{"id":130,"date":"2015-12-03T20:30:42","date_gmt":"2015-12-03T18:30:42","guid":{"rendered":"http:\/\/koroinen.fi\/artikkelit\/?p=130"},"modified":"2016-01-07T15:03:20","modified_gmt":"2016-01-07T13:03:20","slug":"a-m-tallgren-symposium-21-3-2015-tahdenlento-vai-kiintotahti","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.koroinen.fi\/artikkelit\/a-m-tallgren-symposium-21-3-2015-tahdenlento-vai-kiintotahti\/","title":{"rendered":"A.M. TALLGREN SYMPOSIUM 21.3.2015. T\u00e4hdenlento vai kiintot\u00e4hti?"},"content":{"rendered":"
\"Tytti<\/a>
Tytti Issakainen<\/figcaption><\/figure>\n

Miten voisi kuvata Aarne Michael Tallgrenin el\u00e4m\u00e4nkaarta? Se muistuttaa h\u00e4ik\u00e4isev\u00e4n meteoriitin nopeaa nousua, kiihke\u00e4n palavaa matkaa taivaankannella ja sitten hiipumista avaruuden pime\u00e4\u00e4n. Mutta oliko h\u00e4nen el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 vain komea t\u00e4hdenlento? Vai tuliko Tallgrenista kiintot\u00e4hti, joka valaisee yh\u00e4? \u2013 Millaisista l\u00e4ht\u00f6kohdista h\u00e4n sinkoutui arkeologian taivaalle?<\/p>\n

Vanhemmat vahvoja persoonia<\/h3>\n

Kun pieni Mikko oli 2-vuotias, Tallgrenin perhe asettui Maarian pappilaan toukokuussa 1887. Perhe tuli Ruovedelt\u00e4. Mikon is\u00e4, 36-vuotias Ivar Tallgren, oli valittu Maarian kirkkoherraksi. \u00c4iti Jenny Maria oli 34-vuotias. Mikolla oli kaksi velje\u00e4, 9-vuotias Oiva ja 8-vuotias Kaarlo. Isosisko Aili oli 4-vuotias. Pikkusisko Anna-Maria oli vuoden ik\u00e4inen. Ruoveden kirkkomaahan oli j\u00e4\u00e4nyt pieni Olga, jonka hautaristi on yh\u00e4 siell\u00e4 kirkon kupeessa. Maariassa perheeseen syntyi viel\u00e4 seitsem\u00e4s lapsi, Eero, joka eli vain p\u00e4iv\u00e4n.<\/p>\n

Mikon vanhemmat olivat vahvoja persoonia, molemmat aktiivisia, aatteellisia, kantaaottavia ihmisi\u00e4. Is\u00e4 hoiti laajaa seurakuntaa, h\u00e4nell\u00e4 oli paljon kirkollisia, kunnallisia ja valtiollisia luottamusteht\u00e4vi\u00e4. Ivar Tallgrenista tuli my\u00f6s tuomiokapitulin asessori, arkkipiispan oikea k\u00e4si, sek\u00e4 valtiop\u00e4iv\u00e4mies, joka valtiop\u00e4ivien aikaan joutui viett\u00e4m\u00e4\u00e4n puolet vuodesta Helsingiss\u00e4.<\/p>\n

\u00c4iti oli Mikolle paljon<\/h3>\n

Mikon \u00e4iti Jenny Maria oli raahelaisen porvarisperheen tyt\u00e4r. Nuoruusvuosinaan h\u00e4n oli omaksunut voimakkaasti suomalaisuusaatteen ja ottanut kiihke\u00e4sti osaa monenlaiseen toimintaan, jolla edistettiin is\u00e4nmaan asiaa. Muun muassa 19-vuotiaana h\u00e4n oli liittynyt vastaperustettuun Suomen Muinaismuistoyhdistykseen ja toiminut yhdistyksen Raahen seudun asiamiehen\u00e4 ker\u00e4ten suuren m\u00e4\u00e4r\u00e4n muinaisesineit\u00e4 ja seudun tarinoita.<\/p>\n

T\u00e4rke\u00e4 vaikuttaja Jenny Marian el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 oli Zachris Topelius, jonka h\u00e4n henkil\u00f6kohtaisesti tunsi. Jenny Maria oli luonteeltaan helposti syttyv\u00e4, toiminnassaan kiihke\u00e4 ja nopea, mutta my\u00f6s helposti masentuva ja h\u00e4n koki nuoresta asti voimakkaita kuoleman tuntoja.<\/p>\n

Mikko sairasteli ja luki yhten\u00e4\u00e4n<\/h3>\n

Mikko ja tyt\u00f6t sairastelivat alituisesti. Syy lienee ollut pitk\u00e4\u00e4n kylmill\u00e4\u00e4n olleen kostean pappilan. Oiva ja Kaarlo asuivat piharakennuksessa ja selvisiv\u00e4t terveempin\u00e4. Pikkupotilaiden huvituksena oli lukeminen. Mikko luki jo lastenkamarissa Yrj\u00f6-Sakari Yrj\u00f6-Koskisen oppikirjan Suomen kansan historiasta ja K.A. Castr\u00e9nin Kajaanin l\u00e4\u00e4nin vaiheita 1630\u20131750.<\/p>\n

Jenny Maria opetti lapsia. Lukemaan opeteltiin Topeliuksen Maamme kirjan avulla. Jenny Maria harrasti sukututkimusta, ja niinp\u00e4 lapset harjoittelivat kaunokirjoitusta j\u00e4ljent\u00e4m\u00e4ll\u00e4 esivanhempiensa nimi\u00e4.<\/p>\n

Todenn\u00e4k\u00f6isesti he kirjoittivat kaunolla moneen kertaa my\u00f6s piispa Isak Rothoviuksen nimen \u2013 t\u00e4m\u00e4 ankara piispa, joka toimi 1600-luvulla my\u00f6s Maarian kirkkoherrana, oli Jennyn \u00e4idin esi-isi\u00e4.<\/p>\n

Kotiymp\u00e4rist\u00f6n kauneus ja salaisuudet kiehtoivat<\/h3>\n

Kyll\u00e4 ulkonakin oltiin. Jenny Maria vei lapset huviretkille Linnasm\u00e4elle, tuohon opiston taakse, jossa tutkittiin viikinkiaikaisia suojavarustuksia \u2013 kivist\u00e4 kasatut muurit porttiaukkoineen olivat tuolloin viel\u00e4 n\u00e4kyvill\u00e4 \u2013 , ja Valkiaisvuorelle, joka oli muinoin ollut merkkitulipaikka.<\/p>\n

Retkill\u00e4 ker\u00e4ttiin kasveja maljakkoon ja kasvipr\u00e4ssiin. Koko lapsiparvi osasi kasvien latinankieliset nimet. Mikko kasvatti pappilan puutarhassa kukkia: keisarinliljoja, kieloja, akileijoja, h\u00e4n tutki ja rakasti kaikkea kaunista. Isojen veljien rakentamat vesimyllyt ja muut kojeet eiv\u00e4t h\u00e4nt\u00e4 kiinnostaneet.<\/p>\n

Perhe vietti monia kesi\u00e4 Turun saaristossa, jossa \u00e4idin johdolla lapset etsiv\u00e4t muinaiskohteita ja mittailivat \u201dpronssikautisia\u201d hautoja, purjehtivat my\u00f6s ja uivat. \u00c4itin\u00e4 Jenny Maria oli rakastava, mutta hallitseva, suorastaan omistava. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n lastenhoidosta vastasi Ruovedelt\u00e4 mukaan tullut nuori nainen, Inna, johon lapset olivat syv\u00e4sti kiintyneit\u00e4. Innasta tuli sittemmin Prusin talon em\u00e4nt\u00e4, ja nyt me olemme parhaillaan tuon Prusin tilan mailla.<\/p>\n

Koulussa Mikko oli aina luokkansa priimus, ainoastaan voimistelussa heikompi kuin muut. Toverit rakastivat iloista, hauskaa, kekseli\u00e4st\u00e4 Mikkoa. H\u00e4n oli my\u00f6s rauhantahtoinen ja herkk\u00e4: kun F\u00e4hrlingin pojat tappelivat, Mikko itki harmista.<\/p>\n

\u00c4iti johdatti Mikon arkeologian piiriin<\/h3>\n

1890-luvulla Jenny Marian toimesta arkeologit kiinnostuivat pappilan l\u00e4hell\u00e4 sijaitsevasta Koroisten niemest\u00e4. Kun siell\u00e4 aloitettiin tutkimukset, koko pappilan v\u00e4ki vaelsi kaiken aikaa kaivauksilla ja tarjosi kahveja kaivuuv\u00e4elle. Lukiota k\u00e4yv\u00e4 Mikko toimi arkeologi Juhani Rinteen apupoikana. Kuten tunnettua, niemelt\u00e4 paljastui 1200-luvun piispankirkko ja hallintokeskus ja paljon muuta.<\/p>\n

Arkeologit ja muut muinaisherrat parveilivat pappilassa silloin ja my\u00f6s my\u00f6hempin\u00e4 vuosikymmenin\u00e4. Jenny Maria oli elementiss\u00e4\u00e4n. H\u00e4n toimi Turussakin Muinaismuistoyhdistyksen asiamiehen\u00e4 kaikkien rakennusliikkeitten kauhuksi \u2013 miss\u00e4 tahansa kaupungin keskustassa painettiin lapio maahan, sinne riensi Jenny Maria tutkimaan maanalaista menneisyytt\u00e4 ja viivytt\u00e4m\u00e4\u00e4n rakennust\u00f6it\u00e4.<\/p>\n

Vanhempien kiihke\u00e4 yhteiskunnallinen keskustelu kasvatti Mikkoa<\/h3>\n

Kodin kahvip\u00f6yd\u00e4n \u00e4\u00e4rell\u00e4 Mikko oppi seuraamaan ajan tapahtumia ja ottamaan niihin kantaa. H\u00e4n joutui my\u00f6s jo kotona el\u00e4m\u00e4\u00e4n aikakauden suurten jakolinjojen v\u00e4liss\u00e4.<\/p>\n

Suomalaisuusaate oli ajan keskeinen aate. Se oli pitk\u00e4\u00e4n yhdist\u00e4nyt Ivaria ja Jenny Mariaa, muun muassa lapset laitettiin suomenkielisiin kouluihin. Mutta 1890-luvun lopulla suhtautuminen ven\u00e4l\u00e4istoimiin rep\u00e4isi heid\u00e4t erilleen. Ivar oli vanhasuomalainen ja h\u00e4n katsoi varovaisuuden parhaaksi taistelukeinoksi. Jenny Maria taas olisi varmaan ampunut kenraalikuvern\u00f6\u00f6ri Bobrikovin, jollei Schauman olisi sit\u00e4 tehnyt.<\/p>\n

My\u00f6s kielikysymys repi kuilun pariskunnan v\u00e4lille. Jenny Maria muutti kantaansa ja k\u00e4\u00e4ntyi yh\u00e4 jyrkemmin ruotsinmieliseksi. Kielipoliittisissa riitatilanteissa h\u00e4n kiinnitti sururusetin rintaansa ja vet\u00e4ytyi yksin\u00e4isyyteen lukemaan Runebergi\u00e4. Papan ja mamman ristiriidat ja mykk\u00e4koulut olivat ahdistavia perheen nuorille, jotka joutuivat olemaan viestinviejin\u00e4 vanhempiensa v\u00e4lill\u00e4.<\/p>\n

Raskasta se oli varmaan erityisesti herk\u00e4lle Mikolle. My\u00f6hemmin vanhempien kiistat lientyiv\u00e4t. Mikko joutui hakemaan omaa linjaansa. H\u00e4nest\u00e4 kehittyi rohkeasti kantaaottava, mutta rakentavaan yhteyteen pyrkiv\u00e4.<\/p>\n

Mikko uskalsi asettua valtavirtaa vastaan<\/h3>\n

Jo nuoresta l\u00e4htien h\u00e4n korosti voimakkaasti eettisyytt\u00e4 ja yksil\u00f6n vastuuta kaikessa toiminnassa, vaati sek\u00e4 itsekuria ett\u00e4 suvaitsevaisuutta ja piti lain ja oikeuden lippua korkealla. H\u00e4n piti oleellisena Suomen kansan yhten\u00e4isyytt\u00e4 n\u00e4kemyseroista huolimatta.<\/p>\n

Mikko uskalsi n\u00e4hd\u00e4 asiat toisin kuin valtavirta ja lausua k\u00e4sityksens\u00e4 \u00e4\u00e4neen. Aikanaan kun ven\u00e4l\u00e4isviha nosti p\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n, Mikko puolusti ven\u00e4l\u00e4isi\u00e4 ihmisi\u00e4; kun saksalaismielisyys innosti nuorisoa, Mikko n\u00e4ki Saksan kehityksen uhkana koko Euroopalle. N\u00e4kemystens\u00e4 vuoksi h\u00e4n sai kokea usein karsautta ja vastustusta.<\/p>\n

Mikolla oli valtava ty\u00f6tahti<\/h3>\n

Mikko kirjoitti ylioppilaaksi 1903 ja suoriutui filosofian kandidaatiksi kaksikymppisen\u00e4. Saman tien h\u00e4n l\u00e4hti opinto- ja tutkimusmatkoille Eurooppaan ja Ven\u00e4j\u00e4lle. Valtava ty\u00f6tahti ja nousukiito jatkuivat: pian maisteriksi, v\u00e4it\u00f6skirja valmiiksi, amanuenssiksi Kansallismuseoon, professoriksi Tarttoon, professoriksi Helsinkiin, tutkimusmatkoja, artikkeleita ja julkaisuja tihe\u00e4\u00e4n tahtiin, h\u00e4n on mukana k\u00e4ynnist\u00e4m\u00e4ss\u00e4 kotiseutututkimusta, toimittamassa kolmea aikakausijulkaisua, h\u00e4nell\u00e4 on laaja verkosto kansainv\u00e4lisi\u00e4 yhteyksi\u00e4\u2026 jne. N\u00e4ist\u00e4 kerrotaan kohta muissa esityksiss\u00e4.<\/p>\n

Ty\u00f6tahti oli kuumeinen, h\u00e4n teki t\u00f6it\u00e4 kuin viimeist\u00e4 p\u00e4iv\u00e4\u00e4. Kun h\u00e4nelle ehdotettiin er\u00e4\u00e4n ty\u00f6n kypsyttely\u00e4, h\u00e4n sanoi, ett\u00e4 h\u00e4nell\u00e4 on kiire, h\u00e4nell\u00e4 on paljon sanottavaa ja h\u00e4nen aikansa on lyhyt.<\/p>\n

Yht\u00e4\u00e4lt\u00e4 sytytt\u00e4v\u00e4 ja valloittava toisaalta sulkeutuva ja masentuva<\/h3>\n

Vaikka Mikko v\u00e4lill\u00e4 rohkeiden kannanottojen vuoksi sai osakseen vastustusta, niin yleens\u00e4 toverina ja opettajana h\u00e4net koettiin valloittavana, suorastaan hurmaavana, sytytt\u00e4v\u00e4n\u00e4 ihmisen\u00e4, hauskana seuramiehen\u00e4, loistavana luennoitsijana, kauniina kuin kerubi. H\u00e4n oli my\u00f6s ylett\u00f6m\u00e4n antelias, oli valmis tukemaan pyyteett\u00f6m\u00e4sti, miss\u00e4 vain tarvittiin taloudellista tai muuta apua.<\/p>\n

H\u00e4ness\u00e4 oli my\u00f6s toinen puoli: umpimielisyys. H\u00e4n piti syvimm\u00e4t ilonsa ja surunsa omana tietonaan, eiv\u00e4t edes omaiset saaneet niit\u00e4 tiet\u00e4\u00e4. H\u00e4n kantoi sis\u00e4ist\u00e4 haavaa, joka teki h\u00e4net yksin\u00e4iseksi ja sulkeutuneeksi.<\/p>\n

V\u00e4lill\u00e4 Mikko Tallgrenin valtasi alakulo ja masennus. 30-luvun puoliv\u00e4liss\u00e4 masennuksen oireet alkoivat tuntua yh\u00e4 useammin 50-vuotiaan professorin el\u00e4m\u00e4ss\u00e4. Syit\u00e4 oli varmasti monia, paitsi polttavasta ty\u00f6tahdista koituva uupumus ja ep\u00e4ily oman ty\u00f6n merkityksest\u00e4, my\u00f6s se, ett\u00e4 h\u00e4n n\u00e4ki maailmantilanteen pahenevan, sodanuhan kasvavan; totalitarismi pelotti, pettymys ihmiseen sai valtaa.<\/p>\n

El\u00e4m\u00e4 hiipui ja kuihtui pois<\/h3>\n

Raskasta oli my\u00f6s menett\u00e4\u00e4 muutaman vuoden sis\u00e4ll\u00e4 el\u00e4m\u00e4n keskeisimpi\u00e4 henkil\u00f6it\u00e4: \u00e4iti, Kaarlo-veli ja is\u00e4. Jatkosodan aikaan menehtyi my\u00f6s Oiva. Rakkaat ymp\u00e4rilt\u00e4 alkoivat kadota. El\u00e4m\u00e4n lyhyys ja hauraus, kuoleman l\u00e4heisyys olivat todellisia.<\/p>\n

Lis\u00e4ksi h\u00e4n sai vakavan aivoverenkiertoh\u00e4iri\u00f6n, my\u00f6hemmin seurasi vaikea leikkaus, fyysinen kunto ei palautunut eik\u00e4 sota-ajan niukka ravinto kuntoa tukenut. Mikko suhtautui jyrk\u00e4n kielteisesti mustaanp\u00f6rssiin.<\/p>\n

On huhuttu, ett\u00e4 Mikko n\u00e4lkiintyi ja se olisi ollut h\u00e4nen sairastumisensa syy, mutta h\u00e4nen taloudenhoitajanaan toimi topakka sisko Aili, joka oli Martta-j\u00e4rjest\u00f6n aktiivi ja joka varmasti piti veljen ravintoarvoista huolta. Mikko Tallgren sairasti viisi kuukautta, voimat hiipuivat ja h\u00e4n kuoli 13.4.1945.<\/p>\n

Kiintot\u00e4hti arkeologian universumissa<\/h3>\n

Mikon \u00e4iti Jenny Maria kirjoitti nuoruudessaan sadun j\u00e4\u00e4t\u00e4hdest\u00e4, joka putosi taivaalta maaliskuun hangelle. Rakastava ihminen l\u00f6ysi pudonneen t\u00e4htikiteen, ja se muuttui hell\u00e4ss\u00e4 hoidossa ihmiseksi, mutta ei koskaan sopeutunut maan p\u00e4\u00e4lle vaan koki olonsa vieraaksi. Se kaipasi aina takaisin alkuper\u00e4iseen kotiinsa, ja er\u00e4\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 palasikin j\u00e4\u00e4t\u00e4hdeksi taivaalle. Jenny Maria tarkoitti t\u00e4hdell\u00e4 itse\u00e4\u00e4n. Sadun ajatus seurasi h\u00e4nt\u00e4 l\u00e4pi el\u00e4m\u00e4n.<\/p>\n

Millainen t\u00e4hti Mikko Tallgren oli? T\u00e4hdenlento vai kiintot\u00e4hti? T\u00e4m\u00e4kin symposium kertoo, ett\u00e4 h\u00e4n ei ollut hetken kiit\u00e4v\u00e4 meteoriitti, joka h\u00e4mm\u00e4stytt\u00e4\u00e4 katsojia mutta hajoaa pian n\u00e4kym\u00e4tt\u00f6miin. Uskon, ett\u00e4 h\u00e4n pysyy kiintot\u00e4hten\u00e4 arkeologian universumissa. Siit\u00e4 kuulemme symposiumin seuraavissa esityksiss\u00e4.<\/p>\n

Tytti Issakainen<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Miten voisi kuvata Aarne Michael Tallgrenin el\u00e4m\u00e4nkaarta? Se muistuttaa h\u00e4ik\u00e4isev\u00e4n meteoriitin nopeaa nousua, kiihke\u00e4n palavaa matkaa taivaankannella ja sitten hiipumista avaruuden pime\u00e4\u00e4n. Mutta oliko h\u00e4nen el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 vain komea t\u00e4hdenlento? Vai tuliko Tallgrenista kiintot\u00e4hti, joka valaisee yh\u00e4? \u2013 Millaisista l\u00e4ht\u00f6kohdista h\u00e4n sinkoutui arkeologian taivaalle?<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[5],"tags":[18,19,20,14,17],"class_list":["post-130","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-symposiumit","tag-a-m-tallgren","tag-arkeologia","tag-henkilohistoria","tag-historia","tag-symposium"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.koroinen.fi\/artikkelit\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/130","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.koroinen.fi\/artikkelit\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.koroinen.fi\/artikkelit\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.koroinen.fi\/artikkelit\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.koroinen.fi\/artikkelit\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=130"}],"version-history":[{"count":12,"href":"https:\/\/www.koroinen.fi\/artikkelit\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/130\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":225,"href":"https:\/\/www.koroinen.fi\/artikkelit\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/130\/revisions\/225"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.koroinen.fi\/artikkelit\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=130"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.koroinen.fi\/artikkelit\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=130"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.koroinen.fi\/artikkelit\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=130"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}