{"id":1721,"date":"2021-04-16T20:44:13","date_gmt":"2021-04-16T17:44:13","guid":{"rendered":"http:\/\/www.koroinen.fi\/artikkelit\/?p=1721"},"modified":"2022-10-20T21:11:39","modified_gmt":"2022-10-20T18:11:39","slug":"tuttuja-paikkoja-tuttuja-nimia-romaanissa-puuvillatehtaan-varjossa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.koroinen.fi\/artikkelit\/tuttuja-paikkoja-tuttuja-nimia-romaanissa-puuvillatehtaan-varjossa\/","title":{"rendered":"Tuttuja paikkoja, tuttuja nimi\u00e4 romaanissa Puuvillatehtaan varjossa"},"content":{"rendered":"
\n
\"\"
Kirjailija Ann-Christin Antell. Kuva: Marek Sabogal<\/figcaption><\/figure>\n<\/div>\n\n\n

Ann-Christin Antellin <\/strong>esikoisromaani Puuvillatehtaan varjossa<\/strong> (Gummerus Kustannus 2021) johdattaa lukijan 1800-luvun Kaarinan pappilaan ja Aurajoen toisella puolen sijaitsevaan Tallgrenin perheen asuttamaan Maarian pappilaan. Osa kirjan p\u00e4\u00e4henkil\u00f6n el\u00e4m\u00e4\u00e4 sijoittuu Aurajoen yl\u00e4juoksulle Liedon pappilaan. <\/p>\n\n\n\n

Keskiaikaiset pappilat ja turkulainen teollisuushistoria sek\u00e4 yhteiskunnassa vallitsevat ep\u00e4kohdat punoutuvat kirjassa yhteen mielenkiintoisella tavalla. Keskeisen\u00e4 juonena lukija voi seurata Jennyn kilpakosijoiden, Kostin ja Fredrikin, toimintaa saadakseen Jennyn pauloihinsa.<\/p>\n\n\n\n

Pirjo Ranti k\u00e4vi haastattelemassa esikoiskirjailijaa. N\u00e4in korona-aikana se tapahtui terveysturvallisesti s\u00e4hk\u00f6postien v\u00e4litykselle. Kirja tarjoaa mielikuvitusmatkan menneisyyteen. Alta l\u00f6ytyv\u00e4 kirjailijan esittely ja haastattelu antavat taas mahdollisuuden tutustua siihen, miten t\u00e4m\u00e4n matkan rakentaminen on tapahtunut. <\/p>\n\n\n\n\n\n\n\n

Kirjailijan esittely<\/h3>\n\n\n\n

Ann-Christin Antell tunnetaan kirjastonhoitajana, mutta my\u00f6s monipuolisena paikallisena vaikuttajana. Kirjastonhoitajan tutkinnon lis\u00e4ksi h\u00e4n on my\u00f6s arkeologi ja historioitsija. H\u00e4net valittiin vuoden paikalliseksi vaikuttajaksi, HaliSakaksi vuonna 2013.<\/p>\n\n\n\n

H\u00e4nen koulutuksensa tuomasta asiantuntijuudesta on voitu nauttia monien historiallisten k\u00e4velyjen ja lehtikirjoitusten muodossa. Erityisesti Turun kulttuurip\u00e4\u00e4kaupunkivuoden aikana vuonna 2011 j\u00e4rjestettiin Halisissa h\u00e4nen johdollaan useita muinaismuistoalueille, Komoisten kummuille ja kuppikiville, kohdistuvia arkeologisia retki\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Vuosina 2008-2014 Ann-Christin toimi aiemmin ilmestyneen Koroiset-lehden vakituisena kirjoittajana. H\u00e4nen kyn\u00e4st\u00e4\u00e4n syntyiv\u00e4t monet Halisten aluetta koskevat ajankohtaiset artikkelit kuten jutut Ravattulan Ristim\u00e4en kirkon arkeologisista kaivauksista ja Halisten monitoimihallista. Luettelo artikkeleista l\u00f6ytyy t\u00e4st\u00e4<\/a><\/p>\n\n\n

\n
\"\"
Kirjan kansi: graafinen suunnittelija Timo Numminen<\/figcaption><\/figure>\n<\/div>\n\n\n

Haastattelu<\/h3>\n\n\n\n

Olet koulutukseltasi arkeologi, historioitsija ja kansatieteilij\u00e4. Onko sill\u00e4 yhteytt\u00e4esikoisromaanisi aiheeseen, mist\u00e4 syntyi idea kirjoittaa teos?<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Sain idean kirjaan unessa noin kymmenen vuotta sitten. Uni sijoittui 1800-luvun Australiaan ja her\u00e4tess\u00e4ni ajattelin, ett\u00e4 t\u00e4st\u00e4 saisi hyv\u00e4n kirjan. Idea j\u00e4i p\u00e4\u00e4h\u00e4n muhimaan pitk\u00e4ksi ajaksi, kunnes 2017 p\u00e4\u00e4sin Turun kaupunginkirjaston digitointiprojektiin, jossa digitoitiin verkkoon 1800-luvun Turkua koskevia aineistoja. Silloin keksin siirt\u00e4\u00e4 unen idean Turkuun. <\/p>\n\n\n\n

Minulla oli p\u00e4\u00e4henkil\u00f6t ja muutama juonenk\u00e4\u00e4nne valmiina ja mielenkiintoinen aineisto, josta ammentaa muita henkil\u00f6it\u00e4, tapahtumia ja yksityiskohtia. Muuten olen kirjassa hy\u00f6dynt\u00e4nyt l\u00e4hes kaikkea oppimaani. <\/p>\n\n\n\n

Kuinka kauan aihe muhi ajatuksissasi, ent\u00e4 miten kauan kirjoitusprosessi kesti?<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Minulla on tapana kirjoittaa tarinoita p\u00e4\u00e4ss\u00e4ni ennen nukkumaanmenoa. Siin\u00e4 unohtuu maalliset murheet ja ty\u00f6asiat. Saatuani idean kirjaan kymmenen vuotta sitten unessa, jatkoin kirjan henkil\u00f6iden ja juonen kehittely\u00e4 ennen nukkumaanmenoa. 2018 j\u00e4in opintovapaalle ja p\u00e4\u00e4sin Turun avoimeen yliopistoon opiskelemaan luovaa kirjoittamista. <\/p>\n\n\n\n

Romaanin k\u00e4sikirjoitus syntyi opintojen ohessa. Kirjoitin sit\u00e4 noin vuoden. Sen j\u00e4lkeen hioin ja editoin teksti\u00e4 kustannustoimittajani ohjeistamana viel\u00e4 noin vuoden, ennen kuin se oli valmis. <\/p>\n\n\n\n

Miten pappilat ja niiden henkil\u00f6t tulivat teokseen? Onko Sinulle erityinen sidos niihin?<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Unen naisp\u00e4\u00e4henkil\u00f6 oli leski, joka oli hyv\u00e4 idea, koska 1800-luvulla leskell\u00e4 oli paljon enemm\u00e4n oikeuksia kuin naimattomalla naisella. Leski pystyi toimimaan romaanissani monipuolisemmin. <\/p>\n\n\n\n

Er\u00e4\u00e4n\u00e4 syksyisen\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 k\u00e4velin Katariinan kirkon hautausmaalla ja keksin, ett\u00e4 romaanin leski asuu Kaarinan (nyk. Katariinan) pappilassa. Lapsemme ovat k\u00e4yneet Nummenpakan ja Aurajoen koulua, joten noissa maisemissa on tullut paljon k\u00e4velty\u00e4. <\/p>\n\n\n\n

Kaarinan kirkon pihalta on ennen n\u00e4hnyt Maarian kirkolle, jonka pappilassa asui kirkkoherra Ivar Tallgrenin perhe vuodesta 1887. Vaimonsa Jenny Maria Montin Tallgren oli eritt\u00e4in kiinnostunut muinaistieteist\u00e4 ja h\u00e4nen ansiostaan Koroisten piispanlinnoitus aikoinaan l\u00f6ytyi, ja arkeologiset kaivaukset alkoivat. <\/p>\n\n\n\n

Kulttuurip\u00e4\u00e4kaupunkivuonna 2011 esiinnyin Jenny Marian hahmossa ja esittelin Koroistennieme\u00e4 ja kerroin, mit\u00e4 kaivauksissa oli tullut esiin. Jenny Maria oli aikamoinen persoona ja tahtonainen. Ilman muuta Tallgrenin perhe piti saada kirjaan mukaan. Romaanissa Jenny yst\u00e4vystyy samanhenkisen rouva Tallgrenin kanssa. <\/p>\n\n\n\n

Olet kirjoittanut paljon artikkeleita ym. romaanin lis\u00e4ksi. Oletko opiskellut kirjoittamista?<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Lukion j\u00e4lkeen minulla oli yhten\u00e4 vaihtoehtona hakea opiskelemaan toimittajaksi. Olin kes\u00e4harjoittelijana Turkulainen -lehdess\u00e4. Arkeologian opinnot veiv\u00e4t kuitenkin menness\u00e4\u00e4n. Yliopistossa opin tietokirjoittamista. <\/p>\n\n\n\n

Koroiset -lehteen kirjoitin, koska halusin osallistua asuinalueeni tapahtumista tiedottamiseen. Sen j\u00e4lkeen olen opiskellut luovaa kirjoittamista Ty\u00f6v\u00e4enopiston lyhytproosa -kurssilla ja Avoimessa yliopistossa. T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 suoritan siell\u00e4 aineopintoja. <\/p>\n\n\n\n

Uskon kuitenkin, ett\u00e4 suurin merkitys kirjailijaksi tulemisellani on ollut kirjastonhoitajan ty\u00f6ni, koska lukeminen on kirjailijan t\u00e4rkein ty\u00f6kalu. Luen joka p\u00e4iv\u00e4 t\u00f6iden j\u00e4lkeen, en juuri ehdi televisiota tai elokuvia katsomaan. Luen enimm\u00e4kseen historiallisia romaaneja, el\u00e4m\u00e4kertoja ja tietokirjoja.<\/p>\n\n\n\n

Miss\u00e4 kirjoitat, miten keskityt?<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Minulla on onneksi oma ty\u00f6huone kotona. Se on v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4 keskittymisen kannalta, ett\u00e4 voin laittaa oven kiinni ja sulkeutua ulkomaailmalta. Kirjoitan l\u00e4pp\u00e4rill\u00e4 punaisessa nojatuolissa. <\/p>\n\n\n\n

Paras aika luovaan kirjoittamiseen on aamiaisen ja lounaan v\u00e4lill\u00e4. Silloin ajatukset ovat kirkkaimmillaan. Itse ideointi tapahtuu p\u00e4\u00e4ss\u00e4 ennen nukkumaanmenoa. Silloin kun olen ty\u00f6huoneessa koneen \u00e4\u00e4ress\u00e4, kirjoitan mit\u00e4 olen illalla tai y\u00f6ll\u00e4 keksinyt. <\/p>\n\n\n\n

Editointivaihe, eli raakatekstin muokkaaminen ja hiominen vaatii viel\u00e4 suurempaa keskittymist\u00e4. Silloin laitan viel\u00e4 kuulosuojaimet p\u00e4\u00e4h\u00e4n. Kirjan kirjoittaminen vaatii my\u00f6s luovia taukoja. <\/p>\n\n\n\n

Kirjoitettuani ensimm\u00e4isen version, annan k\u00e4sikirjoituksen lev\u00e4t\u00e4 monta viikkoa ja luen jotain muuta aikakauteen liittyv\u00e4\u00e4. Sen j\u00e4lkeen n\u00e4kee tekstin puutteet aivan uusin silmiin. <\/p>\n\n\n\n

Seuraako jatkoa Puuvillatehtaan varjossa -romaanille? Milloin saamme lukea, saavatko Jenny ja Fredrik toisensa, vai ilmestyyk\u00f6 yll\u00e4tysnimi\u00e4 ja k\u00e4\u00e4nteit\u00e4?<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Puuvillatehdas-sarjasta tulee kolmiosainen. Toinen osa ilmestyy kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2022. Kirjan tapahtumat sijoittuvat edelleen Turkuun ja vuosien 1904-1905 yhteiskunnallisesti kuohuviin tapahtumiin, jotka johtivat suurlakkoon. Juoni kietoutuu Barkerin tehtaan ymp\u00e4rille ja yll\u00e4tysnimi\u00e4 ja -k\u00e4\u00e4nteit\u00e4 on luvassa. <\/p>\n\n\n\n

Millaista on yhteisty\u00f6 kustantajan kanssa?<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Eritt\u00e4in mielenkiintoista ja opettavaista. Kustannustoimittajan ammattitaitoisilla ohjeilla saadaan kirjasta parhaimmat puolet esiin. <\/p>\n\n\n\n

Toimituksen j\u00e4lkeen olen tehnyt yhteisty\u00f6t\u00e4 my\u00f6s kirjan kuvittajan, tuottajan ja markkinoinnin kanssa. On hienoa seurata ammattilaisia ty\u00f6ss\u00e4\u00e4n. Arvostan suuresti heid\u00e4n ammattitaitoaan. <\/p>\n\n\n\n

Kiitos Ann-Christin haastattelusta!<\/h4>\n\n\n\n

Hyv\u00e4\u00e4 jatkoa luomisty\u00f6lle!<\/h4>\n\n\n\n

Teksti: Pirjo Ranti<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Ann-Christin Antellin esikoisromaani Puuvillatehtaan varjossa (Gummerus Kustannus 2021) johdattaa lukijan 1800-luvun Kaarinan pappilaan ja Aurajoen toisella puolen sijaitsevaan Tallgrenin perheen asuttamaan Maarian pappilaan. Osa kirjan p\u00e4\u00e4henkil\u00f6n el\u00e4m\u00e4\u00e4 sijoittuu Aurajoen yl\u00e4juoksulle Liedon pappilaan. Keskiaikaiset pappilat ja turkulainen teollisuushistoria sek\u00e4 yhteiskunnassa vallitsevat ep\u00e4kohdat punoutuvat kirjassa yhteen mielenkiintoisella tavalla. Keskeisen\u00e4 juonena lukija voi seurata Jennyn kilpakosijoiden, Kostin ja Fredrikin, toimintaa saadakseen … Lue lis\u00e4\u00e4<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":2037,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[76,13,83],"tags":[20,14],"class_list":["post-1721","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-esittely","category-historia","category-kirjallisuus","tag-henkilohistoria","tag-historia"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.koroinen.fi\/artikkelit\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1721","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.koroinen.fi\/artikkelit\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.koroinen.fi\/artikkelit\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.koroinen.fi\/artikkelit\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.koroinen.fi\/artikkelit\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1721"}],"version-history":[{"count":13,"href":"https:\/\/www.koroinen.fi\/artikkelit\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1721\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2133,"href":"https:\/\/www.koroinen.fi\/artikkelit\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1721\/revisions\/2133"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.koroinen.fi\/artikkelit\/wp-json\/wp\/v2\/media\/2037"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.koroinen.fi\/artikkelit\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1721"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.koroinen.fi\/artikkelit\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1721"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.koroinen.fi\/artikkelit\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1721"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}