e4ss\u00e4. Is\u00e4n kertomusten mukaan sinne l\u00e4hdettiin aamulla hevosella ja illalla palattiin muutaman puunrungon kanssa. T\u00e4\u00e4ll\u00e4p\u00e4in ei ollut isoja mets\u00e4alueita. <\/p>\n\n\n\n

N\u00e4kyyk\u00f6 ilmastomuutos maanviljelyksess\u00e4 ja jos n\u00e4kyy, niin miss\u00e4 erityisesti?<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Kes\u00e4isin on vuorovuosina ollut pitk\u00e4\u00e4n kuivaa. Mutta en tied\u00e4, onko kysymyksess\u00e4 ilmastomuutoksesta tai vain sattumankaupasta. Jossain vaiheessa kes\u00e4ll\u00e4 voi olla pitk\u00e4\u00e4n kuivaa, vaikka samaan sanotaankin, ett\u00e4 pit\u00e4isi sataa kuten aikaisemmin satoi. Muisti voi tietenkin pett\u00e4\u00e4kin.<\/p>\n\n\n\n

Viljelev\u00e4si pellot ovat ikivanhoja ruuan l\u00e4hteit\u00e4, eli niit\u00e4 on viljelty lukemattomien sukupolvien ajan. N\u00e4kyyk\u00f6 t\u00e4m\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n viljelyty\u00f6ss\u00e4 mitenk\u00e4\u00e4n? L\u00f6ytyyk\u00f6 esimerkiksi pellolta vanhoja muinaisesineit\u00e4?<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Voi sanoa, ett\u00e4 pellot ovat t\u00e4\u00e4ll\u00e4 aina olleet viljelysk\u00e4yt\u00f6ss\u00e4. Kun metallinpaljastimet tulivat helposti saataviksi ihmisille, my\u00f6s etsij\u00f6iden m\u00e4\u00e4r\u00e4 kasvoi. Muutamat ovat tulleet kysym\u00e4\u00e4n, saavatko he menn\u00e4 pellolle hakeman muinaisesineit\u00e4. Kun ei itsell\u00e4ni ole ollut laitteita ja suurta mielenkiintoa tutkia t\u00e4lt\u00e4 kannalta paikkoja, niin kyll\u00e4 yleens\u00e4 kysyj\u00e4t ovat p\u00e4\u00e4sseet pelloille tutkimaan. Joku sitten on kertonut l\u00f6yt\u00e4neens\u00e4kin jotakin. Mutta tietenkin sellainen, joka on luvan kanssa hakemassa niin kyll\u00e4 l\u00f6yd\u00f6t varmaan helposti menee omien l\u00f6yt\u00f6jen joukkoon. Mutta kaipa se on kuitenkin oletettava niin, ett\u00e4 ihmiset ainakin yritt\u00e4v\u00e4t toimia s\u00e4\u00e4d\u00f6sten mukaan. <\/p>\n\n\n\n

Kun en ole niin tarkkaa perehtynyt vanhoihin muinaisesineisiin, en niit\u00e4 v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 tunnistakaan. Nyth\u00e4n traktorin kopissa ei ihan pieni\u00e4 esineit\u00e4 huomaakaan. Ja kun niit\u00e4 peltoja on t\u00e4ss\u00e4 mieless\u00e4 jo sata vuotta h\u00e4mmennetty, niin kuvittelisi, ett\u00e4 isommat ja helpoimmin tunnistettavat esineet ovat jo l\u00f6ytyneet. Syvemm\u00e4lt\u00e4 voisi ehk\u00e4 jokin esine l\u00f6yty\u00e4kin. Ristim\u00e4en kirkon paikan l\u00f6ytyminen lis\u00e4si alueen kiinnostavuutta julkisuuden kautta. Laitteiden hinnatkin lienev\u00e4t halventuneen.<\/p>\n\n\n\n

Miten seuraat viljelymaiden lannoitetarvetta? Ja harjoitetaanko jonkinlaista vuoroviljely\u00e4?<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Apulannoitteita tarvitaan. Luomuviljelyksess\u00e4 on m\u00e4\u00e4r\u00e4ajoin harjoitettava viherkasviviljely\u00e4, jolla voidaan vaikuttaa kasvuolosuhteisiin. T\u00e4\u00e4ll\u00e4 pelloilla viel\u00e4kin joissakin maan\u00e4ytteiss\u00e4 n\u00e4kyy viel\u00e4kin j\u00e4lki\u00e4 niist\u00e4 ravinteista, jotka on saatu siit\u00e4, ett\u00e4 peltoja on lannoitettu navetoista saaduilla ”tuotteilla”. Lannat on viety navetoista l\u00e4hipelloille, mik\u00e4 on ollut helppo ja k\u00e4tev\u00e4 tapa. T\u00e4m\u00e4kin on otettava huomioon lannoitteita valittaessa, jotta pysyt\u00e4\u00e4n annetuissa ohjearvoissa. <\/p>\n\n\n\n

Minulla ei ole luomuviljely\u00e4. En ole niin mahdottomasti selvitt\u00e4nyt luomuviljelyn edellytyksi\u00e4. Jostakin hiljattain kuulin my\u00f6s, ett\u00e4 olisi saatavissa lannoitteita, jotka soveltuisivat my\u00f6s luomuviljelyksen asettamien vaatimusten kanssa. Luomuviljelyn kulut ovat kyll\u00e4 pienempi\u00e4, mutta sadot taas vastaavasti pienempi\u00e4. Apulannan hinnankehitys voi muuttaa asetelmia. Joka vuosi niiden hinnat ovat nousseet. <\/p>\n\n\n\n

Viljan kuivaus on energiaa vaativa vaihe maanviljelyksess\u00e4, jolla on varmaan iso merkitys maatalouden taloudelle. Mit\u00e4 voit siit\u00e4 kertoa omasta n\u00e4k\u00f6kulmastasi?<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Viljan kuivaukseen k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n \u00f6ljy\u00e4, haketta, tai kaasua. Minulla on \u00f6ljykuivatus. Osa viljasta viety m\u00e4rk\u00e4n\u00e4 ja kuivattu muualla. Minulla on v\u00e4h\u00e4n liian pieni kuivuri. Oman kuivurin k\u00e4ytt\u00e4misess\u00e4 on ongelma se, ett\u00e4 viljakuorma pit\u00e4\u00e4 ensin kuivattaa ja vasta sitten hakea uusi kuorma. Kun p\u00e4iv\u00e4ll\u00e4 hakee viljakuorman ja vie sen sitten y\u00f6ksi kuivuriin, kuivaustehokkuus k\u00e4rsi kylm\u00e4n y\u00f6n ilmasta tiivit\u00e4m\u00e4n kosteuden takia. \u00d6ljy\u00e4 menee n\u00e4in hukkaan. <\/p>\n\n\n\n

Onko l\u00e4hell\u00e4 isoa asutuskeskusta tapahtuva viljelytoiminta etu vai haitta elinkeinon kannalta?<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Kaupungin l\u00e4heisyydest\u00e4 ei ole sin\u00e4ns\u00e4 etua, ennemm\u00e4nkin se on haitta. Aina saa seurata, mihin tulee tolppia, jotka ovat merkkej\u00e4 paikalle tulevista uudisrakennuksista ja vastaavista. Tuskin niit\u00e4 tulee niink\u00e4\u00e4n joen varteen, mutta Topinojan suunta on erilaisessa asemassa. Siell\u00e4 on nytkin erilaisia rakennushankkeita menossa.<\/p>\n\n\n\n

Milt\u00e4 ajatus puutarhaviljelyst\u00e4 tai muunlaisesta viljelyst\u00e4 yleens\u00e4 tuntuu?<\/strong><\/p>\n\n\n\n

T\u00e4nne tuskin voi rakentaa kasvuhuoneita samalla tavalla kuin V\u00e4h\u00e4njoen varrella Paimalantien varrella. Kasvihuoneen l\u00e4hialueen tulee olla siistej\u00e4 ja laitokset ja mahdolliset puutarha-alueet pit\u00e4\u00e4 olla riitt\u00e4v\u00e4n isoja, tai viljelyidean pit\u00e4isi olla joka poikkeuksellisen hyv\u00e4 ja sellainen, jota kukaan muu ei ole keksinyt.<\/p>\n\n\n\n

Miten EU vaikuttaa maanviljelij\u00e4n ty\u00f6h\u00f6n ja talouteen?<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Lomakkeiden tulee t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 paljon ja sitten viel\u00e4 lomakkeet on tehty Keski-Euroopan olosuhteiden mukaan, miss\u00e4 asutustiheys on aivan toinen. Et\u00e4isyydet naapureihin ovat t\u00e4\u00e4ll\u00e4 ovat toisenlaiset. Mutta pakko niit\u00e4 on noudattaa. Tarkastuksista ei etuk\u00e4teen tied\u00e4 kuin muutama p\u00e4iv\u00e4 ennen k\u00e4ynti\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Milt\u00e4 alueen tulevaisuus n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 maanviljelyn kannalta?<\/strong><\/p>\n\n\n

\n
\"\"<\/a>
HaliSukko Kylv\u00f6n siunaustilaisuudessa 2022. Kuva: Timo Leinonen<\/figcaption><\/figure>\n<\/div>\n\n\n

Mit\u00e4\u00e4n suurta ja konkreettista uhkaa en n\u00e4e tulevasuuden taivaalla. Niin kauan kuin ihmisi\u00e4 on, maanviljely\u00e4 tarvitaan ravinnon tuottamiseen niin ihmisille kuin el\u00e4imille. Halisten alue on hyv\u00e4\u00e4 maatalousaluetta. <\/p>\n\n\n\n

Ent\u00e4 mit\u00e4 ajattelet Halisista asuinalueella, mitk\u00e4 ovat alueen parhaimmat ja mitk\u00e4 vastaavasti huonoimmat puolet?<\/strong><\/p>\n\n\n\n

En mit\u00e4\u00e4n huonoa ole ehtinyt keksim\u00e4\u00e4n. Ja kaikkeen, mik\u00e4 on huonoa, olen jo ehtinyt tottumaan. Luontoa on l\u00e4hell\u00e4, ja alueella mielekk\u00e4\u00e4t reitit kulkea. Mets\u00e4\u00e4nkin p\u00e4\u00e4see kohtuullisen helposti. Kerrostalojen seassa on ahdasta, t\u00e4\u00e4ll\u00e4 on avaruutta verrattuna esimerkiksi satama-alueelle rakenteilla olevaan asuinalueeseen. <\/p>\n\n\n\n

T\u00e4mm\u00f6isen\u00e4 alue tuntuu kohtuullisen sopivalta. Maisemat joen varrella ovat arvokkaita kansallismaisemia, alueella on pitk\u00e4 historia ja viel\u00e4 oma sukuhistoria samalla tilalla 1600-luvulta l\u00e4htien. N\u00e4m\u00e4 vaikuttavat taustalla omalla painollaan, mutta ei niit\u00e4 voi koko ajan aktiivisesti mieless\u00e4 pit\u00e4\u00e4 tai niit\u00e4 pohdiskella.<\/p>\n\n\n\n

Ent\u00e4 ulkoilureitin ja sen k\u00e4yt\u00f6n lis\u00e4\u00e4ntyminen korona -aikana?<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Ulkoilureitti Virnam\u00e4en kallioille ja sit\u00e4 kautta Komoisten kummuille tuntuu toimivan nykyisell\u00e4\u00e4n yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4nkin hyvin. Reitti kulkee vaihtelevassa maastossa, v\u00e4lill\u00e4 korkealla kalliolla ja v\u00e4lill\u00e4 joen rannassa. N\u00e4k\u00f6alat ovat vaikuttavia. Hevosetkin sopivat hyvin maisemaan. Virnam\u00e4en alue soveltuu 10\u201320 ihmisen tapahtumille. Isommat tapahtumat, kuten esimeriksi HaliSilta, sopivat paremmin jonnekin muualle. HaliSiltaa onkin vietetty Halisten koulu piha-alueella. <\/p>\n\n\n

\n
\"\"<\/a>
N\u00e4kym\u00e4 Virnam\u00e4en kalliolta. Kuva: Timo Leinonen<\/figcaption><\/figure>\n<\/div>\n\n\n

Koroisten alueelle on kaavailtu muutoksia tulevaisuudessa. On puhuttu my\u00f6s asuntomessun alueen perustamisesta V\u00e4h\u00e4joen varteen. Mit\u00e4 n\u00e4m\u00e4 tuovat mieleen?<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Onkohan uusille tiej\u00e4rjestelyille tarvetta? En ole varma. Ne, jotka asuvat l\u00e4hemp\u00e4n\u00e4 ehk\u00e4 ajattelevat toisin. En tunne suunnitelmia riitt\u00e4v\u00e4n hyvin. <\/p>\n\n\n\n

Voisiko aatteellinen yhdistyksemme, eli Kotiseutuyhdistys Halinen-R\u00e4nt\u00e4m\u00e4ki ry tehd\u00e4 jotakin alueen hyv\u00e4ksi?<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Yhdistyksen toimintamahdollisuuksia rajoittaa varmaankin v\u00e4h\u00e4inen j\u00e4senm\u00e4\u00e4r\u00e4, mik\u00e4 lienee tavallista t\u00e4m\u00e4n tyyppisiss\u00e4 yhdistyksiss\u00e4.  Ehk\u00e4 ihmiset eiv\u00e4t en\u00e4\u00e4 halua kuulua yhdistyksiin ja tehd\u00e4 palkatonta talkooty\u00f6t\u00e4? <\/p>\n\n\n\n

Voisiko yhdistys tehd\u00e4 jotain j\u00e4senm\u00e4\u00e4r\u00e4n kasvattamiseksi?<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Ihmisten pit\u00e4isi saada jotakin etua liitty\u00e4 yhdistykseen ja heid\u00e4n pit\u00e4isi olla tietoisia t\u00e4st\u00e4. Etujen pit\u00e4isi olla sellaisia, ett\u00e4 ne voisivat kiinnosta ihmisi\u00e4. Sellaisia voi tosin olla vaikeaa l\u00f6yt\u00e4\u00e4. <\/p>\n\n\n\n

Aatteessakin pit\u00e4isi olla jotain kouriintuntuvaa. Pelkk\u00e4\u00e4 Kulttuuriaatetta ei ole ihmisille helppo myyd\u00e4. Esimerkiksi pienkiinteist\u00f6yhdistyksell\u00e4 on paljon enemm\u00e4n sananvaltaa ja uskottavuutta energian ostoneuvotteluissa yhdistyksen etuj\u00e4rjest\u00f6luonteesta johtuen. <\/p>\n\n\n\n

Yhdistyksen puheenjohtajan Tapio Jokisen toimesta julkaistiin vuosina 2008\u20132017 KoroiSet \u2013 lehte\u00e4 yhteens\u00e4 liki 40 numeroa. Ne ovat nyt luettavissa Internetist\u00e4 koroinen.fi:st\u00e4. Pit\u00e4isik\u00f6 ko. lehdelle l\u00f6yt\u00e4\u00e4 jonkinlainen jatkaja, tai voisiko nettiujulkaisu Koroinen.fi palvella paremmin alueen asukkaita?<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Ihmisill\u00e4 pit\u00e4isi olla ensin joku syy menn\u00e4 nettiin. Julkaisun nimi Koroinen.fi ei tuo ensimm\u00e4iseksi mieleen Halisten aluetta, jos ei ennest\u00e4\u00e4n tunne aluetta hyvin. Kun haluaa tiet\u00e4\u00e4 Halisista, ensimm\u00e4iseksi ei tule hakukohteena mieleen Koroisten nimi . <\/p>\n\n\n\n

Yhdistys on valmistelemassa yhdess\u00e4 Hamaron Pienkiinteist\u00f6jen omistajat ry:n kanssa tilaisuutta, jonne kutsutaan Turun pormestarit kuuntelemaan alueen asukkaiden n\u00e4kemyksi\u00e4 alueen tulevaisuutta. Onko Sinulla jotain erityisi\u00e4 terveisi\u00e4 viet\u00e4v\u00e4n\u00e4 tilaisuuden valmistelijoille <\/strong><\/p>\n\n\n\n

Hanke on alueen tulevaisuuden kannalta varmasti t\u00e4rke\u00e4, mutta mit\u00e4\u00e4n yksitt\u00e4ist\u00e4 asiaa minulle ei tule mieleen ihan heti. <\/p>\n\n\n\n

Lopuksi viel\u00e4 ajankohtainen kysymys s\u00e4hk\u00f6st\u00e4 ja sen hinnasta. S\u00e4hk\u00f6st\u00e4 sanotaan tulevan pulaa talvella. T\u00e4m\u00e4 merkitsee v\u00e4hint\u00e4\u00e4nkin kallista s\u00e4hk\u00f6\u00e4. Onko t\u00e4m\u00e4 vakava uhka maanviljelyn taloudelle?<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Sitten on vain entisest\u00e4\u00e4n laskettava sis\u00e4l\u00e4mp\u00f6tilaa ja laitettava lis\u00e4\u00e4 vaateita p\u00e4\u00e4lle. Samalla katsottava sen per\u00e4\u00e4n, ettei putkisto p\u00e4\u00e4se j\u00e4\u00e4tym\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n

Halisissa 7.12.2022<\/p>\n\n\n\n

Haastattelijana: Timo Leinonen<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

T\u00e4m\u00e4n vuoden Halisukko on Halisten kyl\u00e4ss\u00e4 Franzin talossa asuva maanviljelij\u00e4 Timo Ranti. H\u00e4n on jo vuosia ollut Kotiseutuyhdistyksemme Halinen-R\u00e4nt\u00e4m\u00e4ki ry:n taustavoimia, joka on avustustoiminnallaan ja kuljetusavullaan mahdollistanut useiden tapahtumiemme j\u00e4rjestelyt. H\u00e4n edustaa sukua ja ammattikuntaa, joita voi pit\u00e4\u00e4 alkuper\u00e4isimpin\u00e4 Halislaisina. Suku on viljellyt Franzin tilan maita Halisissa ja asuttanut Halisten ryhm\u00e4kyl\u00e4\u00e4n kuuluvaa tilaa aina 1600-luvulta … Lue lis\u00e4\u00e4<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":2207,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[76,64,1,80],"tags":[8,15,61,44,27,36],"class_list":["post-2204","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-esittely","category-halisviikko","category-yleinen","category-yritykset","tag-halinen","tag-halisten-kyla","tag-halisukko","tag-halisviikko","tag-kotiseututyo","tag-kotiseutuyhdistys-halinen-rantamaki-ry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.koroinen.fi\/artikkelit\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2204","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.koroinen.fi\/artikkelit\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.koroinen.fi\/artikkelit\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.koroinen.fi\/artikkelit\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.koroinen.fi\/artikkelit\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2204"}],"version-history":[{"count":23,"href":"https:\/\/www.koroinen.fi\/artikkelit\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2204\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2277,"href":"https:\/\/www.koroinen.fi\/artikkelit\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2204\/revisions\/2277"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.koroinen.fi\/artikkelit\/wp-json\/wp\/v2\/media\/2207"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.koroinen.fi\/artikkelit\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2204"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.koroinen.fi\/artikkelit\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2204"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.koroinen.fi\/artikkelit\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2204"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}