{"id":195,"date":"2015-12-15T17:09:43","date_gmt":"2015-12-15T15:09:43","guid":{"rendered":"http:\/\/www.koroinen.fi\/artikkelit\/?p=195"},"modified":"2015-12-18T19:27:57","modified_gmt":"2015-12-18T17:27:57","slug":"halisten-kylan-historia-osa-1-asutuksen-varhaishistoria-maariassa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.koroinen.fi\/artikkelit\/halisten-kylan-historia-osa-1-asutuksen-varhaishistoria-maariassa\/","title":{"rendered":"HALISTEN KYL\u00c4N HISTORIA. Osa 1. Asutuksen varhaishistoria Maariassa"},"content":{"rendered":"
\"Kuva:<\/a>
Heikki ja Pirjo Ranti kotonaan Frantsin tilalla, j\u00e4rjestyksess\u00e4 saman suvun 12. is\u00e4nt\u00e4pariskunta samalla tilalla. Nyt tilaa viljelee heid\u00e4n poikansa Timo.<\/figcaption><\/figure>\n

Halisten kyl\u00e4 on ikivanha asuinpaikka Aurajoen l\u00e4ntisell\u00e4 rannalla Halisten kosken muutama kilometri Turun kaupungin keskustassa. Kyl\u00e4n talonpoikaistalot ovat 1800 \u2013 1900 luvuilta ja osin vanhempiakin. Kyl\u00e4n vuosisataiset viljelyperinteet jatkuvat yh\u00e4. Frantsin tilalle niit\u00e4 jatkaa jo kolmastoista sukupolvi.<\/p>\n

<\/p>\n

Nimen Halinen alkuper\u00e4 on tuntematon. Uskottavimman tuntuisen teorian mukaan nimi viittaa joen keskell\u00e4 koskessa olleeseen saareen, joka jakoi, eli halkaisi, joen ja sit\u00e4 kautta ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4t alueet kahteen hallinnollisesti toisistaan erottuvaan osaan. N\u00e4m\u00e4 muodostivat my\u00f6hemmin Kaarinan ja Maarian pit\u00e4j\u00e4t.<\/p>\n

Halisten kyl\u00e4 sijaitsee paikalla, joka on ollut asumista ajatellen erinomainen.\u00a0Alueelta onkin l\u00f6ydetty lukuisia merkkej\u00e4 asutuksesta: hautapaikkoja, kuppikivi\u00e4, ja kivir\u00f6ykki\u00f6it\u00e4, joiden ik\u00e4 lienee 1500 \u2013 2000 vuotta. Halisten kosken ik\u00e4 on noin 1000 vuotta.<\/p>\n

Alueelta ei ole kuitenkaan ainakaan toistaiseksi tavattu sellaisia l\u00f6yd\u00f6ksi\u00e4, jotka viittaisivat viel\u00e4 vanhempaan asutukseen, kuten K\u00e4rs\u00e4m\u00e4est\u00e4 ja Saram\u00e4est\u00e4, vaikka Halisten kyl\u00e4 on sin\u00e4ns\u00e4 vastaavanlainen paikassa aurinkoisella joen l\u00e4nsirannan m\u00e4ell\u00e4. Halisten kyl\u00e4 ei tosin ole sijainnut vesireitti\u00e4 lukuun ottamatta kulkureittien v\u00e4litt\u00f6m\u00e4ss\u00e4 l\u00e4heisyydess\u00e4.<\/p>\n

Alueen maanjakokysymyksi\u00e4<\/h3>\n

Kun alueella muodostui kiinte\u00e4, maanviljelykseen perustuva asutus noin 1000 vuotta, oli samalla j\u00e4rjestett\u00e4v\u00e4 maanomistusasiat. L\u00e4nsi-Suomessa pit\u00e4jien maat, kuten Maaria, oli jaettu Isoonjakoon saakka jakokuntiin.\u00a0Jakokuntaan kuului yksi tai useampi kyl\u00e4. Jakokuntien rajat oli tarkoin m\u00e4\u00e4ritetty. Jakokunnat maat kuuluivat siin\u00e4 olevien talojen yhteisomistukseen lukuun ottamatta kunkin kyl\u00e4n talon yksityiseen omistukseen kuuluvia peltosarkoja ja niittyj\u00e4 sek\u00e4 peltotilkkuja.<\/p>\n

Halisten kyl\u00e4 kuului R\u00e4nt\u00e4m\u00e4en jakokuntaan yhdess\u00e4 R\u00e4nt\u00e4m\u00e4en, Niuskala-Hamaron, Mets\u00e4m\u00e4en ja Haihun kylien kanssa. Jakokunta hallinnoi kyl\u00e4yhteis\u00f6jen yhteisi\u00e4 alueita. Kyl\u00e4t taas olivat tietynlaisia yksitt\u00e4isten tilanomistajien yhteenliittymi\u00e4, mutta ero ei liene kovin selv\u00e4.<\/p>\n

1300-luvulla tuli voimaan Ruotsin maanlaki, jolla j\u00e4rjestettiin maanomistusolosuhteita. Laissa kylien maat j\u00e4rjestettiin sarkajaon periaatteen mukaan. Sen mukaan kyl\u00e4n maat olivat periaatteessa yhteisomistuksessa. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 kuitenkin vain pellot j\u00e4rjestettiin yhteisomistuksen mukaisesti. Kullakin talolla oli oikeus vuorotellen peltosarkoihin siten, ett\u00e4 kukin sai osuuden kaikenlaiseen peltolaatuun kyl\u00e4n yhteisist\u00e4 aidatuista peltomaista.<\/p>\n

Kyl\u00e4n talojen eri paikoissa olevat yhteiset peltoalat jaettiin erikseen yksitt\u00e4isille taloille m\u00e4\u00e4r\u00e4ttyjen verolukujen suhteessa. Peltoalojen kokonaisleveydet mitattiin tangolla, jonka pituus oli 6 (noin 3,5 m) tai 9 (5,3 m) kyyn\u00e4r\u00e4\u00e4. Talonpojat mittasivat peltojen leveydet itse ja tankoa s\u00e4ilytettiin kylien taloissa mahdollista tarkistusmittausta varten. Jaettavat peltoalat pyrittiin muotoilemaan niin suorakulmaisiksi, ett\u00e4 jako voitiin tehd\u00e4 mittaamalla vain sarkojen leveydet.<\/p>\n

Ensiksi m\u00e4\u00e4riteltiin kyl\u00e4n tankoluku, joka oli joko 12 tai 24. Yleens\u00e4 oli niin, ett\u00e4 mit\u00e4 v\u00e4hemm\u00e4n taloja kyl\u00e4ss\u00e4 ja mit\u00e4 uudempi kyl\u00e4 oli, sit\u00e4 todenn\u00e4k\u00f6isemp\u00e4\u00e4 tankoluku oli 12. Kun tiedettiin kunkin talon osuus kyl\u00e4n kaikista maista, peltolohkot voitiin jakaa sarkoihin t\u00e4m\u00e4n suhdeluvun avulla.<\/p>\n

Jos esimerkiksi jonkun talon osuus oli puolet koko 12 tangon kyl\u00e4st\u00e4, talo sai 6 tangon levyiset peltosarat kustakin jaettavasta peltoalasta, tai jos peltoalan leveys ei sallinut koko tangon levyisi\u00e4 sarkoja, voitiin jakoperusteena k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 my\u00f6s tankoon merkittyj\u00e4 kyyn\u00e4r\u00e4mittoja. Tankoluku ei n\u00e4in ollen viittaa suoraan kyl\u00e4n peltoalojen ja niittyjen suuruuteen vaan paremminkin kyl\u00e4n talojen m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n. Suurempi tankoluku on helpompi jakaa useampaan osaan.<\/p>\n

Maarian tiloista ja kylist\u00e4<\/h3>\n

Maariassa oli 1500-luvun tienoilla 24-tankoisia kyli\u00e4 kaikkiaan kymmenen ja mantereen puoleisessa Maariassa kahdeksan. Halisen lis\u00e4ksi kyli\u00e4 olivat Paimala, Vaistenkyl\u00e4-Saram\u00e4ki, K\u00e4rs\u00e4m\u00e4ki, Kaerla, Virusm\u00e4ki, Raunistula, ja Aninkainen. Kyli\u00e4, joiden tankoluku oli 12, oli vastaavasti 62.<\/p>\n

Maatilan suuruus m\u00e4\u00e4riteltiin sen mukaan, paljonko sen peltoihin meni viljasiemeni\u00e4 ja paljonko sen niityist\u00e4 saatiin heini\u00e4. Molempia mitattiin niiden tilavuuksien mukaan. Tilavuusmittana k\u00e4ytettiin ennen tynnyri\u00e4 pannia, jonka koko oli puoli tynnyri\u00e4, eli noin 92 litraa.<\/p>\n

Pannista johdettiin verotuksessa k\u00e4ytetty mittaluku panninmaa. Varsinais-Suomessa yksi panninmaa tarkoitti sen suuruista peltoalaa, jonka kylv\u00e4miseen tarvittiin kahden pannin suuruinen viljam\u00e4\u00e4r\u00e4, ja lis\u00e4ksi sen kokoinen niitty, josta saatiin nelj\u00e4 kuormaa heini\u00e4.<\/p>\n

Maakaupoissa yksi panninmaa tarkoitti sellaista alaa peltoa, jonka puolikkaaseen ensimm\u00e4isen\u00e4 vuonna kylvettiin kaksi pannia viljaa ja toisena vuonna toiseen puolikkaaseen kaksi pannia viljaa. T\u00e4h\u00e4n aikaan oli k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 vuoroviljely, jossa pelto lep\u00e4si joka toisen vuoden.<\/p>\n

Veropanninmaa oli taas sen suuruinen pinta-ala, joka k\u00e4sitti nelj\u00e4 panninalaa peltoa ja nelj\u00e4n hein\u00e4kuorman alan niitty\u00e4. Eri maakunnissa panninmaan koko oli erilainen eri aikoina. My\u00f6hemmin yksi panni oli 1\/2 tynnyrinalaa eli 2 468 neli\u00f6metri\u00e4.<\/p>\n

Peltoviljelyksest\u00e4<\/h3>\n

Halisten kyl\u00e4n maat eiv\u00e4t rajoittuneet vain siihen jakokuntaa, johon kyl\u00e4 kuului. Kyl\u00e4ll\u00e4 oli jopa 17 kpl jakokunnan ulkopuolista niittymaata. Maarian taloilla oli yleens\u00e4kin paljon jakokuntansa ulkopuolella sijanneita niittyj\u00e4 oman pit\u00e4j\u00e4n alueilla ja my\u00f6s muiden pit\u00e4jien alueilla.<\/p>\n

Suuri lukum\u00e4\u00e4r\u00e4 on todenn\u00e4k\u00f6isesti seurausta alueen v\u00e4hitt\u00e4isest\u00e4 asutuksen kehittymisest\u00e4 ja tarpeesta l\u00f6yt\u00e4\u00e4 lis\u00e4ravintoa karjalle my\u00f6s jakokunnan ja pit\u00e4j\u00e4n rajojen ulkopuolelta. Niiden tuotoista ja k\u00e4yt\u00f6st\u00e4 muutenkaan ei ole paljon tietoa. Tiedet\u00e4\u00e4n kuitenkin, ett\u00e4 Halisten arkkiteinin talon seitsem\u00e4n ulkoniityn tuotto oli yhteens\u00e4 55 kuormaa hein\u00e4\u00e4 1400 \u2013 luvulla.<\/p>\n

Turun tuomiokirkon lampuotiluettelossa on seuraavat tiedot vuodelta 1553 maakirjoissa Halisten talojen kylv\u00f6m\u00e4\u00e4rist\u00e4:<\/p>\n

\"HalistenTalotKylvot\"<\/a><\/p>\n

Ajan viljelyj\u00e4rjestelm\u00e4 perustui siihen, ett\u00e4 pellot oli jaettu kahteen lohkoon, joista toinen oli aina vuorotellen kesantona ja toinen kasvamassa. Suurin kylv\u00f6 oli Friskalassa 1540-luvulla Hirvensalossa, jossa se oli kaikkiaan 54 pannia ja pienin noin 1,5 pannia. Halisten l\u00e4hialueella, mantereen puoleisessa Maariassa se oli 11 pannia. Viljelysalat pysyiv\u00e4t tasaisina 1500-luvulla. 1580-luvun veronpanoissa viljelym\u00e4\u00e4ri\u00e4 jossakin m\u00e4\u00e4rin tasattiin.<\/p>\n

Karjataloudesta<\/h3>\n

Karja ei nykyaikaan verrattuna tuottanut hyvin. Syin\u00e4 olivat esimerkiksi paljon alkeellisemmat tilat karjalle ja ruokinnan laatu varsinkin talvella nykyaikaan verrattuna. Tuotosm\u00e4\u00e4rist\u00e4 ei ole paljon tietoja s\u00e4ilynyt. Iso-Heikkil\u00e4n tilan s\u00e4ilyneist\u00e4 tileist\u00e4 ilmenee, ett\u00e4 1540 \u2013 1550-luvuilla seuraavanlaisia vuosituotosm\u00e4\u00e4ri\u00e4. Lehm\u00e4 tuotti keskim\u00e4\u00e4rin noin 1,5 leivisk\u00e4\u00e4 (12,75 kg) voita. Lammas tuotti keskim\u00e4\u00e4rin 2 naulaa (0,8 kg) villoja ja 2,5 naulaa (1,2 kg) juustoa.<\/p>\n

Juustoa tehtiin siihen aikaan niin lampaan kuin vuohen maidosta. Karjanpidon t\u00e4rkein peruste lienee ollut lihan tuotanto. Leiv\u00e4n ohella se oli ensisijainen ravinnonl\u00e4hde ihmisille. Lis\u00e4ksi karjasta saatava lanta toimi peltojen lannoitteena turvaten viljan saannin.<\/p>\n

Silloiset tilat olivat maaveron maksuvelvollisuuden kesken\u00e4\u00e4n eri asemassa. Yksityisess\u00e4 omistuksessa olevat ns. verotilat olivat verovelvollisia. Kruunun, eli valtiovallan omistuksessa olevia kruununtilat eiv\u00e4t maksaneet maaveroa, vaan niiden talonpojat olivat vuokralaisen asemassa.<\/p>\n

R\u00e4lssitilat olivat taas tiloja, jotka olivat alun alkaen vapautettu maaverosta vastineeksi sille, ett\u00e4 ne varustivat kustannuksellaan ratsusotilaan kruunun palvelukseen. Verovapaus tosin voitiin my\u00f6t\u00e4\u00e4 vastineeksi my\u00f6s muista syist\u00e4.<\/p>\n

Kruunu kantoi 1500-luvulla my\u00f6s omaisuusveroa. Vuonna 1971 kannettiin ns. hopeavero ja vuonna 1600 viidenkymmenen penningin vero.\u00a0Omaisuuteen laskettiin kuuluvaksi my\u00f6s talojen karjat, jota veronkannon vuoksi luetteloitiin.<\/p>\n

Maaverosta vapautetut tilatyyppien – kruunun ja r\u00e4lssitilan – osalta ei kuitenkaan luetteloihin otettu mukaan sit\u00e4 karjam\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4, jota pidettiin tilan omistajan, eli kruunun tai r\u00e4lssitilan omistajan omana, ns. inventaariokarjaa. Halisten tilat kuuluivat siihen aikaan n\u00e4ihin verosta osittain vapautettuihin talotyyppeihin.<\/p>\n

\"KarjatHalinenHistoria\"<\/a><\/p>\n

Mets\u00e4taloudesta<\/h3>\n

Talous perustui paljon mets\u00e4n k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n maanviljelyksen ja karjanhoidon lis\u00e4ksi. Mets\u00e4n puita k\u00e4ytettiin mm. rakennusten ja aitojen rakentamiseen, polttopuuna ja erilaisten kotitarve-esineiden valmistamiseen. Lehti\u00e4 ker\u00e4ttiin karjan rehuksi. Koivusta saatiin tuohta ja puun ulkokerroksista saatiin niint\u00e4 k\u00f6ysien ja verkkojen valmistukseen. Lis\u00e4ksi puusta valmistettiin tervaa ja sep\u00e4n pajaan hiilt\u00e4.<\/p>\n

Maariassa muutenkin v\u00e4h\u00e4iset mets\u00e4t alkoivat n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 loppumisen merkkej\u00e4 jo varhain. Tukkipuita l\u00f6ytyi vain Hirvensalon Friskalassa. R\u00e4nt\u00e4m\u00e4en jakokunnan halonsaanti mainitaan 1500 \u2013 luvun asiakirjoissa heikoksi. Nykytilanne metsien suhteen on aivan toisenlainen.<\/p>\n

Rakennuksista ei juuri ole tietoa. Niist\u00e4 on kuitenkin p\u00e4\u00e4telt\u00e4viss\u00e4, ett\u00e4 taloissa oli jo savupiippu, eli l\u00e4mmitysj\u00e4rjestelm\u00e4 oli ulosl\u00e4mpenev\u00e4, eik\u00e4 en\u00e4\u00e4 savupirttij\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4. Talot olivat my\u00f6s varustettu ikkunoilla, jotka tuskin olivat viel\u00e4 lasia, vaan ehk\u00e4 lampaan nahasta valmistettua pergamenttia.<\/p>\n

Timo Leinonen<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Halisten kyl\u00e4 on ikivanha asuinpaikka Aurajoen l\u00e4ntisell\u00e4 rannalla Halisten kosken muutama kilometri Turun kaupungin keskustassa. Kyl\u00e4n talonpoikaistalot ovat 1800 \u2013 1900 luvuilta ja osin vanhempiakin. Kyl\u00e4n vuosisataiset viljelyperinteet jatkuvat yh\u00e4. Frantsin tilalle niit\u00e4 jatkaa jo kolmastoista sukupolvi.<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[13],"tags":[8,15,14,16],"class_list":["post-195","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-historia","tag-halinen","tag-halisten-kyla","tag-historia","tag-varhaishistoria"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.koroinen.fi\/artikkelit\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/195","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.koroinen.fi\/artikkelit\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.koroinen.fi\/artikkelit\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.koroinen.fi\/artikkelit\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.koroinen.fi\/artikkelit\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=195"}],"version-history":[{"count":15,"href":"https:\/\/www.koroinen.fi\/artikkelit\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/195\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":217,"href":"https:\/\/www.koroinen.fi\/artikkelit\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/195\/revisions\/217"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.koroinen.fi\/artikkelit\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=195"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.koroinen.fi\/artikkelit\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=195"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.koroinen.fi\/artikkelit\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=195"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}