{"id":2034,"date":"2022-04-29T15:35:57","date_gmt":"2022-04-29T12:35:57","guid":{"rendered":"http:\/\/www.koroinen.fi\/artikkelit\/?p=2034"},"modified":"2022-10-20T18:58:57","modified_gmt":"2022-10-20T15:58:57","slug":"kyla-ja-koski-josta-suomen-teollisuus-alkoi","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.koroinen.fi\/artikkelit\/kyla-ja-koski-josta-suomen-teollisuus-alkoi\/","title":{"rendered":"Kyl\u00e4 ja koski, josta Suomen teollisuus alkoi"},"content":{"rendered":"
\n
\"\"
Halisten myllyrakennukset kosken partaalla 1920-luvulla. Vasemmalla oleva Erik Julinin vuonna 1824 rakennuttama isomylly tuhoutui tulipalossa vuonna 1942. Sen takana oleva myll\u00e4rin asunto on viel\u00e4 j\u00e4ljell\u00e4. Oikeassa reunassa n\u00e4kyy Halisten kyl\u00e4m\u00e4en rakennuksia. Kuva Turun museokeskus.<\/figcaption><\/figure>\n<\/div>\n\n\n

Hallinen, Halinen vai Halis? Vanhalla kyl\u00e4ll\u00e4 on monta kutsumanime\u00e4<\/h3>\n\n\n\n

Asutus Halisten kyl\u00e4n alueella, Aurajoen rannalla on alkanut jo rautakaudella. Kyl\u00e4n alueelta tunnetaan seitsem\u00e4n rautakauden asuinpaikkaa, muutamia kalmistoja sek\u00e4 hautakummut, nuo Komosten kummuiksi kutsutut. Tiivis esihistoriallinen asutus on sijainnut Aurajoen pohjoisrannalla, nykyisen Virnam\u00e4enpuiston alueella.<\/p>\n\n\n\n\n\n\n\n

Hallisen kyl\u00e4 sijaitsee Aurajoen rannalla Koroisten ja Kaarinan Ravattulan kylien v\u00e4liss\u00e4 ulottuen koillisessa Topinojan kaatopaikalle asti. My\u00f6s vesilaitoksen alue on kuulunut Hallisten kyl\u00e4\u00e4n. Se ei kuitenkaan kuulu nykyiseen Halisten kaupunginosaan, joka muodostuu Karpiokadun p\u00e4\u00e4h\u00e4n asti ulottuvasta tiiviisti rakennetusta Halisten asuinalueesta. Vanhoissa asiakirjoissa kyl\u00e4n nimi on kirjoitettu muodossa Halis tai Haliis, mutta Hallinen tuli k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n 1800-luvulla, ja se vakiintui kyl\u00e4n viralliseksi nimeksi. Kaupunginosa kirjoitetaan kuitenkin muodossa Halinen.<\/p>\n\n\n\n

Hallisten kyl\u00e4st\u00e4 kerrotaan, monen muun entisen maarialaisen kyl\u00e4n tavoin, joulukuussa 2021 ilmestyneess\u00e4 julkaisussa Kylist\u00e4 kasvoi Turku \u2013 Kaarinasta, Maariasta ja Raisiosta Turkuun liitettyjen kylien historiaa.<\/em> (Turun museokeskuksen julkaisuja 87, Turun museokeskus 2021). Ohessa on tekstin\u00e4yte t\u00e4st\u00e4 julkaisusta:<\/p>\n\n\n\n

Merkitt\u00e4v\u00e4 seikka l\u00e4pi kyl\u00e4n historian on ollut kyl\u00e4n alueella olevalla koskella, johon varhaisin asiakirjamaininta vuodelta 1352 liittyy. Tuolloin mainitaan Turun piispoilla olleen mylly Halisten koskessa.[1]<\/sup><\/a> Halisten mylly toimi 1300-luvulta aina 1900-luvulle asti. Myllyn yhteyteen perustettiin 1540-luvulla veranvanutuslaitos. Se oli tiett\u00e4v\u00e4sti Suomen ensimm\u00e4inen varsinainen teollisuuslaitos. Halisten koski oli vuolaan virtansa vuoksi taloudellisesti merkitt\u00e4v\u00e4, ja sen omistus kiinnosti aikoinaan niin kuningasta kuin Turun kaupunkia. Kruunu luovutti vuonna 1635 Halisten kosken myllypaikan kaupungille annettavaksi pormestarin ja raadin palkkojen lis\u00e4tuloksi.[2]<\/sup><\/a> Kaupunki sai viisitoista vuotta my\u00f6hemmin kruunulta haltuunsa my\u00f6s Komoisten ja Frantsin tilat, jotka my\u00f6s annettiin maistraatin palkkatiloiksi.[3]<\/sup><\/a><\/p>\n\n\n\n

Maistraatti ryhtyi vuokraamaan Halisten myllylaitosta yksityisille porvareille. Koneistojen ja padon yll\u00e4pito aiheutti kuitenkin usein riitoja, ja kunnostus j\u00e4i maistraatin vastuulle. Se ottikin kosken laitokset, verkavalkki-s\u00e4\u00e4misk\u00e4tampin ja jauhomyllyn omaan hallintaansa vuonna 1742 ja valvoi nyt myllyn toimintaa.[4]<\/sup><\/a> Verkavalkki-mylly vuokrattiin ulkopuoliselle s\u00e4\u00e4misk\u00e4ntekij\u00e4lle. Lopulta vuonna 1823 Halisten laitokset siirtyiv\u00e4t maistraatilta porvariston hallintaan. Pato ja myllylaitokset vuokrattiin Erik Julinille, joka loi Halisten koskelle vire\u00e4n, kannattavan teollisuuslaitoksen. Nyt koskella valmistettiin tuotteita jauhosta keinolannoitteisiin. Julin rakennutti my\u00f6s ensimm\u00e4isen sillan yli Halisten kosken sek\u00e4 uusia rakennuksia, jotka t\u00e4yttiv\u00e4t kosken rannat. Teollisuusrakennusten lis\u00e4ksi valmistui varastotiloja sek\u00e4 asuntoja ja ulkorakennuksia myllyjen ty\u00f6ntekij\u00f6ille. Ne olivat k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 1900-luvulle asti.[5]<\/sup><\/a><\/p>\n\n\n\n

Tulipalo kohtasi Halisten kosken partaat kahdesti. Ensin vuonna 1905 paloivat Nummen puolella ollut juuri rakennettu sahalaitos useine rakennuksineen ja vanha luujauhomylly. Halisten puolella tulipalo tuhosi myllyrakennukset vuonna 1942 ja loput purettiin t\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen. J\u00e4ljelle j\u00e4i vain vanha myll\u00e4rintupa, joka kunnostettiin 1990-luvun lopussa Aurajoen opastuskeskukseksi.<\/p>\n\n\n\n

Kosken \u00e4\u00e4relle syntynyt asutusmilj\u00f6\u00f6 muuttui myllytoiminnan loputtua, mutta Nummen kyl\u00e4n puolelle 1920-luvulta l\u00e4htien rakentunut Halisten vesilaitos toi uutta rakennuskantaa Aurajoen rantaan. Vesilaitoksen tarvitseman veden s\u00e4\u00e4nn\u00f6stely\u00e4 varten valmistui vuonna 1972 uusi s\u00e4\u00e4nn\u00f6stelypato, joka korvasi aiemman vuonna 1837 rakennetun ylivuotopadon.[6]<\/sup><\/a><\/p>\n\n\n\n

Halisten kosken takana kyl\u00e4m\u00e4ell\u00e4 sijaitsee tiiviin\u00e4 rykelm\u00e4n\u00e4 kolme kantataloa, T\u00e4til\u00e4, Komoinen ja Frantsi. Kyl\u00e4ss\u00e4 on keskiajalta l\u00e4htien ollut kolme taloa. Yksi n\u00e4ist\u00e4 oli entinen Pyh\u00e4n Olavin luostarille kuulunut talo, jonka luostariveljet siirsiv\u00e4t kyl\u00e4m\u00e4elt\u00e4 pellolle l\u00e4helle koskea ja mylly\u00e4. Talonpojat eiv\u00e4t kuitenkaan sallineet peltosarkojen p\u00e4\u00e4lle rakentamista. Luostariveljien oli vuoden 1468 k\u00e4r\u00e4j\u00e4p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen mukaisesti muutettava talo takaisin vanhalle tontille.[7]<\/sup><\/a><\/p>\n\n\n\n

Sanna Kupila<\/p>\n\n\n\n

tutkija<\/p>\n\n\n\n

Turun museokeskus
<\/p>\n\n\n\n

PS. Halisten kyl\u00e4\u00e4 koskeva ote kirjasta Kylist\u00e4 kasvoi Turku<\/em> l\u00f6ytyy pdf -muodossa t\u00e4st\u00e4.<\/a><\/p>\n\n\n\n

\n\n\n\n
\n

[1]<\/sup><\/a> Oja 1944, 316.<\/p>\n\n\n\n

[2]<\/sup><\/a> Toropainen 1998, 12\u201313.<\/p>\n\n\n\n

[3]<\/sup><\/a> Toropainen 1998, 13, KA, Maanmittaushallituksen maakirjat ja kruununmaaluettelot. Maakirjat. Turun ja Porin l\u00e4\u00e4nin maakirja 1875 (48:2).<\/p>\n\n\n\n

[4]<\/sup><\/a> Toropainen 1998, 14\u221215.<\/p>\n\n\n\n

[5]<\/sup><\/a> Toropainen 1998, 30\u221234.<\/p>\n\n\n\n

[6]<\/sup><\/a> Toropainen 1998, 42.<\/p>\n\n\n\n

[7]<\/sup><\/a> Oja 1944, 317\u2212319.<\/p>\n<\/div><\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Hallinen, Halinen vai Halis? Vanhalla kyl\u00e4ll\u00e4 on monta kutsumanime\u00e4 Asutus Halisten kyl\u00e4n alueella, Aurajoen rannalla on alkanut jo rautakaudella. Kyl\u00e4n alueelta tunnetaan seitsem\u00e4n rautakauden asuinpaikkaa, muutamia kalmistoja sek\u00e4 hautakummut, nuo Komosten kummuiksi kutsutut. Tiivis esihistoriallinen asutus on sijainnut Aurajoen pohjoisrannalla, nykyisen Virnam\u00e4enpuiston alueella.<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":700,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[7,13],"tags":[8,15,14,66],"class_list":["post-2034","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-asuminen","category-historia","tag-halinen","tag-halisten-kyla","tag-historia","tag-teollisuushistoria"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.koroinen.fi\/artikkelit\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2034","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.koroinen.fi\/artikkelit\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.koroinen.fi\/artikkelit\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.koroinen.fi\/artikkelit\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.koroinen.fi\/artikkelit\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2034"}],"version-history":[{"count":14,"href":"https:\/\/www.koroinen.fi\/artikkelit\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2034\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2106,"href":"https:\/\/www.koroinen.fi\/artikkelit\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2034\/revisions\/2106"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.koroinen.fi\/artikkelit\/wp-json\/wp\/v2\/media\/700"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.koroinen.fi\/artikkelit\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2034"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.koroinen.fi\/artikkelit\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2034"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.koroinen.fi\/artikkelit\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2034"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}