{"id":137,"date":"2015-12-04T11:19:51","date_gmt":"2015-12-04T09:19:51","guid":{"rendered":"http:\/\/koroinen.fi\/artikkelit\/?p=137"},"modified":"2016-01-07T15:12:57","modified_gmt":"2016-01-07T13:12:57","slug":"a-m-tallgren-symposium-21-3-2015-suomen-kotiseutuliikkeen-uranuurtaja","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.koroinen.fi\/artikkelit\/a-m-tallgren-symposium-21-3-2015-suomen-kotiseutuliikkeen-uranuurtaja\/","title":{"rendered":"A.M. TALLGREN SYMPOSIUM 21.3.2015. Suomen kotiseutuliikkeen uranuurtaja"},"content":{"rendered":"
\"Suomen<\/a>
Suomen Kotiseutuliiton puheenjohtaja, professori Janne Vilkuna<\/figcaption><\/figure>\n

Mikon yst\u00e4v\u00e4n ja ty\u00f6toverin Kustaa Vilkunan pojan poika professori Janne Vilkuna jatkaa nyt Mikon ty\u00f6t\u00e4 kotiseutuajattelun ja \u2013 ty\u00f6n saralla Suomen Kotiseutuliiton puheenjohtajana. H\u00e4nen alustuksessa puhuttelivat erityisesti se, miten Kustaa Vilkuna liittyy Mikko Tallgrenin el\u00e4m\u00e4nty\u00f6h\u00e4n, ja mik\u00e4 on Tallgrenin keskeisin panos Suomen kotiseutuliikkeen n\u00e4k\u00f6kulmasta. Selostan seuraavassa n\u00e4it\u00e4 teemoja Janne Vilkunan alustuksen pohjalta. <\/p>\n

Oma ja oman suvun linkki Tallgreniin<\/h3>\n

Kustaa Vilkuna syntyi 1902 Nivalassa. H\u00e4n oli n\u00e4in 17 vuotta Mikko Tallgreni\u00e4 nuorempi. Molemmilla oli samantyyppinen sukutausta ja he olivat kiinnostuneita samantyyppisist\u00e4 asioista. Kustaa Vilkuna sai paljon vaikutteita Tallgrenilt\u00e4. He olivat my\u00f6s hyvi\u00e4 yst\u00e4vi\u00e4.<\/p>\n

Kustaa Vilkuna p\u00e4\u00e4tyi tutkimaan Varsinais-Suomen kansankulttuuria. Kun sitten Vilkuna vei k\u00e4sikirjoituksen Tallgrenille luettavaksi, t\u00e4m\u00e4 totesi, ett\u00e4 ty\u00f6h\u00e4n on v\u00e4it\u00f6skirja. Ty\u00f6 ei ollut tarkoitettu v\u00e4it\u00f6skirjaksi, mutta semmoiseksi se kuitenkin muodostui. Siit\u00e4 tuli ensimm\u00e4inen puhtaasti suomalaista aineistoon pohjautuva alan v\u00e4it\u00f6skirja. Janne Vilkunalla on nyt iso osa isois\u00e4ns\u00e4 valtavasta kirjastosta.<\/p>\n

Vastinpari: Mikko Tallgren ja Julius Ailio<\/h3>\n

Janne Vilkunan mukaan Mikko Tallgren n\u00e4hd\u00e4\u00e4n nykyisin ennen kaikkea arkeologina. H\u00e4nen panoksestaan ja vaikutuksestaan kotiseutuliikkeeseen on keskusteltu vain v\u00e4h\u00e4n. Janne Vilkuna on tutkinut Tallgrenin kiistakumppania arkeologian alalla, Julius Ailiota, jota h\u00e4n pit\u00e4\u00e4 Tallgrenin rinnalla Suomen merkitt\u00e4vimp\u00e4n\u00e4 arkeologina.<\/p>\n

He l\u00e4hestyiv\u00e4t tyystin eri tavalla arkeologisia kysymyksi\u00e4. Kun Ailio tukeutui luonnontieteisiin tutkimuksissaan, Tallgrenin p\u00e4\u00e4ttelyt pohjautuivat kulttuurillisiin seikkoihin. Tallgren on Suomen kansainv\u00e4lisesti tunnetuin arkeologi. Ailio on taas ollut yhteiskuntapoliittisesti hyvin vaikuttava henkil\u00f6.<\/p>\n

Kun Tallgren v\u00e4itteli vuonna 1911, Ailio oli vastav\u00e4ittelij\u00e4n\u00e4. Ailio oli hyvin kriittinen, mutta h\u00e4n kaikesta huolimatta suositti v\u00e4it\u00f6skirjaty\u00f6n hyv\u00e4ksymist\u00e4. Ankara kritiikki kuitenkin masensi Tallgreni\u00e4. H\u00e4n j\u00e4tti arkeologian muutamaksi vuodeksi ja suuntasi p\u00e4\u00e4tarmonsa kotiseutututkimukseen, mit\u00e4 voidaan pit\u00e4\u00e4 kotiseutuliikkeen kannalta hyvin merkitt\u00e4v\u00e4n\u00e4 asiana.<\/p>\n

Piirteit\u00e4 Tallgrenin panoksesta kotiseutuliikkeelle<\/h3>\n

Kotiseutututkimus ei ollut sin\u00e4ns\u00e4 Tallgrenille mit\u00e4\u00e4n uutta. Yksi Suomen kotiseutuliikkeen alkuunpanijoista, Robert Boldt oli Tallgrenien perhetuttu. Tallgren oli kirjoittanut jo vuonna 1907 kaksi artikkelia Turun Sanomiin kotiseutututkimuksesta. Vuonna 1908 oli vietetty Helsingiss\u00e4 ensimm\u00e4iset kotiseutup\u00e4iv\u00e4t.<\/p>\n

Vuonna 1910 Tallgren m\u00e4\u00e4ritteli ohjelmajulistukseen kotiseutututkimuksen teht\u00e4v\u00e4ksi tarjota halukkaille sellaista ty\u00f6t\u00e4, joka vastaa heid\u00e4n muuta kokemusta, tuottaa heille tekemisen iloa, ja joka samalla edist\u00e4\u00e4 vuorovaikutusta kotiseutu- ja tieteellist\u00e4 ty\u00f6t\u00e4 tekevien v\u00e4lill\u00e4 tieteen edist\u00e4miseksi.<\/p>\n

V\u00e4it\u00f6skirjan j\u00e4lkeisen\u00e4 vuonna 1912 Tallgren julkaisi teoksen Suomen kotiseutututkimus. Kirja ilment\u00e4\u00e4 Janne Vilkunan mukaan sit\u00e4 tavatonta perusteellisuutta, jota Tallgren ilment\u00e4\u00e4 ty\u00f6ss\u00e4\u00e4n. Valtavat aineistomassat on ensin koottava ja j\u00e4rjestett\u00e4v\u00e4 ennen kuin voi p\u00e4\u00e4tell\u00e4 yht\u00e4\u00e4n mit\u00e4\u00e4n. Siin\u00e4 on juurta jaksain selvitetty koko kotiseutututkimuksen kentt\u00e4. Se on t\u00e4ydellinen analyysi siit\u00e4, miss\u00e4 ollaan oltu, miss\u00e4\u00e4n ollaan ja mihin pit\u00e4\u00e4 menn\u00e4. Se on hieno selvitys ja siin\u00e4 on hieno tulevaisuuden kuva.<\/p>\n

Tallgren oli alusta asti mukana Kotiseutututkimuksen Keskusvaliokunnan ty\u00f6ss\u00e4 sen lakkauttamiseen saakka 1930-luvun lopulla ollen poissa sen toiminnasta vain muutaman vuoden. Valiokunta oli tutkimuselin. Sodan j\u00e4lkeen perustettiin kotiseutuliitto, joka on nykyisin valtava j\u00e4rjest\u00f6, yli 800 j\u00e4senj\u00e4rjest\u00f6\u00e4, ymp\u00e4ri valtakuntaa. Kun Keskusvaliokunta perustettiin, yhdistyksi\u00e4 oli mukana vain 8 kpl.<\/p>\n

Lopuksi<\/h3>\n

Janne Vilkuna painotti, ett\u00e4 edell\u00e4 esitetty oli vain pieni osa siit\u00e4 mittavasta ty\u00f6st\u00e4, mit\u00e4 Mikko Tallgren on tehnyt Suomen kotiseutuliikkeen hyv\u00e4ksi. H\u00e4n esitti lopuksi kysymyksen, johon my\u00f6s antoi selv\u00e4n vastauksen: Mit\u00e4 ihmisest\u00e4 j\u00e4\u00e4 ylip\u00e4\u00e4ns\u00e4 j\u00e4ljelle? J\u00e4ljelle j\u00e4\u00e4v\u00e4t viimek\u00e4dess\u00e4 lapset ja el\u00e4m\u00e4nty\u00f6. Tallgrenill\u00e4 ei ollut lapsia, mutta h\u00e4n j\u00e4tti j\u00e4lkeens\u00e4 valtavan el\u00e4m\u00e4nty\u00f6n. Kotiseutuliitto on todiste siit\u00e4, ett\u00e4 Tallgrenin ty\u00f6 el\u00e4\u00e4.<\/p>\n

Timo Leinonen<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Mikon yst\u00e4v\u00e4n ja ty\u00f6toverin Kustaa Vilkunan pojan poika professori Janne Vilkuna jatkaa nyt Mikon ty\u00f6t\u00e4 kotiseutuajattelun ja \u2013 ty\u00f6n saralla Suomen Kotiseutuliiton puheenjohtajana. H\u00e4nen alustuksessa puhuttelivat erityisesti se, miten Kustaa Vilkuna liittyy Mikko Tallgrenin el\u00e4m\u00e4nty\u00f6h\u00e4n, ja mik\u00e4 on Tallgrenin keskeisin panos Suomen kotiseutuliikkeen n\u00e4k\u00f6kulmasta. Selostan seuraavassa n\u00e4it\u00e4 teemoja Janne Vilkunan alustuksen pohjalta.<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[5],"tags":[18,19,20,14,17],"class_list":["post-137","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-symposiumit","tag-a-m-tallgren","tag-arkeologia","tag-henkilohistoria","tag-historia","tag-symposium"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.koroinen.fi\/artikkelit\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/137","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.koroinen.fi\/artikkelit\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.koroinen.fi\/artikkelit\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.koroinen.fi\/artikkelit\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.koroinen.fi\/artikkelit\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=137"}],"version-history":[{"count":6,"href":"https:\/\/www.koroinen.fi\/artikkelit\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/137\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":163,"href":"https:\/\/www.koroinen.fi\/artikkelit\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/137\/revisions\/163"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.koroinen.fi\/artikkelit\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=137"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.koroinen.fi\/artikkelit\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=137"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.koroinen.fi\/artikkelit\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=137"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}